Päijät-Häme: Helsingin Biopankki esittäytyy Lahdessa keskiviikkona 3.8. – Fimlab Aleksanterissa mahdollisuus antaa biopankkinäyte
Helsingin Biopankki esittäytyy Lahden torilla keskiviikkona 3.8. klo 9-14. Biopankin edustajia on tuolloin tavattavissa myös Fimlabin Aleksanterinkadun laboratoriossa.
Helsingin Biopankki jakaa tapahtumassa tietoa biopankkitutkimuksista ja -toiminnasta. Samalla on mahdollista tehdä vapaaehtoinen biopankkisuostumus sekä antaa biopankkinäyte (verinäyte) Fimlabin Aleksanterinkadun laboratoriossa. Biopankkinäytteen ottoa varten 3.8. klo 9-14 ei tarvitse varata aikaa tai ilmoittautua.
Vastuullisuus on syvällä Fimlabin DNA:ssa
Fimlabin pitkäjänteinen vastuullisuustyö sai viime vuonna uutta pontta systemaattisten toimintakäytäntöjen ja laajennetun vastuullisuustyöryhmän muodossa.
Fimlabissa vastuullisuudella tarkoitetaan taloudellisen ja sosiaalisen vastuun sekä ympäristövastuun muodostamaa kokonaisuutta. Yritys tarkastelee ja kehittää toimintaansa nämä kaikki kolme näkökulmaa huomioiden.
Vastuullisuusohjelma laaditaan kolmen vuoden kaudeksi kerrallaan. Kun kausi vaihtui viime vuonna, vastuullisuustyöryhmä järjestäytyi uudelleen. Nykyisessä kokoonpanossa on huomioitu Fimlabin poikkitieteellinen osaaminen: mukana on edustajia talous- ja henkilöstöhallinnosta, asiakaspalvelusta, tietohallinnosta, tuotannosta, tuotannonohjauksesta, viestinnästä sekä toimitilojen ja laadun hallinnasta.
– Vastuullisuus on meillä selkäytimessä. Vaikka nimetty työryhmä johtaa toteutusta, vastuullisuus on koko henkilöstön juttu ja näkyy kaikkien arjessa. Henkilöstö on vahvasti sitoutunut hyvien käytäntöjen ja vastuullisten toimintatapojen noudattamiseen ja suunnitteluun, kuvailee vastuullisuustyöryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Sari Paukku-Sani.
Eettiset ohjeet linjaavat toimintaa
Kvartaaleittain kokoontuva vastuullisuustyöryhmä sparraa työtään aktiivisesti Fimlabin johdon kanssa. Puolivuosittain järjestetään pienryhmätyöskentelyä jonkin ajankohtaisen teeman kehittämiseksi. Työryhmän jäseniä oli myös mukana, kun Fimlabin arvoihin perustuvat toimintaperiaatteet koottiin taannoin yksiin kansiin Code of Conduct -ohjeistoksi. Eettiset ohjeet pitävät sisällään myös Hyvän fimlabilaisen ja Hyvän esihenkilötyön koodistot.
Vastuullisuuden näkökulma kulkee mukana punaisena lankana kaikessa liiketoiminnan kehittämisessä. Fimlabin toiminta-alueen laajennuttua viime vuosina on eri järjestelmien ja prosessien harmonisointi noussut keskeiseksi tavoitteeksi.
– Tietojärjestelmien ja toimintojen yhdenmukaistamiseen tähtäävä kehityshankkeemme OneFimlab on vastuullisuustyön ytimessä. Hanke tukee muun muassa tasa-arvoisuutta ja hyvää hallintotapaa ja tuo samalla myös kustannussäästöjä. Toimimme julkisin varoin, joten kaikki prosessimme rakennetaan laadun ja standardien varaan, painottaa vastuullisuustyöryhmän sihteeri, laatupäällikkö Sari Kärki.
Henkilöstö saa ja haluaa vaikuttaa
Vastuullisuustyöstä tiedotetaan henkilöstölle säännöllisesti muun muassa intranetissä, osastopalavereissa ja henkilöstölehdessä. Henkilöstöä osallistetaan mukaan kehitystyöhön monin eri tavoin, esimerkiksi erilaisten tempausten avulla. Viime keväänä Fimlabissa vietettiin ideointiviikkoa, jonka aikana aloitetyökalun kautta jätettiin yhteensä yli 60 uutta ideaa toiminnan kehittämiseksi. Vastuullisuus on tulossa myös osaksi uusien työntekijöiden perehdytysohjelmaa.
– Meillä on avoin ja kehityshakuinen kulttuuri. Ihmiset tuovat rohkeasti ideoitaan esille. Henkilöstön esittämät ideat käsitellään nopeasti, ja toteuttamiskelpoiset aloitteet otetaan ketterästi osaksi käytäntöjä, tähdentää vastuullisuustyöryhmän tiedottaja, viestintäpäällikkö Nina Leppäniemi.
Fimlabilla tehdään vastuullisuustyötä kunnianhimoisesti sekä lyhyen että pitkän tähtäimen tavoitteisiin tähdäten. Teknologian kehittyessä otetaan käyttöön uusia menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla voidaan yhä paremmin lunastaa asiakkaille, yhteiskunnalle, terveyspalvelutuottajille ja henkilöstölle annetut lupaukset.
Fimlabin, Tredun ja TAMKin yhteistyö mahdollistaa tehokkaan näytteenottokoulutuksen
Tampereen seudun ammattiopisto Tredun, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Fimlabin yhteistyössä toteuttama näytteenottokoulutus antaa lähihoitajille monipuoliset eväät näytteenottajan tehtäviin.
Kun Mari Vattula aikoinaan valmistui peruskoulusta, hän ei voinut hakea opiskelemaan haaveammattiinsa lähihoitajaksi, sillä tuohon aikaan haku olisi onnistunut vasta yhden välivuoden jälkeen. Vattula päätyi opiskelemaan puutarha-alaa ja suoritti opinnot loppuun, vaikka olisi päässyt myöhemmin sisään lähihoitajakouluun.
Vuosien ajan Vattula työskenteli erilaisissa työtehtävissä, mutta ajatus hoitoalasta jäi kytemään. Muutama vuosi sitten nyt 43-vuotias Vattula päätti vaihtaa uransa suuntaa, ja hakeutui opiskelemaan lähihoitajaksi.
– Kun opettaja kertoi meille mahdollisuudesta suorittaa erillinen, vapaavalintainen näytteenoton ja asiakaspalvelun opintokokonaisuus, innostuin ideasta. Teoriaopintojen ohella kurssiin kuului myös kahdeksan viikon mittainen näyttökokeeseen päättyvä harjoittelu, minkä ansiosta työstä tuli nopeasti rutiininomaista. Lisäksi harjoittelun ohjaajilta oli helppo kysyä aina apua, mikä teki harjoittelujaksosta varsin antoisan, Vattula kertoo.
