Erikoistuva lääkäri pääsee Fimlabissa tekemään yhteisöllistä kehittämistyötä
Mikä johdattaa lääkärin laboratorioalalle kemian ja hematologian pariin ja Tampereelle Fimlabiin? Emmi Rotgersin tapauksessa erityisesti aiempi työtausta ja mahdollisuus työskennellä laboratorioalan huipulla Tampereella.
Erikoistuva lääkäri Emmi Rotgers suorittaa erikoistumisjaksonsa loppusuoraa Fimlabissa, ja ensi vuoden alusta lähtien hän on valmis kliinisen kemian erikoislääkäri.
− Erikoistumisalaa miettiessäni pohdin, millä alalla pääsisin hyödyntämään tutkijataustaani, sillä olen lääkäriksi valmistumisen jälkeen tehnyt lisääntymisbiologiaan keskittyvää perustutkimusta. Pohdin vaihtoehtoina myös patologiaa ja perinnöllisyyslääketiedettä. Koska tutkimustyössä kliinisen kemian menetelmät olivat tulleet tutuiksi, tie vei lopulta erikoistumaan kliiniseen kemiaan ja hematologiaan, Rotgers kertoo.
Mielenkiintoinen ura on vienyt häntä Turun yliopiston lääketieteen tohtoriopinnoista Pohjois-Carolinaan post doc -tutkijaksi, erikoistuvaksi lääkäriksi Helsinkiin HUSLABiin ja lopulta Fimlabiin Tampereen keskuslaboratorioon. Fimlabissa houkutti paitsi mahdollisuus päästä tekemään kunnianhimoisia töitä laboratorioalan huippuammattilaisten keskuudessa myös sijainti Tampereella, sillä alueella asuu paljon perheenjäseniä.
− Fimlab on alamme ammattilaisille tietysti ykköspaikkoja Suomessa, monessa asiassa samanlaista osaamista ei ole missään muualla. Fimlabissa viehättää myös helposti lähestyttävä ja välitön työkulttuuri. Asiantuntijoiden ammatillista kehitystä tuetaan myös Fimlabin sisäisellä johtamisen koulutuskokonaisuudella FiMBAlla.
Laadukas perehdytys kuuluu laboratorion laatuun
Tämä vuosi on kulunut terveyskeskusjaksoa tehden, ja viimeiset erikoistumisjakson kuukaudet Rotgers tutustuu Fimlabin genetiikan erikoisalaan. Erikoislääkärin työt kemian erikoisalalla alkavat heti erikoistumisen loputtua vuodenvaihteessa.
Erikoistumisjakso on Rotgersin mukaan ollut onnistunut.
− Fimlab on antoisa työpaikka lääkärille muun muassa siksi, että täällä pääsee itse tekemään jatkuvaa kehitystyötä − kukaan ei siis norsunluutornistaan sanele, miten työtämme viedään eteenpäin. Myös kouluttautumaan pääsee, Lääkäriliiton suosittelema 10 koulutuspäivää vuodessa toteutuu Fimlabissa hyvin, hän kiittelee.
Rotgers pitää tärkeänä, että Fimlabissa töitä tehdään aina yhdessä ja yhteisöllisesti.
− Laboratoriotöihin ei voi tulla ilman kattavaa perehdytystä, josta Fimlabissa huolehditaan hyvin. Se kuuluu olennaisesti laboratorion laatuun.
Millainen työskentelypaikka laboratorio on lääkärille?
− Tämä sopii henkilölle, joka tekee mielellään puhdasta asiantuntijatyötä. Potilaskontakteja meillä ei kemian erikoisalalla ole, mutta työmme vaikuttaa merkittävästi potilaan hoitoon. Jos yksinkertaistaa kliinisen kemian erikoislääkärin monipuolista työnkuvaa, niin meidän tehtävämme on varmistaa, että oikeat tutkimukset tehdään oikealle potilaalle oikeaan aikaan ja että tutkimusten tulokset ovat luotettavia. Laboratoriossa tehdään paljon potilaalle näkymätöntä työtä, joka on aivan keskeistä diagnostiikassa ja hoidossa. Töitä on paljon, mutta aikatauluistaan voi päättää itse − tämä on iso helpotus esimerkiksi perheellisille. Myös etätöitä voi halutessaan tehdä.
