Muutoksia toimipisteiden aukioloajoissa jouluna 2022
13.12.2022
Pirkanmaa:
| Jämsän ja Kuhmoisten alue | |
| Juupajoen laboratorio | suljettu 22.12.2022–8.1.2023 |
| Jämsänkosken laboratorio | suljettu 27.12.2022–1.1.2023 |
| Koskenpään laboratorio | suljettu 12.12.2022–8.1.2023 |
| Kuoreveden laboratorio | suljettu 22.12.2022–1.1.2023 |
| Länkipohjan laboratorio | suljettu 19.12.2022–8.1.2023 |
| Kangasalan alue | |
| Luopioisten laboratorio | suljettu 19.12.2022–1.1.2023 |
| Sahalahden laboratorio | suljettu 19.12.2022–1.1.2023 |
| Sastamalan alue | |
| Mouhijärven laboratorio | suljettu 19.12.2022–1.1.2023 |
| Punkalaitumen laboratorio | suljettu 19.12.2022–1.1.2023 |
| Tampere | |
| Kämmenniemen laboratorio | suljettu 28.12.2022 |
| Ylöjärven alue | |
| Kurun laboratorio | suljettu 27.12.2022–8.1.2023 |
| Koronanäytteenotto (Hatanpää) | |
| Aukioloajat | 24.12.–25.12. klo 9–13 |
| 26.12. klo 9–16 | |
| 31.12. klo 9–14 | |
| 1.1.2023 klo 9–14 |
Keski-Suomi:
| Konginkankaan laboratorio | suljettu 26.12.2022–1.1.2023 |
| Konneveden laboratorio | suljettu 29.12.2022 ja 5.1.2023 |
| Lievestuoreen laboratorio | suljettu 26.12.2022–8.1.2023 |
| Petäjäveden laboratorio | suljettu 26.12.2022–8.1.2023 |
| Sumiaisten laboratorio | suljettu 2.1.–8.1.2023 |
| Suolahden laboratorio | suljettu 26.12.2022–8.1.2023 |
| Toivakan laboratorio | suljettu 27.12.2022 ja 3.1.2023 |
| Uuraisten laboratorio | suljettu 26.12.2022–1.1.2023 |
Kanta-Häme:
| Rengon laboratorio | suljettu 27.12.–30.12.2022 |
Päijät-Häme:
| Hartolan laboratorio | suljettu 30.12.2022 |
| Myrskylän laboratorio | Fimlabin toiminta toimipisteessä päättyy 16.12.2022 |
| Padasjoen laboratorio | suljettu 29.12.2022 |
| Pukkilan laboratorio | Fimlabin toiminta toimipisteessä päättyy 16.12.2022 |
| Vesikansan laboratorio | suljettu 28.12.2022 |
Pohjanmaa:
| Helsingbyn laboratorio | Suljettu 26.12.2022–8.1.2023 |
| Koivulahden laboratorio | Suljettu 26.12.2022–8.1.2023 |
| Korsnäsin laboratorio | Suljettu 19.12.2022–8.1.2023 |
| Raippaluodon laboratorio | Suljettu 26.12.2022–8.1.2023 |
| Selkämeren laboratorio (Kristiinankaupunki) | Aukioloajat 2.1.–8.1.2023 ma-pe klo 7.30–13 |
| Sulvan laboratorio | Suljettu 26.12.2022–8.1.2023 |
| Vähäkyrön laboratorio | Suljettu 26.12.2022–8.1.2023 |
| Vöyrin laboratorio | Suljettu 19.12.2022–8.1.2023 |
Muut toimipisteemme toimivat joulun aikaan normaalisti. Ajantasaiset aukioloajat osoitteesta fimlab.fi/toimipisteet-ja-aukioloajat.
Ajanvaraus: netissä fimlab.fi/ajanvaraus tai soittamalla numeroon 010 808 515 arkisin ma-pe klo 7–18 (Pirkanmaa, Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme). Pohjanmaalla ajanvaraus numerosta 06 213 1626 arkisin ma-pe klo 7-15.
Massaspektrometrialaboratoriossa työskentely vaatii erityisosaamista
2.11.2022
Tikkurilassa sijaitsevassa massaspektrometrialaboratoriossa analysoidaan testosteroni- ja klotsapiininäytteitä. Laboratorio aloitti toimintansa reilu vuosi sitten ja sen ansiosta Fimlab on nyt entistä omavaraisempi, mitä tulee näytteiden analysointiin.