Nyt Vattula on työskennellyt vuoden verran Fimlabilla. Työpaikka aukesi heti näytteenottokurssiin kuuluneen harjoittelun jälkeen. Vattula kertoo viihtyneensä uudessa työssä hyvin, ja myös oma osaaminen on kehittynyt vuoden aikana rutkasti.
– Jokainen päivä on erilainen ja otamme monenlaisia näytteitä. Työ on tuntunut lottovoitolta, ja pitkän harjoittelun jälkeen työhön oli helppo tarttua.
Näytteenotto on vaihtelevaa asiakaspalvelutyötä
Myös Camilla Olkinuora suoritti Tredun, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Fimlabin yhteisen näytteenoton ja asiakaspalvelun opintokokonaisuuden omien lähihoitajaopintojensa yhteydessä. Työ vei saman tien mennessään, ja valmistuttuaan alkuvuodesta 2021 Olkinuora otti yhteyttä harjoittelun tarjonneeseen Fimlabiin ja kyseli avoimista työpaikoista.
– Minulla kävi todella hyvä tuuri, sillä sain pitkän sijaisuuden ja sen jälkeen työt ovat jatkuneet. Kesäkuussa aloitan vakituisena työntekijänä Fimlabin kotinäytteenotossa, Olkinuora iloitsee.
Aiemmin asiakaspalvelutyössä ja ravintola-alalla toimineelle Olkinuoralle työ Fimlabilla on vastannut odotuksia. Näytteenotto on asiakastyötä, jossa asiakaskunta on vaihtelevaa ja työtä tehdään vaihtelevassa ympäristössä, mitä Olkinuora työltään kaipaakin.
Olkinuoralle nopeatempoinen näytteenottokurssi sopi hyvin. Pitkän harjoittelujakson aikana Fimlab tuli tutuksi, ja harjoittelu toi konkretiaa teoriapohjaisen opiskelun rinnalle.
– Oma harjoitteluni sujui erinomaisesti, ja oli hienoa päästä käytännössä kokemaan, millaista näytteenoton arki oikeasti on. Fimlabista jäi heti erittäin positiivinen kuva, sillä harjoittelijat otettiin lämpimästi vastaan. Meitä ei pidetty vain opiskelijoina, vaan tulevina kollegoina, jotka otettiin aidosti mukaan työyhteisöön, Olkinuora kehuu.
Kurssilla tärkeä merkitys alalle päätymisen kannalta
Sekä Camilla Olkinuora että Mari Vattula ovat viihtyneet Fimlabilla erinomaisesti. Olkinuoran mukaan parasta työssä on mahdollisuus haastaa itsensä ja kokea onnistumisen hetkiä.
– Toisinaan meillä voi olla myös haastavia asiakaskohtaamisia ja niistä kunnialla suoriutuminen on hyvin palkitsevaa. Myös asiakkaiden kehut piristävät päivää, Olkinuora sanoo.
Tulevaa työtä kotinäytteenoton puolella Olkinuora odottaa innolla.
Molempien naisten mukaan näytteenoton ja asiakaspalvelun opintokokonaisuudella oli iso merkitys omaan uravalintaan, sillä näytteenottajan työ ei olisi välttämättä muuten tullut edes vastaan töitä hakiessa. Koulutus myös laajentaa hoitajien osaamista ja tuo esille lähihoitajien monipuoliset työllistymismahdollisuudet. Mari Vattula suosittelee koulutusta kaikille, joita yhtään mietityttää alalle lähtö.
– Näytteenottajan työ on monipuolista ja tähänkin työhön liittyy omat paineensa, mutta työ ei ole yhtä fyysistä kuin monissa muissa lähihoitajien tehtävissä. Mikäli viihtyy hektisessä, vaihtelevassa ja asiakaspalveluhenkisessä työssä, näytteenottajan tehtävä on siihen oivallinen mahdollisuus!
Seuraava haku syksyllä 2022
Näytteenoton ja asiakaspalvelun opintokokonaisuuden koulutustoteutuksia on vuosittain kaksi. Syksyn 2022 opiskelijavalinnat on juuri tehty. Seuraava hakumahdollisuus näytteenoton ja asiakaspalvelun opintokokonaisuuteen (kevät 2023) aukeaa loppusyksystä 2022. Myös jo aiemmin tutkinnon suorittanut lähihoitaja voi hakeutua koulutukseen täydentämään tutkintoansa tällä vapaavalintaisella opintokokonaisuudella.
Österbotten: Förändringar i verksamhetspunkternas öppethållningstider under sommaren 2022
Bottenhavets laboratorium (Kristinestad) | öppet 4. – 31.7. må-fre kl 7.30 – 13 |
Lillkyro laboratorium | stängt 20.6. – 14.8. |
Korsnäs laboratorium | stängt 20.6. – 14.8. |
Korsholms byaprovtagningar (Solf, Helsingby, Kvevlax och Replot) | stängda 6.6. – 28.8. |
Vörå laboratorium | stängt 20.6. – 14.8. |
Andra verksamhetspunkternas betjänar normalt under sommaren. Se öppettider här: fimlab.fi/toimipisteet-ja-aukioloajat.
Boka tid på nätet fimlab.fi/ajanvaraus eller via telefon på numret 06 213 1626 vardagar mån-fr kl. 7-15.