Mitä työpäiviisi sisältyy?
− Lausuntojen kirjoittamista, kokouksia, ammattilaisten neuvontaa ja monenlaisia selvittelyjä, jotka koskevat potilaiden näytteitä ja palvelujen järjestämistä. Kemian ja genetiikan erikoisalat hyvin erilaiset, mutta lääkärin toimenkuvan ydin on sama. Olemme linkkinä potilaita hoitavien lääkäreiden ja laboratorion ammattilaisten välillä. On ollut kiintoisaa ja hyödyllistä oppia laboratoriolääketieteen eri aloja, ja Fimlabilla on siihen hyvät mahdollisuudet.
Mitä suosittelet lääkärille, jota kiinnostaa erikoistuminen laboratoriolääketieteeseen?
− Sanoisin, että avoimia erikoistuvan lääkärin paikkoja ei kannata jäädä odottelemaan, vaan erikoisalaa voi päästä kokeilemaan, jos on itse yhteydessä erikoisalajohtajiin. Näin itsekin tein, ja se kannatti, Rotgers kertoo.
Kemian erikoisalalla kohtaa moniammatillinen tiimi
Kiinnostus laboratorioaloihin sai Auni Collingsin aikanaan erikoistumaan kliiniseen kemiaan. Erikoisala tarjoaa kiinnostavan näköalapaikan kehityksen kärjessä.
Kliinisen kemian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Auni Collings opiskeli alun perin luonnontieteitä, ennen kuin vaihtoi lääketieteen puolelle. Lääkäriopintojensa aikana hän pääsi kesätöihin laboratorioon – ja on sillä tiellä edelleen.
– Kliininen kemia tuntui mielekkäimmältä vaihtoehdolta, koska olin jo silloin kiinnostunut laboratorioalasta. Urani aikana olen työskennellyt myös hematologian puolella. Fimlabilla olen ollut töissä vuodesta 2001 asti, kertoo Collings.
Yhteistyössä parempaa asiakaspalvelua
Collingsin työpäivään kuuluu vaihtelevasti tuotannon, analytiikan, talouden ja henkilöstöhallinnon asioita. Tiivis vuorovaikutus sekä sisäisten että ulkoisten sidosryhmien kanssa on olennaista prosessien sujuvuuden ja ennen kaikkea asiakaspalvelun kannalta. Tiimissään hänellä on 15 suoraa alaista, joista osa on esimiehiä, joilla puolestaan on omat ryhmänsä johdettavanaan. Yhteistyökumppaneita ja asiakkaita on laajasti eri puolilla Suomea. Asiakasrajapinnassa työskentely on tärkeä osa työtä. Vain siten voi ymmärtää asiakkaiden tarpeita ja sovittaa niitä yhteen Fimlabin resurssien kanssa.
– Parasta työssäni on monipuolisuus ja se, että saan työskennellä yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa. Lääkärit, kemistit, laboratoriohoitajat ja esimiehet työskentelevät kaikki yhdessä sen eteen, että pystymme lunastamaan asiakaslupauksemme.
Vierianalytiikka on osa kemian erikoisalaa
Kliininen kemia on laaja lääketieteen erikoisala, jossa elimistön toimintoja ja niiden häiriöitä tutkitaan ruumiinnesteistä. Fimlabissa kemian erikoisalaan kuuluu myös vierianalytiikka, joka vastaa asiakkaiden käyttämistä laitteista laboratorion ulkopuolella.
Kemian erikoisalalla automaatioaste on noussut paljon ja erityisesti vierianalytiikan puolella kehitys on nopeaa.
– Pyrimme jatkuvasti kehittämään prosesseja sujuvammiksi, pienentämään vastausviivettä ja nopeuttamaan läpivirtausta, jotta asiakkaan polku on mahdollisimman sujuva, Collings kuvailee.