Vielä pari vuotta sitten kaikki Fimlabin massaspektrometriaa vaatineet tutkimukset teetettiin alihankkijoilla, sillä omia laitteita ei näytteiden analysointiin ollut. Halu laajentua ja lisätä omavaraisuutta johti siihen, että Tikkurilaan perustettiin Fimlabin oma massaspektrometrialaboratorio. Nyt käytössä on moderni menetelmä ja uudenlaista analytiikkaa.
– Fimlabin tavoitteena on lisätä omaa analyysituotantoa ja listalla on monenlaisia analyyseja, joita haluaisimme tehdä itse. Tuotannon kotiuttaminen on ollut helppo aloittaa yksinkertaisemmilla analyyseilla ja testeillä, joita tehdään suurella volyymilla, kliinisen kemian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja Fimlabin erikoisalajohtaja Auni Collings kertoo.
Tikkurilan laboratoriossa analysoidaan miessukupuolihormoni testosteronin tasoja sekä tarkastellaan klotsapiinin hoitopitoisuuksia. Testosteronitasoja tutkitaan monista eri syistä, ja näytteitä tulee niin mies-, nais- kuin lapsipotilailta. Sukupuolihormonit voivat paljastaa esimerkiksi lapsettomuuteen liittyviä häiriöitä tai vaikkapa murrosiän häiriöiden syitä.
Klotsapiini taas on lääkeaine, jolla voi olla vaikutusta potilaan valkosolujen määrään. Näin ollen on tärkeää seurata potilaan lääkehoitoa, jotta klotsapiinin annostus voidaan säätää oikealle tasolle ja vältetään haittavaikutuksia.
Käsitöitä koneiden tukemana
Massaspektrometrialaboratoriossa työskentely vaatii erityisosaamista. Hoitajat käsittelevät näytteet, ja kemistit hoitavat lausumisen, eli käyvät läpi analyysin tulokset.
– Tekemämme analytiikka on tällä hetkellä käsityöpainotteista. Käytännössä päivä kuluu niin, että hoitajat aloittavat aamulla näytesarjan käsittelyn ja riippuen tehtävästä analyysista näytteitä pipetoidaan ja esikäsitellään eri tavoin koko päivän ajan. Tämän jälkeen näytteet menevät analysoitavaksi massaspektrometrialaitteille yön ajaksi, kertoo Tikkurilassa kemistinä työskentelevä Katja Rautava.
Seuraavana aamuna päästään katsomaan tutkimusten tuloksia ja tekemään analyysit loppuun. Yhdessä näytesarjassa on vajaa sata näytettä. Yleensä valmiit tulokset saadaan esikäsittelyä seuraavana päivänä.
Yhteensä Tikkurilan massaspektrometrialaboratoriossa työskentelee neljä laboratoriohoitajaa ja kolme kemistiä. Osa heistä työskentelee myös Tikkurilassa toimivassa hemostaasilaboratoriossa.
– Olemme akkreditoitu laboratorio, eli työn tulee täyttää tietyt laatuvaatimukset. Vaikka koneet tarjoavat meille jo melko valmista dataa, automatiikkaan ei voi yksin luottaa, vaan ihmissilmän on vielä tarkistettava tulokset. Näin takaamme viime kädessä potilaille oikeanlaisen hoidon, Rautava summaa.
Bioanalyytikosta järjestelmäasiantuntijaksi
23.8.2022
• Tiedote päivitetty: 16.8.2022
Anne Toivasella oli jo pitkään ollut palo päästä työskentelemään IT-järjestelmien parissa. Viime keväänä harras toive toteutui, kun Toivanen aloitti Fimlabin järjestelmäasiantuntijana.
Anne Toivasen kymmenenvuotisen uran varrelle on mahtunut monta erilaista roolia. Valmistuttuaan bioanalyytikoksi vuonna 2012 hän työskenteli useamman vuoden koulutustaan vastaavissa tehtävissä, ensin Ylivieskassa ja Kokkolassa, sekä lopulta Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeessä Toivanen eteni apulaisosastonhoitajaksi.
– Jo apulaisosastonhoitajana työskennellessäni tiesin, että haluan tulevaisuudessa haastaa itseäni lisää. Kun Päijät-Häme liittyi Fimlabiin vuonna 2018, päätin hakea palvelupäälliköksi. Tulin valituksi ja viihdyin työssä, mutta samalla sisimmässäni paloi kiinnostus it-järjestelmiä kohtaan, Toivanen kertoo.