Toimipisteiden poikkeavat aukioloajat kesällä 2022
Pirkanmaa:
Juupajoki
Juupajoen laboratorio | suljettu 27.6. – 31.7. |
Jämsän ja Kuhmoisten alue
Länkipohjan laboratorio | suljettu 20.6. – 31.7. |
Kuoreveden laboratorio | suljettu 27.6. – 31.7. |
Koskenpään laboratorio | suljettu 20.6. – 31.8. |
Jämsänkosken laboratorio | suljettu 27.6. – 31.7. |
Kangasalan alue
Luopioisten laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
Sahalahden laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
Kihniö
Kihniön laboratorio | suljettu 4. – 31.7. |
Sastamalan alue
Punkalaitumen laboratorio | suljettu 6.6. – 3.7. |
Mouhijärven laboratorio | suljettu 18.7 .- 4.9. |
Tampere
Linnainmaan laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
Hervannan laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
Lielahden laboratorio | suljettu toistaiseksi |
Tesoman laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
Kämmenniemen laboratorio | suljettu 4. – 31.7. |
Vesilahti
Vesilahden laboratorio | 9.5. – 31.7. avoinna vain tiistaisin |
Ylöjärven alue
Kurun laboratorio | suljettu 4. – 31.7. |
Keski-Suomi:
Huhtasuon laboratorio | 27.6.- 5.8. avoinna vain keskiviikkoisin, suljettu 4. – 15.7. |
Konginkankaan laboratorio | suljettu 27.6. – 31.7. |
Konneveden laboratorio | 27.6. – 31.7. suljettu maanantaisin |
Lievestuoreen laboratorio | 1. – 26.6. suljettu perjantaisin, suljettu 27.6. – 31.7. |
Petäjäveden laboratorio | 27.6. – 31.7. suljettu keskiviikkoisin |
Sumiaisten laboratorio | suljettu 27.6. – 31.7. |
Suolahden laboratorio | suljettu 27.6. -31.7. |
Säynätsalon laboratorio | suljettu 27.6. – 29.7. |
Tikkakosken laboratorio | 27.6. – 29.7. avoinna vain torstaisin |
Toivakan laboratorio | 27.6. – 31.7. suljettu torstaisin |
Uuraisten laboratorio | suljettu 27.6. – 29.7. |
Kanta-Häme:
Hauhon laboratorio | suljettu 20.6. – 10.7. |
Kalvolan laboratorio | suljettu 20.6. – 10.7., suljettu perjantaisin 15.7.-5.8. |
Rengon laboratorio | suljettu 20.6. – 10.7. |
Lopen laboratorio | 8.7.-5.8. suljettu perjantaisin |
Päijät-Häme:
Hartolan laboratorio | 27.6. – 24.7. avoinna maanantaisin ja torstaisin. Suljettu 7.7. ja 14.7. |
Myrskylän laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
Pukkilan laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
Vesikansan laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
Pohjanmaa:
Korsnäsin laboratorio | suljettu 20.6. – 14.8. |
Mustasaaren kylävastaanotot (Sulva, Helsingby, Koivulahti ja Raippaluoto) | suljettu 6.6. – 28.8. |
Selkämeren laboratorio (Kristiinankaupunki) | avoinna 4. – 31.7. ma-pe klo 7.30 – 13 |
Vöyrin laboratorio | suljettu 20.6. – 14.8. |
Vähäkyrön laboratorio | suljettu 20.6. – 14.8. |
Muut toimipisteemme toimivat kesällä normaalisti. Ajantasaiset aukioloajat osoitteesta fimlab.fi/toimipisteet-ja-aukioloajat.
Ajanvaraus: netissä fimlab.fi/ajanvaraus tai soittamalla numeroon 010 808 515 arkisin ma-pe klo 7-18 (Pirkanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Päijät-Häme). Pohjanmaalla ajanvaraus numerosta 06 213 1626 arkisin ma-pe klo 7-15.
Keski-Suomi: Muutos Sairaala Novan laboratorion näytteenottopalvelussa 1.6.2022 alkaen – kiireetön verikoe- ja EKG-otto edellyttävät ajanvarausta
Yhtenäistämme toimipisteidemme näytteenottopalveluja Keski-Suomen alueella. Keskiviikosta 1.6.2022 alkaen myös Sairaala Novan näytteenottotoimipisteessä normaali kiireetön verikoe- ja EKG-näytteenotto edellyttää aina ajanvarausta.
- Asiakas tekee ajanvarauksen verkkosivuilla www.fimlab.fi tai puhelimitse numerosta 010 808 515 (arkisin ma-pe klo 7-18).
Vuoronumerolla asiointi
Asiakas voi asioida vuoronumerolla Fimlabin näytteenottotoimipisteissä vain silloin, kun
- hoitoyksikkö on pyytänyt tutkimukset päivystyksenä tai
- haetaan tarvikkeita kotinäytteenottoa varten tai palautetaan näytteitä
Nopsa-pikanäytteenottopisteessä asiointi
Asiakas voi asioida Nopsa-pikanäytteenottopisteissä (Sairaala Novassa ja Jyväskylän Telefoonikujan näytteenottokeskuksessa) ilman ajanvarausta, ilmoittautumista tai vuoronumeroa, kun
- asiakas on nuori tai aikuinen ja
- tulee verinäytteenottoon ja
- on saanut julkisen terveydenhuollon lähetteen ja
- mukana on henkilökortti (esim. Kela- tai ajokortti)
Toimipistekohtaiset aukioloajat ja näytteenottopalvelut löytyvät osoitteesta www.fimlab.fi.
24/7-laboratorioissa tehdään analytiikkaa ympäri vuorokauden
Fimlabilla on viisi keskussairaaloiden yhteydessä toimivaa 24/7-laboratoriota, jotka ovat aina avoinna. Tampereen, Vaasan, Hämeenlinnan, Jyväskylän ja Lahden laboratorioissa työskentelee noin 200 kolmivuorotyötä tekevää fimlabilaista.
Vaikka keskussairaalat hiljenevät yöksi, Fimlabin 24/7-laboratorioissa työskennellään intensiivisesti. Yövuorossa on aina kaksi laboratoriohoitajaa, jotka hoitavat koko sairaalan yöllisen näytteenoton ja analytiikan sekä muut yönaikaiset toimet.
Laboratorioiden yölliset rutiinit vaihtelevat osaston mukaan. Jyväskylässä hematologian puolella yöt ovat aikataulutettuja verenkuva- ja virtsa-analysaattoreiden pesujen, sammutusten ja kontrollointien vuoksi.
– Verikeskuksessa tehdään yöllä tarvittaessa vasta-ainetunnistuksia ja soitetaan konsultaatioita. Samalla olemme valmiudessa lähettämään verituotteita osastoille ja tarvittaessa hätäverta niitä tarvitseville, kuvailee laboratoriohoitaja Oskari Kekäläinen Jyväskylän sairaala Novasta.
Tulokset valmistuvat yön aikana
Vaasan laboratoriossa ajetaan kaksi kertaa yössä hematologian osastolla kontrolli sekä kemian linjastolla kalium, natrium ja glukoosikontrolli. Näytteenottokierrolle sairaalan osastoille mennään kaksi kertaa yössä. Kello kuuden aikaan alkaa valmistautuminen aamuvuorolaisten saapumiseen, jolloin otetaan kontrollinäytteet sulamaan pakkasesta ja siistitään paikat.
– Potilaat harvemmin tietävät laboratorion päivystävän myös 24/7-toiminnassa, koska työn potilaalle näkyvä osa rajoittuu näytteenottoon. Monesti potilaat yllättyvät kuullessaan tulosten valmistuvan jo yön aikana, laboratoriohoitaja Jenny Sabel Vaasasta kertoo.