Poikkeuksellinen koronakevät näkyi myös kemian erikoisalalla, sillä osa henkilöstöstä perehdytettiin myös koronanäytteenottoon. Keväällä jouduttiin sopeuttamaan toimintaa poikkeusoloihin, mutta tilanne on sittemmin helpottanut ja toiminta vakiintunut uuteen normaaliin
Hematologia on nopeasti kehittyvä erikoisala
Laboratoriohematologia on lääketieteen erikoisala, joka tutkii veren sairauksia. Jatkuvasti kehittyvän erikoisalan johtaminen vaatii vuorovaikutustaitoja ja avointa mieltä.
Hematologian erikoisalajohtaja Tomi Koski tiesi jo lapsena haluavansa lääkäriksi. Kodinlääkärikirjaa selailtuaan erikoisalastakin oli vainu: hematologian kuvamaailma teki lähtemättömän vaikutuksen.
– Hematologia on visuaalinen erikoisala. Hakeuduin lääketieteelliseen ajatuksenani suuntautua hematologiaan, Koski sanoo.
Lääkäriopintojen ohessa Koski työskenteli TYKSin laboratoriossa. Valmistumisen jälkeen työt jatkuivat Veripalvelussa Helsingissä. Hematologian erikoistumisopinnot alkoivat Tampereella vuonna 1996.
– Olen erikoistunut kliiniseen kemiaan ja hematologisiin laboratoriotutkimuksiin, tarkentaa Koski.
Diagnostiikkaa ja hoidon sujuvuuden varmistamista
Visuaalisen mikroskopoinnin ohella Koskea kiehtoo erikoisalan monipuolinen sisältö. Hematologia keskittyy erilaisten hematologisten sairauksien, kuten leukemian ja lymfooman, diagnostiikkaan ja seurantaan. Niiden ohella tutkitaan muun muassa erilaisia verenvuoto- ja tukostaipumuksia. Verikeskustoiminta on kokonaan oma lukunsa.
– Siellä pidämme huolen, että leikkauspotilaille riittää verta vuodon sattuessa. Verikeskuksen puolella pyrimme olemaan ikään kuin näkymättömiä ja varmistamaan hoidon sujuvuutta taustalla.
Pyrimme koko ajan entistä tarkempaan diagnostiikkaan ja aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön kaikkien erikoisalojen kanssa.
Työ hematologian erikoisalajohtajana on Kosken mukaan monipuolista ja erityisesti mahdollisuuksien luomista.
– Tällä hetkellä merkittävin roolini on mahdollistaa työn tekeminen muille kollegoille, kuten lääkäreille, kemisteille ja laboratoriohoitajille, jotta potilaat saavat parhaan mahdollisen avun tutkimuksistamme.
Johtamis- ja kehitystyön ohella Koski nauttii myös rutiinidiagnostiikan tekemisestä, vaikka ehtii tehdä sitä enää valitettavan vähän. Päiviin mahtuu jonkin verran luuydin- ja verinäytteiden mikroskopointia sekä esimerkiksi verikeskuksen puolella hankalien tapausten selvittämisessä auttamista. Ennen COVID-19-pandemiaa Koski reissasi säännöllisesti Fimlabin viiden keskuslaboratorion ja Tikkurilan erikoishemostaasilaboratorion välillä.
– Meillä on töissä alan huippuammattilaisia erilaisilta osaamisen painopistealueilta. Työni hematologian erikoisalajohtajana ei onnistu ilman jatkuvaa ja avointa vuorovaikutusta asiantuntijoidemme kanssa.
Proaktiivista asiakaspalvelua
Hematologian diagnostiset menetelmät kehittyvät jatkuvasti. Tämä tarkoittaa aktiivista toiminnan tarkastelua ja hankintojen valmistelua.
– Pyrimme koko ajan entistä tarkempaan diagnostiikkaan ja aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön kaikkien erikoisalojen kanssa. Kehitystyössä avoin mieli on tärkeää, luonnehtii Koski.
Asiakasnäkökulmasta Kosken mukaan olennaista on ylläpitää proaktiivista ja kehittävää otetta sekä kuunnella asiakkaita herkällä korvalla.
– Tärkeintä on se, että vastaamme asiakkaidemme tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.