Tänä vuonna Toivanen teki jotain, mistä ei olisi vielä kymmenen vuotta sitten osannut edes haaveilla: hän päätti hakea Fimlabin järjestelmäasiantuntijaksi. Haastatteluiden jälkeen Toivanen tuli valituksi, ja työt Fimlabin tietohallinnossa käynnistyivät helmikuussa 2022.
– Rehellisesti sanottuna en olisi tällaista urapolkua itselleni ennustanut kaikkine työrooleineen. Olen todella ylpeä jokaisesta saavutuksestani ja toivon, että pääsen jatkossakin kokeilemaan kaikkea uutta!
Aiemmasta kokemuksesta on hyötyä
Kun Toivanen haki järjestelmäasiantuntijan tehtävään, hän sai silloiselta esihenkilöltään täyden tuen päätökselleen. Vaikka Toivanen olikin jo Fimlabin työntekijä, hän kävi läpi saman hakuprosessin haastatteluineen kuin muutkin hakijat.
– On aivan mahtavaa, että osaamiseni koettiin tärkeäksi ja minulle annettiin mahdollisuus päästä oppimaan ja haastamaan itseäni lisää.
Sekä bioanalyytikon että palvelupäällikön työt ovat kehittäneet Toivasta tulevaa varten kuin huomaamatta. Kokonaisuuksien hallinta, paineensietokyky, vuorovaikutustaidot ja substanssiosaaminen laboratoriotyöstä osoittautuivat heti alusta alkaen tärkeiksi ominaisuuksiksi uudessa työssä.
– Potilastietojärjestelmät ovat tulleet minulle tutuiksi urani varrella, joten minulla on jonkin verran teknistä osaamista jo valmiiksi. Kuitenkin uudessa roolissani on paljon uuden opettelua, ja se vaatii määrätietoista ja motivoitunutta asennetta, Toivanen sanoo.
Kehitystä koko Fimlabin hyödyksi
Sen lisäksi että Toivasella on asenne kohdillaan, hänelle on ehtinyt muodostua jo laaja yhteistyöverkosto, joka auttaa uudessa työssä. Järjestelmäasiantuntijana hän tarkastelee Fimlabia aivan uudessa valossa. Järjestelmien ja koko organisaation toiminnan kehittäminen ovat keskeinen osa tietohallinnon työntekijöiden arkea.
– On hienoa nähdä, miten saamme tiiminä luotua jotain sellaista, joka hyödyttää kaikkia fimlabilaisia, Toivanen iloitsee.
Toivanen on ollut erittäin tyytyväinen uuteen rooliinsa, ja muutos on tuntunut luontevalta jatkolta uralla. Lisäksi hän haluaa antaa suuren kiitoksen koko työyhteisölle, joka on tukenut häntä muutoksessa.
– Minut otettiin tietohallinnossa todella ihanasti vastaan. Uskon, että kun luottaa itsensä ja on avoin asenne, ihminen oppii mitä tahansa ja asiat ratkeavat juuri oikealla tavalla, Toivanen summaa.
Päijät-Häme: Helsingin Biopankki esittäytyy Lahdessa keskiviikkona 3.8. – Fimlab Aleksanterissa mahdollisuus antaa biopankkinäyte
26.7.2022
Helsingin Biopankki esittäytyy Lahden torilla keskiviikkona 3.8. klo 9-14. Biopankin edustajia on tuolloin tavattavissa myös Fimlabin Aleksanterinkadun laboratoriossa.
Helsingin Biopankki jakaa tapahtumassa tietoa biopankkitutkimuksista ja -toiminnasta. Samalla on mahdollista tehdä vapaaehtoinen biopankkisuostumus sekä antaa biopankkinäyte (verinäyte) Fimlabin Aleksanterinkadun laboratoriossa. Biopankkinäytteen ottoa varten 3.8. klo 9-14 ei tarvitse varata aikaa tai ilmoittautua.
Vastuullisuus on syvällä Fimlabin DNA:ssa
12.7.2022
Fimlabin pitkäjänteinen vastuullisuustyö sai viime vuonna uutta pontta systemaattisten toimintakäytäntöjen ja laajennetun vastuullisuustyöryhmän muodossa.
Fimlabissa vastuullisuudella tarkoitetaan taloudellisen ja sosiaalisen vastuun sekä ympäristövastuun muodostamaa kokonaisuutta. Yritys tarkastelee ja kehittää toimintaansa nämä kaikki kolme näkökulmaa huomioiden.