Potilaiden nukkuessa veriputket kulkevat vilkkaasti myös öisin sairaalan putkiposti- ja tempusratoja pitkin, joista ne päätyvät automaatioradalle ja sieltä eteenpäin analysaattoreille tutkimuksia varten. Kaikessa hiljaisuudessa tulokset siirtyvät hoitavalle taholle ja ovat valmiina jo ennen potilaan heräämistä.
– Potilaan näkökulmasta on kaikkein olennaisinta, että kaikkiin näytepyyntöihin vastataan myös yöllä. Näytteiden käsittelyn ja analysoinnin lisäksi yöllä tehdään analysaattoreiden huoltoja sekä muita avustavia toimenpiteitä, laboratoriohoitaja Sirita Janatuinen Tampereelta kertoo.
Tampereen kemian 24/7-laboratoriossa muun muassa hyytymistutkimukset ja niiden validointi kuuluvat myös olennaisena osana yötöihin. Aamuyöllä laitetaan kontrollit ja tarvittavat reagenssilisäykset valmiiksi, jotta laitteet ovat aamulla toimintakykyisiä ja valmiina uuteen päivään.
Päijät-Häme: Fimlab Aleksanterissa gynekologisten seulontanäytteiden ottoa 30.4. ajanvarauksella
Lahden keskustassa sijaitseva näytteenottokeskus Fimlab Aleksanteri palvelee gynekologisten seulontanäytteiden ajanvarausasiakkaita lauantaina 30.4. klo 7–13.15.
Vuoronumeroasiointi ei ole tällöin käytössä.
Monikulttuurinen tausta voi olla näytteenottajalle vahvuus
34-vuotias Noor Alkhabbaz on kotoisin Irakista. Hän tuli Suomeen kuusi vuotta sitten pakolaisena ja päätyi opiskelemaan bioanalyytikoksi. Opintojensa ohella hän on työskennellyt Fimlabin näytteenotossa. Vaikka elämä koki totaalisen muutoksen, Alkhabbaz ei vaihtaisi päivääkään.
Noor Alkhabbaz ehti opiskella kemiaa Mosulin yliopistossa, Irakissa, kolmen vuoden ajan, kunnes Isis valloitti kaupungin, ja Alkhabbazin oli paettava kotimaastaan. Kemian opinnot jäivät kesken, ja edessä oli pitkä matka Suomeen. Myöhemmin kielikurssilla ollessaan hän kuuli bioanalyytikon koulutuksesta.
– Suomen kielen opettajani kannusti minua hakemaan opiskelemaan, vaikkei kielitaitoni ollut vielä paras mahdollinen. Yllätyksekseni pääsin opiskelemaan! Alkhabbaz kertoo.
Opintojen alettua Noor Alkhabbaz huomasi tulleensa raskaaksi. Perheessä oli jo yksi lapsi, joten arjen pyörittäminen kahden pienen lapsen kanssa oli toisinaan raskasta, etenkin kun opinnot piti suorittaa vielä osin vieraalla kielellä, suomeksi. Alkhabbazin aviomies kuitenkin auttoi lasten hoidossa ja opinnot etenivät suunnitellusti.
– Vaikka toisinaan on ollut raskasta, en vaihtaisi hetkeäkään!
Aiemmasta kokemuksesta on ollut hyötyä
Nyt Alkhabbazin opinnot ovat loppumetreillä, ja jäljellä on opinnäytetyön teko. Opinnäytetyön tavoitteena on luoda arabiankieliset potilasohjeet virtsanäytteenottoon. Ohjeet tulevat tarpeeseen, sillä arabiaa äidinkielenään puhuvia on Suomessa yhä enemmän.
– Osa arabitaustaisista asiakkaista saattaa osata suomea, mutta terveysasioista on helpompi keskustella äidinkielellä. Esimerkiksi Oma Kanta voi olla vaikea käyttää, jos kielitaito ei ole kovin hyvä. Lisäksi moni huojentuu minut nähdessään, sillä kulttuurierot saattavat aiheuttaa joskus väärinkäsityksiä, Alkhabbaz kuvailee.
Alkhabbazilla oli Suomeen tullessaan jo kokemusta lääkäriaseman näytteenotossa työskentelystä. Aiemmasta työkokemuksesta ja opiskelutaustasta on ollut Suomessa hyötyä, vaikka niin opetusmetodit kuin työskentelykulttuuri ovatkin kovin erilaisia.
– Irakissa minut laitetiin opiskelijana pistämään heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen, mutta täällä niin ei toimita. Opinnoissa kaikki piti osata ulkoa, Suomessa taas arvostetaan enemmän kykyä soveltaa opittua tietoa. Eroista huolimatta olen viihtynyt Suomessa hyvin ja rakastan työtäni, Alkhabbaz sanoo.
Fimlabissa vallitsee arvostava yrityskulttuuri
Fimlab tarjoaa työntekijöilleen Monikulttuurinen näytteenotto -valmennusta, joka tukee monikulttuurisessa toimintaympäristössä toimimista ja eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kohtaamista. Lisäksi tänä keväänä ensimmäisen kerran järjestettävän Haastava gynekologinen näytteenotto -koulutuksen toisena teemana on maahanmuuttajanaisen kohtaaminen.
Monikulttuurisen työympäristön toimivuuden kannalta tärkeimpiä ovat hyvä johtaminen ja hyvä yrityskulttuuri. Tärkeintä ei ole täydellinen kielitaito, tai monikulttuurisuuteen liittyvät koulutukset, vaan toimiva työkulttuuri, jossa jokaisen osaamista arvostetaan. Fimlabilla on pyritty takaamaan, että jokainen työntekijä otetaan vastaan tasavertaisesti ja yhteishenki on hyvä.
Toimiva työyhteisö syntyy yhteisten arvojen ja pelisääntöjen avulla. Alkhabbazin mukaan tunnelma työyhteisössä on ollut erinomainen.
– Työkaverini Fimlabilla ovat mahtavia. En olisi koskaan uskonut pääseväni mukaan näin hienoon ja avuliaaseen työyhteisöön, hän kehuu.
Pohjanmaa: Vaasan keskussairaalan laboratorio muuttaa 29.4.2022
Vaasan keskussairaalan poliklinikkalaboratorio muuttaa perjantaina 29.4.2022 sairaalan sisällä Y1-lohkoon. Laboratorion toiminta uusissa tiloissa alkaa maanantaina 2.5.2022.
Uudet tilat sijaitsevat röntgenin vieressä päivystysosastoa vastapäätä.
Nykyiset laboratorion väistötilat sairaalan D1-lohkossa palvelevat asiakkaita 29.4.2022 klo 12 saakka.
Vaasan keskussairaalan laboratorio palvelee asiakkaita ainoastaan ajanvarauksella arkisin klo 7–15. Vain päivystysasiakkaat palvellaan vuoronumerolla.
Österbotten: Vasa centralsjukhus laboratorium flyttar 29.4.2022
Vasa centralsjukhus polikliniska provtagning flyttar inom sjukhuset till Y1 på fredag den 29 april. Laboratoriets verksamhet i de nya utrymmena börjar måndagen den 2 maj.
De nya utrymmena ligger bredvid röntgen mittemot jouravdelningen.
I nuvarande evakueringsutrymmen i D1 betjänas klienterna fram till 29.4.2022 kl 12.
Vasa centralsjukhus poliklinisk provtagning betjänar klienter endast med tidsbokning vardagar må-fre kl 7-15. Endast dejourklienter betjänas med könummer.
Kohdunkaulansyövän seulonta HPV-testillä täyttää Fimlabissa jo kymmenen vuotta
HPV-testillä tutkitaan, onko naisella kohdunkaulan syövälle ja sen esiasteille altistavaa korkean riskin papilloomavirusta. Testiä hyödynnetään kohdunkaulan syövän seulonnoissa. Fimlab oli kymmenen vuotta sitten ensimmäinen suomalaislaboratorio, joka otti testin seulontakäyttöön.
Kohdunkaulansyövän seulontoja on tehty Fimlabissa HPV-testillä jo kymmenen vuotta. Yksi HPV-testausta käynnistämässä olleista henkilöistä on solu- ja molekyylibiologi Saara Kares, joka aloitti työskentelyn Fimlabilla vuonna 2001. Ensimmäiset kymmenisen vuotta vierähtivät molekyylivirologian parissa, minkä jälkeen Kares siirtyi patologian osastolle. Tuolloin maailmalla ja Suomessakin oli jo tehty paljon tutkimusta HPV-testien hyödyntämisestä kohdunkaulansyövän seulonnassa, mutta osaksi organisoitua seulontaa sitä ei vielä ollut otettu.
– Silloisen mikrobiologian, patologian, Taysin gynekologian poliklinikan sekä Tampereen kaupungin hyvä yhteistyö ja uudistusmyönteisyys mahdollistivat sen, että HPV seulonta voitiin ottaa käyttöön Tampereella heti, kun käypähoitosuositus sen mahdollisti, Kares kertoo.
Tähän asti tutkimus on keskittynyt pääasiassa osoittamaan, että HPV-seulonta toimii odotetusti myös rutiiniseulonnassa. Tampereen aineistosta on esimerkiksi voitu todentaa, että HPV-testauksella löydetään enemmän syövän esiasteita kuin perinteisellä papa-kokeella.
Seulontaan osallistuminen on tärkeä osa terveyden ylläpitoa
Suomalaisnaiset saavat kutsun kohdunkaulansyövän seulontaan ensimmäisen kerran 30-vuotiaina. Seulontaan kannattaa osallistua, sillä kohdunkaulan syöpä on usein oireeton, mutta ajoissa havaittujen esiasteiden hoitotulokset ovat hyviä. Tuloksista kerättävää dataa voidaan hyödyntää tutkimuksessa entistäkin tehokkaamman seulonnan kehittämiseksi.
Toinen seulonnoissa vahvasti vaikuttava fimlabilainen on patologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Ivana Kholová. Hän on työskennellyt Fimlabin riveissä vuodesta 2009 ja ollut mukana HPV-testin käyttöönotossa. Kholová on sytologiasta vastaava patologi, eli hän arvioi HPV-näytteiden yhteydessä otetuista papa-näytteistä, onko jatkohoidolle tarvetta. Tärkeitä työpareja patologeille ovat sytologian esitarkastajat, joille Kholová haluaakin antaa erityiskiitosta.
Kholová muistuttaa, ettei kohdunkaulansyöpä ole vain vanhojen naisten tauti ja asia koskettaa kaikkia ikäluokkia. Vain 60 prosenttia kolmekymppisistä osallistuu seulontaan, kun koko väestöstä seulontaan osallistuu noin 70 prosenttia. Positiivinen HPV-testin tulos ei vielä viittaa syövän esiasteisiin, mutta positiivisen tuloksen saanut nainen saa kontrollikutsun noin puolentoista vuoden kuluttua.
– Myös tähän kontrollitutkimukseen on tärkeää osallistua, jotta voimme varmistaa, että HPV-infektio on parantunut itsestään, eikä aiheuita enää kohonnutta riskiä syövän esiasteille, Kholová kuvailee.
Työn alla useampi väitöskirja
Saara Kares tekee tällä hetkellä omaa väitöskirjaansa HPV-seulontaan liittyen. Hänen työnsä on eräänlaista jatkumoa viime syksynä julkaistulle gynekologi Olga Veijalaisen väitöskirjalle. Siinä missä Veijalainen tarkasteli Fimlabin seulonnoista kerättyä dataa gynekologin näkökulmasta, Kares jatkaa aiheesta menetelmän näkökulmasta ja vuonna 2017 HPV-seulonnan piiriin tulleiden 30-vuotiaiden aineistolla. Lisäksi työn alla on patologian erikoislääkäri Johanna Pulkkisen väitöskirja, jonka ohjaajana Kholová toimii. Työssä tarkastelun kohteena ovat lieriösolujen poikkeavuudet ja seulonnan onnistuminen niiden paikantamiseksi.
Tällä hetkellä Fimlab saa tiedon seulontaan kutsuttavista Suomen Syöpäjärjestöjen Joukkotarkastusrekisteristä ja kutsuu nämä tutkimukseen henkilökohtaisella kutsukirjeellä. Seulontakokonaisuus edellyttää Fimlabilta moniammatillista osaamista. Ilman koulutettuja näytteenottajia, molekyylilaboratorion henkilökuntaa, esitarkastajia ja patologeja näytteitä ei voitaisi analysoida. Näiden lisäksi tarvitaan vielä seulontojen organisointia kuntien kanssa, tietojärjestelmiä ja niiden kehitystä sekä paljon muuta asiakkaalle näkymätöntä työtä.
Fimlab vastaa kohdunkaulan syövän seulonnoista 74 kunnan alueella Suomessa. Määrä kattaa neljäsosan kaikista seulonnan piiriin kuuluvista suomalaisista.
Fimlab ei ole perjantaina 1.4. alkavan lakon piirissä
Perjantaina 1.4.2022 alkava, terveydenhuoltoa laajasti Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa koskeva lakko ei koske Fimlabin työntekijöitä. Fimlabin toimipisteet ja polikliininen näytteenotto palvelevat normaalisti. Myös Tampereen koronanäytteenottotoiminta Nekalassa jatkuu ennallaan.