Vastuullisuusohjelma laaditaan kolmen vuoden kaudeksi kerrallaan. Kun kausi vaihtui viime vuonna, vastuullisuustyöryhmä järjestäytyi uudelleen. Nykyisessä kokoonpanossa on huomioitu Fimlabin poikkitieteellinen osaaminen: mukana on edustajia talous- ja henkilöstöhallinnosta, asiakaspalvelusta, tietohallinnosta, tuotannosta, tuotannonohjauksesta, viestinnästä sekä toimitilojen ja laadun hallinnasta.
– Vastuullisuus on meillä selkäytimessä. Vaikka nimetty työryhmä johtaa toteutusta, vastuullisuus on koko henkilöstön juttu ja näkyy kaikkien arjessa. Henkilöstö on vahvasti sitoutunut hyvien käytäntöjen ja vastuullisten toimintatapojen noudattamiseen ja suunnitteluun, kuvailee vastuullisuustyöryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Sari Paukku-Sani.
Eettiset ohjeet linjaavat toimintaa
Kvartaaleittain kokoontuva vastuullisuustyöryhmä sparraa työtään aktiivisesti Fimlabin johdon kanssa. Puolivuosittain järjestetään pienryhmätyöskentelyä jonkin ajankohtaisen teeman kehittämiseksi. Työryhmän jäseniä oli myös mukana, kun Fimlabin arvoihin perustuvat toimintaperiaatteet koottiin taannoin yksiin kansiin Code of Conduct -ohjeistoksi. Eettiset ohjeet pitävät sisällään myös Hyvän fimlabilaisen ja Hyvän esihenkilötyön koodistot.
Vastuullisuuden näkökulma kulkee mukana punaisena lankana kaikessa liiketoiminnan kehittämisessä. Fimlabin toiminta-alueen laajennuttua viime vuosina on eri järjestelmien ja prosessien harmonisointi noussut keskeiseksi tavoitteeksi.
– Tietojärjestelmien ja toimintojen yhdenmukaistamiseen tähtäävä kehityshankkeemme OneFimlab on vastuullisuustyön ytimessä. Hanke tukee muun muassa tasa-arvoisuutta ja hyvää hallintotapaa ja tuo samalla myös kustannussäästöjä. Toimimme julkisin varoin, joten kaikki prosessimme rakennetaan laadun ja standardien varaan, painottaa vastuullisuustyöryhmän sihteeri, laatupäällikkö Sari Kärki.
Henkilöstö saa ja haluaa vaikuttaa
Vastuullisuustyöstä tiedotetaan henkilöstölle säännöllisesti muun muassa intranetissä, osastopalavereissa ja henkilöstölehdessä. Henkilöstöä osallistetaan mukaan kehitystyöhön monin eri tavoin, esimerkiksi erilaisten tempausten avulla. Viime keväänä Fimlabissa vietettiin ideointiviikkoa, jonka aikana aloitetyökalun kautta jätettiin yhteensä yli 60 uutta ideaa toiminnan kehittämiseksi. Vastuullisuus on tulossa myös osaksi uusien työntekijöiden perehdytysohjelmaa.
– Meillä on avoin ja kehityshakuinen kulttuuri. Ihmiset tuovat rohkeasti ideoitaan esille. Henkilöstön esittämät ideat käsitellään nopeasti, ja toteuttamiskelpoiset aloitteet otetaan ketterästi osaksi käytäntöjä, tähdentää vastuullisuustyöryhmän tiedottaja, viestintäpäällikkö Nina Leppäniemi.
Fimlabilla tehdään vastuullisuustyötä kunnianhimoisesti sekä lyhyen että pitkän tähtäimen tavoitteisiin tähdäten. Teknologian kehittyessä otetaan käyttöön uusia menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla voidaan yhä paremmin lunastaa asiakkaille, yhteiskunnalle, terveyspalvelutuottajille ja henkilöstölle annetut lupaukset.
Fimlabin, Tredun ja TAMKin yhteistyö mahdollistaa tehokkaan näytteenottokoulutuksen
3.6.2022
Tampereen seudun ammattiopisto Tredun, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Fimlabin yhteistyössä toteuttama näytteenottokoulutus antaa lähihoitajille monipuoliset eväät näytteenottajan tehtäviin.