Päijät-Häme: Nastolan laboratorio palvelee väistötiloissa 21.3.2022 alkaen
Nastolan laboratorio muuttaa väistötiloihin nykyisen sote-keskuksen poistuessa käytöstä. Laboratorio on muuton vuoksi suljettuna perjantaina 18.3.2022.
Maanantaista 21.3.2022 alkaen laboratorio palvelee väistötilojen ensimmäisessä kerroksessa tavanomaisten aukioloaikojensa mukaisesti. Väistötilat sijaitsevat nykyisen terveysaseman pihapiirissä. Pysäköintipaikat säilyvät toistaiseksi nykyisellä paikallaan.
Nastolan laboratorio palvelee ainoastaan ajanvarauksella ma–to klo 7.10–14.45 ja pe klo 7.10–13.45 osoitteessa Pekkalantie 12–14, 15560 Nastola.
Fimlab voi tarjota unelmien harjoittelupaikan myös IT-alan opiskelijalle
Fimlab tarjoaa harjoittelupaikan vuosittain yli sadalle opiskelijalle. Suurin osa harjoittelupaikoista sijoittuu laboratorio- ja näytteenottopuolelle, mutta paikkoja on tarjolla myös IT-alan opiskelijoille, sillä Fimlab on myös teknologian moniosaaja.
Sara Kopsa aloitti harjoittelijana Fimlabin riveissä viime vuoden toukokuussa. Tieto- ja viestintätekniikan insinööriopiskelijalle harjoittelupaikka automaatiotestauksen parissa oli mieleinen, ja hän päätyi tekemään myös opinnäytetyönsä Fimlabille.
Vaikka automaatiotestaus oli Kopsalle vain etäisesti tuttua, oppi tarttui nopeasti.
– Minuun ei kohdistettu paineita, ja sain opetella uutta rauhassa. Pääsin järjestelmästä nopeasti kärryille ja sain myös apua ja juuri sopivia tehtäviä kehittyäkseni nopeasti, Kopsa kuvailee.
Myös Fimlabin IT-projektijohtaja Tarmo Jukarainen painottaa, että harjoittelijoille pyritään tarjoamaan mielekästä tekemistä, mikä hyödyttää samalla Fimlabia.
– Meillä opiskelija näkee työelämää ja pääsee kehittämään rauhassa omia taitojaan. Olemme panostaneet viime aikoina erityisesti testiautomaatioon, ja varmistamme erilaisten ohjelmistojen laadun automaatiotesteillä. Sara tuli tähän prosessiin mukaan suoraan koulusta, mutta hänen työpanoksensa on ollut todella tärkeä ja hyöty laadunvalvonnan kehittämiseksi konkreettinen, Jukarainen kehuu.
Lisää harjoittelijoita kaivataan mukaan
Fimlab on laboratoriopalveluiden ohella teknologiayritys, joka kehittää itse osan omista järjestelmistään ja ohjelmistoistansa. Mukaan kehitykseen kaivataan myös uusia tekijöitä, ja harjoittelu onkin yksi kanava uusien osaajien löytämiseksi. Monet harjoittelijat tai lopputyönsä Fimlabille tehneet ovat valmistumisensa jälkeen jatkaneet töitä tutuksi tulleessa organisaatiossa.
Harjoittelijalta odotetaan Jukaraisen mukaan halua oppia sekä sopivaa teknistä pohjaa, kuten opintoja alalla. Harjoittelijan työtehtävät ovat oikeita kehitystehtäviä, jotka edistävät parhaimmillaan koko organisaation toimintaa. Harjoittelijalle annetaan mahdollisuus kehittyä juuri niillä osa-alueilla, jotka itseä eniten kiinnostavat.
– Minulla oli koko harjoittelun ajan tunne, että minuun luotettiin ja sain vapauden tehdä töitä omalla tyylilläni. Fimlabin käyttämien järjestelmien moniulotteisuus tuli yllätyksenä, mutta opin paljon uutta. Oli hienoa, että tekemälläni teknisellä työllä oli konkreettinen hyöty koko organisaatiolle, Kopsa sanoo.
Jukarainen on kokonaisuudessaan tyytyväinen Kopsan harjoittelupanokseen. Kopsa yllätti positiivisesti kyvyllään ottaa vaikeammatkin kokonaisuudet nopeasti haltuun.
– Kaipaamme myös jatkossa Saran kaltaisia motivoituneita ja oppimishaluisia opiskelijoita harjoittelijoiksi. Olemme myös teknologiatalo, jolla on monipuolisia mahdollisuuksia innokkaille opiskelijoille! Jukarainen kiteyttää.
Mobiilinäytteenotto helpottaa näytteenottajien arkea – Uuden ohjelman kehittäminen oli tietohallinnon taidonnäyte
Mobiilinäytteenotto helpottaa näytteenottajien arkea monella tavalla. Uuden järjestelmän kehittämisessä on kuultu niin ohjelman varsinaisia käyttäjiä kuin sovellusasiantuntijoita.
Sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla otetaan vuosittain valtava määrä erilaisia näytteitä. Tähän asti näytteenotot osastokierroilla on toteutettu niin, että vanhasta järjestelmästä on tulostettu kullekin osastokierrolle tilattujen tutkimusten näytetarrat etukäteen ja niiden mukaisesti lähdetty hakemaan näytteet. Näin tarroihin on jäänyt tulostushetken aika, vaikka näyte onkin otettu vasta myöhemmin.
Nyt vanhaa järjestelmää ollaan korvaamassa uudella, mobiilinäytteenotoksi kutsutulla ohjelmalla. Uusi ohjelma on otettu käyttöön jo Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueilla kaikissa Fimlabin toimipisteissä, joissa on vuodeosastoja ja osastonäytteenottoa. Tavoitteena on laajentaa mobiilinäytteenotto koko Fimlabin alueelle.
Mobiilinäytteenotto toimii niin, että jokaisella näytteenottajalla on mukanaan tabletti ja kannettava tulostin, jolla näytetarrat saa tulostettua oikea-aikaisesti. Tabletin osastokiertotyökalu on vaatinut näytteenottohenkilöstöltä uuden toimintatavan opettelua.
– Jo nyt mobiilinäytteenoton on opetellut noin 300 työntekijää. Perehdytys ja toimintatavan muutos on ollut suuri ponnistus niin tietohallinnolta kuin käyttäjiltä. Oppiminen on tapahtunut päivittäisen työn lomassa ja se on onnistunut mielestäni erinomaisesti, Fimlabin IT-palvelupäällikkö Olli Pietilä kertoo.