Kun Mari Vattula aikoinaan valmistui peruskoulusta, hän ei voinut hakea opiskelemaan haaveammattiinsa lähihoitajaksi, sillä tuohon aikaan haku olisi onnistunut vasta yhden välivuoden jälkeen. Vattula päätyi opiskelemaan puutarha-alaa ja suoritti opinnot loppuun, vaikka olisi päässyt myöhemmin sisään lähihoitajakouluun.
Vuosien ajan Vattula työskenteli erilaisissa työtehtävissä, mutta ajatus hoitoalasta jäi kytemään. Muutama vuosi sitten nyt 43-vuotias Vattula päätti vaihtaa uransa suuntaa, ja hakeutui opiskelemaan lähihoitajaksi.
– Kun opettaja kertoi meille mahdollisuudesta suorittaa erillinen, vapaavalintainen näytteenoton ja asiakaspalvelun opintokokonaisuus, innostuin ideasta. Teoriaopintojen ohella kurssiin kuului myös kahdeksan viikon mittainen näyttökokeeseen päättyvä harjoittelu, minkä ansiosta työstä tuli nopeasti rutiininomaista. Lisäksi harjoittelun ohjaajilta oli helppo kysyä aina apua, mikä teki harjoittelujaksosta varsin antoisan, Vattula kertoo.
Nyt Vattula on työskennellyt vuoden verran Fimlabilla. Työpaikka aukesi heti näytteenottokurssiin kuuluneen harjoittelun jälkeen. Vattula kertoo viihtyneensä uudessa työssä hyvin, ja myös oma osaaminen on kehittynyt vuoden aikana rutkasti.
– Jokainen päivä on erilainen ja otamme monenlaisia näytteitä. Työ on tuntunut lottovoitolta, ja pitkän harjoittelun jälkeen työhön oli helppo tarttua.
Näytteenotto on vaihtelevaa asiakaspalvelutyötä
Myös Camilla Olkinuora suoritti Tredun, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Fimlabin yhteisen näytteenoton ja asiakaspalvelun opintokokonaisuuden omien lähihoitajaopintojensa yhteydessä. Työ vei saman tien mennessään, ja valmistuttuaan alkuvuodesta 2021 Olkinuora otti yhteyttä harjoittelun tarjonneeseen Fimlabiin ja kyseli avoimista työpaikoista.
– Minulla kävi todella hyvä tuuri, sillä sain pitkän sijaisuuden ja sen jälkeen työt ovat jatkuneet. Kesäkuussa aloitan vakituisena työntekijänä Fimlabin kotinäytteenotossa, Olkinuora iloitsee.
Aiemmin asiakaspalvelutyössä ja ravintola-alalla toimineelle Olkinuoralle työ Fimlabilla on vastannut odotuksia. Näytteenotto on asiakastyötä, jossa asiakaskunta on vaihtelevaa ja työtä tehdään vaihtelevassa ympäristössä, mitä Olkinuora työltään kaipaakin.
Olkinuoralle nopeatempoinen näytteenottokurssi sopi hyvin. Pitkän harjoittelujakson aikana Fimlab tuli tutuksi, ja harjoittelu toi konkretiaa teoriapohjaisen opiskelun rinnalle.
– Oma harjoitteluni sujui erinomaisesti, ja oli hienoa päästä käytännössä kokemaan, millaista näytteenoton arki oikeasti on. Fimlabista jäi heti erittäin positiivinen kuva, sillä harjoittelijat otettiin lämpimästi vastaan. Meitä ei pidetty vain opiskelijoina, vaan tulevina kollegoina, jotka otettiin aidosti mukaan työyhteisöön, Olkinuora kehuu.
Kurssilla tärkeä merkitys alalle päätymisen kannalta
Sekä Camilla Olkinuora että Mari Vattula ovat viihtyneet Fimlabilla erinomaisesti. Olkinuoran mukaan parasta työssä on mahdollisuus haastaa itsensä ja kokea onnistumisen hetkiä.
– Toisinaan meillä voi olla myös haastavia asiakaskohtaamisia ja niistä kunnialla suoriutuminen on hyvin palkitsevaa. Myös asiakkaiden kehut piristävät päivää, Olkinuora sanoo.
Tulevaa työtä kotinäytteenoton puolella Olkinuora odottaa innolla.
Molempien naisten mukaan näytteenoton ja asiakaspalvelun opintokokonaisuudella oli iso merkitys omaan uravalintaan, sillä näytteenottajan työ ei olisi välttämättä muuten tullut edes vastaan töitä hakiessa. Koulutus myös laajentaa hoitajien osaamista ja tuo esille lähihoitajien monipuoliset työllistymismahdollisuudet. Mari Vattula suosittelee koulutusta kaikille, joita yhtään mietityttää alalle lähtö.
– Näytteenottajan työ on monipuolista ja tähänkin työhön liittyy omat paineensa, mutta työ ei ole yhtä fyysistä kuin monissa muissa lähihoitajien tehtävissä. Mikäli viihtyy hektisessä, vaihtelevassa ja asiakaspalveluhenkisessä työssä, näytteenottajan tehtävä on siihen oivallinen mahdollisuus!
Seuraava haku syksyllä 2022
Näytteenoton ja asiakaspalvelun opintokokonaisuuden koulutustoteutuksia on vuosittain kaksi. Syksyn 2022 opiskelijavalinnat on juuri tehty. Seuraava hakumahdollisuus näytteenoton ja asiakaspalvelun opintokokonaisuuteen (kevät 2023) aukeaa loppusyksystä 2022. Myös jo aiemmin tutkinnon suorittanut lähihoitaja voi hakeutua koulutukseen täydentämään tutkintoansa tällä vapaavalintaisella opintokokonaisuudella.
Österbotten: Förändringar i verksamhetspunkternas öppethållningstider under sommaren 2022
20.5.2022
| Bottenhavets laboratorium (Kristinestad) | öppet 4. – 31.7. må-fre kl 7.30 – 13 |
| Lillkyro laboratorium | stängt 20.6. – 14.8. |
| Korsnäs laboratorium | stängt 20.6. – 14.8. |
| Korsholms byaprovtagningar (Solf, Helsingby, Kvevlax och Replot) | stängda 6.6. – 28.8. |
| Vörå laboratorium | stängt 20.6. – 14.8. |
Andra verksamhetspunkternas betjänar normalt under sommaren. Se öppettider här: fimlab.fi/toimipisteet-ja-aukioloajat.
Boka tid på nätet fimlab.fi/ajanvaraus eller via telefon på numret 06 213 1626 vardagar mån-fr kl. 7-15.
Toimipisteiden poikkeavat aukioloajat kesällä 2022
20.5.2022
• Tiedote päivitetty: 7.7.2022
Pirkanmaa:
Juupajoki
| Juupajoen laboratorio | suljettu 27.6. – 31.7. |
Jämsän ja Kuhmoisten alue
| Länkipohjan laboratorio | suljettu 20.6. – 31.7. |
| Kuoreveden laboratorio | suljettu 27.6. – 31.7. |
| Koskenpään laboratorio | suljettu 20.6. – 31.8. |
| Jämsänkosken laboratorio | suljettu 27.6. – 31.7. |
Kangasalan alue
| Luopioisten laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
| Sahalahden laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
Kihniö
| Kihniön laboratorio | suljettu 4. – 31.7. |
Sastamalan alue
| Punkalaitumen laboratorio | suljettu 6.6. – 3.7. |
| Mouhijärven laboratorio | suljettu 18.7 .- 4.9. |
Tampere
| Linnainmaan laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
| Hervannan laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
| Lielahden laboratorio | suljettu toistaiseksi |
| Tesoman laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
| Kämmenniemen laboratorio | suljettu 4. – 31.7. |
Vesilahti
| Vesilahden laboratorio | 9.5. – 31.7. avoinna vain tiistaisin |
Ylöjärven alue
| Kurun laboratorio | suljettu 4. – 31.7. |
Keski-Suomi:
| Huhtasuon laboratorio | 27.6.- 5.8. avoinna vain keskiviikkoisin, suljettu 4. – 15.7. |
| Konginkankaan laboratorio | suljettu 27.6. – 31.7. |
| Konneveden laboratorio | 27.6. – 31.7. suljettu maanantaisin |
| Lievestuoreen laboratorio | 1. – 26.6. suljettu perjantaisin, suljettu 27.6. – 31.7. |
| Petäjäveden laboratorio | 27.6. – 31.7. suljettu keskiviikkoisin |
| Sumiaisten laboratorio | suljettu 27.6. – 31.7. |