Pitkä projekti on vaatinut useiden asiantuntijoiden työpanoksen
Pietilän mukaan mobiilinäytteenotosta saatu palaute on ollut positiivista. Vaikka uuden järjestelmän käyttöönottoon liittyykin haasteita, itse toiminnallisuuksiin ollaan oltu tyytyväisiä ja ongelmakohtia on paranneltu sitä mukaa kun niitä on löytynyt.
Mobiilinäytteenoton kehittämisprojekti käynnistyi jo kolme vuotta sitten. Tuolloin alettiin tehdä ensimmäisiä määritelmiä siitä, miten osastonäytteenottoa voitaisiin kehittää ja millainen työkalu näytteenottajia palvelisi parhaiten. Ohjelman toiminnallisuuksista keskusteltiin yhdessä käyttäjien kanssa, minkä jälkeen käyttöliittymäasiantuntija piirsi hahmotelman siitä, miltä sovellus lopulta näyttäisi ja miten se toimisi. Kehitystiimi hoiti varsinaisen koodaustyön.
– Luomassamme osastokiertotyökalussa nähdään osastoittain, kuinka monta potilasta osastolla on, kuinka monta tutkimusta potilaasta on pyydetty ja missä kukin näytteenottaja menee. Kierron etenemistä voidaan seurata reaaliajassa, minkä ansiosta voidaan ohjata vaikkapa apukäsiä osastolle, jossa näytteenotossa meneekin odotettua pidempään, Pietilä kuvailee.
Fimlabin tietohallinnon näkökulmasta projekti on ollut onnistunut, suorastaan taidonnäyte Fimlabin omasta tuotekehityksestä. Projekti on vaatinut useiden eri asiantuntijoiden työpanoksen käyttäjistä koodareihin.
– Matkan varrelle on mahtunut paljon testausta ja dokumentointia, mutta lopullinen tuote on kaiken tuon vaivan arvoinen, Pietilä kehuu.
Bioanalyytikkokoulutus käynnistyy Savonian ja Fimlabin yhteistyönä
Bioanalyytikoista on Suomessa huutava pula. Savonia-ammattikorkeakoulun ja Fimlabin yhteistyössä toteuttama satelliittimuotoinen koulutus tarjoaa mahdollisuuden myös työn ohella opiskeluun.
Savonia-ammattikorkeakoulussa on mahdollista suorittaa bioanalyytikon AMK-tutkinto niin sanottuna satelliittikoulutuksena. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Fimlabin kliinisten laboratorioiden kanssa Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Opinnot ovat päätoimista päiväopiskelua ja sisältävät läsnäolovelvoitteista opetusta, mutta teoriaopetus tapahtuu etäopetusteknologiaa hyödyntäen. Opintoihin liittyvät harjoittelut suoritetaan Fimlabin toimipisteissä.
Elokuussa 2022 alkava koulutus on jatkoa aiemmalle kokeilulle. Pilottivaiheen bioanalyytikoista osa on jo valmistunut ja loputkin valmistuvat keväällä ja siirtyvät työelämään. Yksi jo valmistuneista on Anne Pönkä. Hän törmäsi koulutukseen sattumalta LAMKin sivuilla ja haki mukaan koulutukseen.
– Vaikka töissä käyvälle ja perheelliselle opintojen alku tuntuikin melko vaativalta, motivaatio pysyi hyvin yllä. Opinnot itsessään olivat todella mielenkiintoisia, ja aiemmasta tietojenkäsittelyn tradenomin koulutuksesta oli hyötyä etenkin etäjärjestelmien hallinnan ja tiedonhaun taitojen näkökulmasta, Pönkä kertoo.
Pönkä pääsi tutustumaan Fimlabiin harjoitteluiden myötä ja hän työllistyikin jo ennen valmistumista talvella 2021. Nyt Pönkä työskentelee Fimlabilla Kanta-Hämeen keskussairaalan diagnostiikassa. Siirtymä opinnoista työelämään kävi Pöngän mukaan sujuvasti.
– Ilman satelliittiopiskelumahdollisuutta en olisi nyt tässä. Asiat etenivät luontevasti, ja opiskelijan näkökulmasta oli mahtavaa, että oppilaitos teki yhteistyötä potentiaalisen tulevaisuuden työnantajan kanssa, Pönkä summaa.
Fimlab kannustaa myös omia työntekijöitä jatkokouluttautumaan
Fimlab tekee yhteistyötä Savonian kanssa, sillä Päijät-Hämeessä ei ole omaa bioanalytiikan koulutusohjelmaa. Tarve uusille osaajille on kasvanut, kun Fimlab on levittäytynyt laajemmalle alueelle. Savonia on toteuttanut eri tutkintoja satelliittitoteutuksella jo pidempään, ja heidän osaamisensa tukee Fimlabin tavoitteita.
– Haluamme olla mukana vaikuttamassa opiskelijoiden kehittymiseen ja siksi tarjoamme myös harjoittelupaikkoja sekä täydellä sydämellä tehtyä ammattitaitoista opiskelijaohjausta. Näin opiskelijat pääsevät tutustumaan meihin työnantajana, ja uusien kollegoiden rekrytoiminen helpottuu etenkin niillä alueilla, joissa bioanalyytikkokoulutusta ei ole, kertoo Fimlabin HR Partner ja oppilaitosyhteyshenkilö Jaana Piikkilä.
Piikkilä muistuttaa, että koulutukseen voivat hakeutua myös jo Fimlabin riveissä työskentelevät. Esimerkiksi näytteenotossa työskentelevä lähihoitaja tai sairaanhoitaja on hyvä esimerkki jatkokoulutukseen lähtijästä. Kouluttautuminen bioanalyytikoksi takaa tällaiselle työntekijälle laajemmat mahdollisuudet sijoittua eri työtehtäviin Fimlabin sisällä, mikä on hyvä ratkaisu niin työntekijän itsensä kuin työantajan kannalta.
Työn ja opintojen yhdistäminen ei ole välttämättä se helpoin ratkaisu, mutta tutkintoon kuuluvat lähiopetusviikot huomioidaan Fimlabin työvuorosuunnittelussa. Kuopiossa suoritettavia lähiopintoviikkoja on lukuvuodessa neljä, ja ne ovat Fimlabin työntekijöille palkallisia vapaita.
– Opiskelijoiden ja omien työntekijöiden ammatillinen kasvu on meille äärimmäisen tärkeää, joten helpotamme opiskelemaan lähtevien työntekijöiden arkea siinä missä voimme, Piikkilä vakuuttaa.