| Suolahden laboratorio | suljettu 27.6. -31.7. |
| Säynätsalon laboratorio | suljettu 27.6. – 29.7. |
| Tikkakosken laboratorio | 27.6. – 29.7. avoinna vain torstaisin |
| Toivakan laboratorio | 27.6. – 31.7. suljettu torstaisin |
| Uuraisten laboratorio | suljettu 27.6. – 29.7. |
Kanta-Häme:
| Hauhon laboratorio | suljettu 20.6. – 10.7. |
| Kalvolan laboratorio | suljettu 20.6. – 10.7., suljettu perjantaisin 15.7.-5.8. |
| Rengon laboratorio | suljettu 20.6. – 10.7. |
| Lopen laboratorio | 8.7.-5.8. suljettu perjantaisin |
Päijät-Häme:
| Hartolan laboratorio | 27.6. – 24.7. avoinna maanantaisin ja torstaisin. Suljettu 7.7. ja 14.7. |
| Myrskylän laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
| Pukkilan laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
| Vesikansan laboratorio | suljettu 27.6. – 7.8. |
Pohjanmaa:
| Korsnäsin laboratorio | suljettu 20.6. – 14.8. |
| Mustasaaren kylävastaanotot (Sulva, Helsingby, Koivulahti ja Raippaluoto) | suljettu 6.6. – 28.8. |
| Selkämeren laboratorio (Kristiinankaupunki) | avoinna 4. – 31.7. ma-pe klo 7.30 – 13 |
| Vöyrin laboratorio | suljettu 20.6. – 14.8. |
| Vähäkyrön laboratorio | suljettu 20.6. – 14.8. |
Muut toimipisteemme toimivat kesällä normaalisti. Ajantasaiset aukioloajat osoitteesta fimlab.fi/toimipisteet-ja-aukioloajat.
Ajanvaraus: netissä fimlab.fi/ajanvaraus tai soittamalla numeroon 010 808 515 arkisin ma-pe klo 7-18 (Pirkanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Päijät-Häme). Pohjanmaalla ajanvaraus numerosta 06 213 1626 arkisin ma-pe klo 7-15.
Keski-Suomi: Muutos Sairaala Novan laboratorion näytteenottopalvelussa 1.6.2022 alkaen – kiireetön verikoe- ja EKG-otto edellyttävät ajanvarausta
17.5.2022
• Tiedote päivitetty: 16.5.2022
Yhtenäistämme toimipisteidemme näytteenottopalveluja Keski-Suomen alueella. Keskiviikosta 1.6.2022 alkaen myös Sairaala Novan näytteenottotoimipisteessä normaali kiireetön verikoe- ja EKG-näytteenotto edellyttää aina ajanvarausta.
- Asiakas tekee ajanvarauksen verkkosivuilla www.fimlab.fi tai puhelimitse numerosta 010 808 515 (arkisin ma-pe klo 7-18).
Vuoronumerolla asiointi
Asiakas voi asioida vuoronumerolla Fimlabin näytteenottotoimipisteissä vain silloin, kun
- hoitoyksikkö on pyytänyt tutkimukset päivystyksenä tai
- haetaan tarvikkeita kotinäytteenottoa varten tai palautetaan näytteitä
Nopsa-pikanäytteenottopisteessä asiointi
Asiakas voi asioida Nopsa-pikanäytteenottopisteissä (Sairaala Novassa ja Jyväskylän Telefoonikujan näytteenottokeskuksessa) ilman ajanvarausta, ilmoittautumista tai vuoronumeroa, kun
- asiakas on nuori tai aikuinen ja
- tulee verinäytteenottoon ja
- on saanut julkisen terveydenhuollon lähetteen ja
- mukana on henkilökortti (esim. Kela- tai ajokortti)
Toimipistekohtaiset aukioloajat ja näytteenottopalvelut löytyvät osoitteesta www.fimlab.fi.
24/7-laboratorioissa tehdään analytiikkaa ympäri vuorokauden
10.5.2022
Fimlabilla on viisi keskussairaaloiden yhteydessä toimivaa 24/7-laboratoriota, jotka ovat aina avoinna. Tampereen, Vaasan, Hämeenlinnan, Jyväskylän ja Lahden laboratorioissa työskentelee noin 200 kolmivuorotyötä tekevää fimlabilaista.
Vaikka keskussairaalat hiljenevät yöksi, Fimlabin 24/7-laboratorioissa työskennellään intensiivisesti. Yövuorossa on aina kaksi laboratoriohoitajaa, jotka hoitavat koko sairaalan yöllisen näytteenoton ja analytiikan sekä muut yönaikaiset toimet.