Tietoteknisistä taidoista hyötyä
Lokakuussa 2021 valmistunut Anne Pönkä on alanvaihtaja. Opintojen alussa hän työskenteli vielä vanhassa työssään myyntineuvottelijana, mutta siirtyi myöhemmin kesätöiden kautta Fimlabin työntekijäksi. Opintojen loppuvaiheessa työskentelyn ja opiskelun yhdistäminen helpottui.
– Oppiminen ei kuitenkaan lopu valmistumisen myötä. Olen itse päässyt laajentamaan osaamistani pikkuhiljaa ja tulevaisuudessa saan toivottavasti haastaa itseni aina uudelleen. Alalla on hirveästi mielenkiintoisia työllistymis- ja etenemismahdollisuuksia! Pönkä pohtii.
Muille koulutuksesta kiinnostuneille Pönkä haluaa muistuttaa, että etäopintoja helpottaa, jos omat tietotekniset taidot ovat valmiiksi hyvällä tasolla. Myöskään tukijoukkojen merkitystä ei tule väheksyä.
– Etenkin perheelliselle ja työn ohella opiskeleville on tärkeää, että ympärillä on ihmisiä, jotka tukevat ja auttavat tarvittaessa. Tutkinto ei tule helpolla, mutta se on kaiken vaivan arvoinen, Pönkä päättää.
Elokuussa 2022 alkava koulutus lyhyesti:
- Opiskelu alkaa 29.8.2022. Koko koulutuksen laajuus on 210 opintopistettä ja
opiskeluaika on 3,5 vuotta. - Koulutusohjelma on pääsykokeeton.
- Sitovat ilmoittautumiset polkuopintoihin 23.5.–29.5.2022.
- Lahden ryhmään otetaan kahdeksan ja Hämeenlinnan ryhmään kuusi opiskelijaa.
Ilmoittautuminen koulutukseen on käynnissä 23.5.-29.5.2022 Savonia AMK:n avoimessa koulutuskalenterissa osoitteessa: https://www.savonia.fi/paivita-osaamistasi/avoin-amk-ja-avoin-yamk/koulutuskalenteri/. Hakusivu avataan 23.5.2022 klo 9 ja opiskelijat valitaan koulutukseen ilmoittautumisjärjestyksessä.
Asiakaspalvelu on asiakkaan kohtaamista ja kuuntelemista
Laadukas asiakaspalvelu on meille Fimlabissa sydämen asia. Ammattilaisemme eri toimipaikoissa tekevät aina parhaansa, jotta asiakas tulee kuulluksi ja hänen tarpeensa huomioidaan.
Päivi Metsäranta valmistui bioanalyytikoksi vuosituhannen alussa. Uran varrelle on mahtunut niin keikkatyötä kuin pidempiä pestejä sekä näytteenotossa että analytiikan puolella. Päivi on työskennellyt Fimlabin riveissä näytteenottajana vuodesta 2012 alkaen, ensin Hämeenlinnassa ja vuodesta 2015 alkaen Valkeakoskella Pirkanmaalla.
Tavanomainen näytteenottajan työpäivä pitää sisällään monenlaisia asiakaskohtaamisia. Asiakas viettää hoitopolullaan vain hetken näytteenottajan kanssa, mutta tuo lyhyt kohtaaminen on usein sitäkin tärkeämpi.
– Vaikka asiakaspalvelutilanne voi kestää vain viidestä kymmeneen minuuttia, siinä ajassa ehtii hyvinkin kertoa elämäntarinansa. Pidän itse näistä kohtaamisista ja tiedän, että monelle tuo hetki on tärkeä, Päivi kuvailee.
Näytteenoton ja rupattelun ohella asiakaspalvelutilanteeseen sisältyy myös ohjeiden antamista. Näytteenottaja on yleensä se, joka kertoo mitä hoitoketjussa seuraavaksi tapahtuu, minne tulokset tulevat ja mitä asiakkaan tulee itse huomioida.
– Haluan välittää asiakkaalle sellaisen olon, että asiat kyllä hoituvat. Lisäksi pyrin ohjeistamaan esimerkiksi kotinäytteenoton niin hyvin, ettei niiden tekeminen aiheuta päänvaivaa, Päivi kertoo.
Kehut lievittävät jännitystä
Hyvä asiakaspalvelu alkaa tervehtimisestä ja siitä, miten ihminen kohdataan. Ensimmäiset minuutit ovat tärkeitä. Lähes päivittäin näytteenottoon tulee asiakkaita, joilla on piikkikammo tai jotka jännittävät tilannetta muuten. Etenkin lapsilla jännitystä ja pelkoa on havaittavissa enemmän, sillä tilanne on uusi, näytteenottaja on vieras ja käytettävät välineet ovat erikoisia.
– Pyrimme aina huomioimaan jännityksen. On hyvä, että potilas kertoo jännityksestä ja peloista, jotta osaamme suhtautua häneen oikealla tavalla. Usein kehut ja oma rauhallisuus auttavat asiakasta, Päivi sanoo.
Samalla linjalla on myös Päivin kollega Piia Koivula, joka työskentelee näytteenottajana Äänekosken laboratoriossa Keski-Suomessa.
– Luottamuksen rakentaminen on erityisen tärkeää lasten kohdalla ja sille tulee varata aikaa. Näytteenottotilanteessa on tärkeää olla lapselle vilpitön ja osoittaa välittämistä, Piia luonnehtii.
Pitkää pinnaa ja luottamuksen rakentamista
Piia Koivula aloitti uransa terveyskeskusavustajana Äänekosken laboratoriossa jo vuonna 1999. Myöhemmin hän opiskeli bioanalyytikoksi ja valmistuttuaan aloitti vakituiset työt Äänekosken laboratoriossa. Työssä parasta on hänen mielestään erilaisten ja eri ikäisten asiakkaiden kohtaaminen.
Näytteenotossa työskenteleviltä kaivataan tilannetajua ja taitoa kohdata erilaisia asiakkaita. Jos näytteenottotilanteessa ilmenee haasteita, tilanne yritetään kääntää positiiviseksi. Usein näytteenottajan rauhallinen toiminta rauhoittaa myös asiakasta.
Lapsiasiakkaiden kohdalla on pystyttävä ottamaan lapsen lisäksi huomioon aikuinen, jonka kanssa lapsi näytteenottoon saapuu. Vanhemman läsnäolo on tärkeää niin lapselle, kuin vanhemmillekin. Näytteenoton aikana vanhempi pystyy rauhoittamaan lasta, ja hoitohenkilökunnan tärkeä rooli on ohjata vanhempaa tilanteiden vaatimalla tavalla.
– Pyrimme aina luomaan perheen kanssa kunnioittavan ja luottamuksellisen suhteen, jotta näytteenottotilanteesta tulee kaikille positiivinen kokemus!