Laboratorioiden yölliset rutiinit vaihtelevat osaston mukaan. Jyväskylässä hematologian puolella yöt ovat aikataulutettuja verenkuva- ja virtsa-analysaattoreiden pesujen, sammutusten ja kontrollointien vuoksi.
– Verikeskuksessa tehdään yöllä tarvittaessa vasta-ainetunnistuksia ja soitetaan konsultaatioita. Samalla olemme valmiudessa lähettämään verituotteita osastoille ja tarvittaessa hätäverta niitä tarvitseville, kuvailee laboratoriohoitaja Oskari Kekäläinen Jyväskylän sairaala Novasta.
Tulokset valmistuvat yön aikana
Vaasan laboratoriossa ajetaan kaksi kertaa yössä hematologian osastolla kontrolli sekä kemian linjastolla kalium, natrium ja glukoosikontrolli. Näytteenottokierrolle sairaalan osastoille mennään kaksi kertaa yössä. Kello kuuden aikaan alkaa valmistautuminen aamuvuorolaisten saapumiseen, jolloin otetaan kontrollinäytteet sulamaan pakkasesta ja siistitään paikat.
– Potilaat harvemmin tietävät laboratorion päivystävän myös 24/7-toiminnassa, koska työn potilaalle näkyvä osa rajoittuu näytteenottoon. Monesti potilaat yllättyvät kuullessaan tulosten valmistuvan jo yön aikana, laboratoriohoitaja Jenny Sabel Vaasasta kertoo.
Potilaiden nukkuessa veriputket kulkevat vilkkaasti myös öisin sairaalan putkiposti- ja tempusratoja pitkin, joista ne päätyvät automaatioradalle ja sieltä eteenpäin analysaattoreille tutkimuksia varten. Kaikessa hiljaisuudessa tulokset siirtyvät hoitavalle taholle ja ovat valmiina jo ennen potilaan heräämistä.
– Potilaan näkökulmasta on kaikkein olennaisinta, että kaikkiin näytepyyntöihin vastataan myös yöllä. Näytteiden käsittelyn ja analysoinnin lisäksi yöllä tehdään analysaattoreiden huoltoja sekä muita avustavia toimenpiteitä, laboratoriohoitaja Sirita Janatuinen Tampereelta kertoo.
Tampereen kemian 24/7-laboratoriossa muun muassa hyytymistutkimukset ja niiden validointi kuuluvat myös olennaisena osana yötöihin. Aamuyöllä laitetaan kontrollit ja tarvittavat reagenssilisäykset valmiiksi, jotta laitteet ovat aamulla toimintakykyisiä ja valmiina uuteen päivään.
Päijät-Häme: Fimlab Aleksanterissa gynekologisten seulontanäytteiden ottoa 30.4. ajanvarauksella
26.4.2022
Lahden keskustassa sijaitseva näytteenottokeskus Fimlab Aleksanteri palvelee gynekologisten seulontanäytteiden ajanvarausasiakkaita lauantaina 30.4. klo 7–13.15.
Vuoronumeroasiointi ei ole tällöin käytössä.
Monikulttuurinen tausta voi olla näytteenottajalle vahvuus
26.4.2022
34-vuotias Noor Alkhabbaz on kotoisin Irakista. Hän tuli Suomeen kuusi vuotta sitten pakolaisena ja päätyi opiskelemaan bioanalyytikoksi. Opintojensa ohella hän on työskennellyt Fimlabin näytteenotossa. Vaikka elämä koki totaalisen muutoksen, Alkhabbaz ei vaihtaisi päivääkään.
Noor Alkhabbaz ehti opiskella kemiaa Mosulin yliopistossa, Irakissa, kolmen vuoden ajan, kunnes Isis valloitti kaupungin, ja Alkhabbazin oli paettava kotimaastaan. Kemian opinnot jäivät kesken, ja edessä oli pitkä matka Suomeen. Myöhemmin kielikurssilla ollessaan hän kuuli bioanalyytikon koulutuksesta.
– Suomen kielen opettajani kannusti minua hakemaan opiskelemaan, vaikkei kielitaitoni ollut vielä paras mahdollinen. Yllätyksekseni pääsin opiskelemaan! Alkhabbaz kertoo.
Opintojen alettua Noor Alkhabbaz huomasi tulleensa raskaaksi. Perheessä oli jo yksi lapsi, joten arjen pyörittäminen kahden pienen lapsen kanssa oli toisinaan raskasta, etenkin kun opinnot piti suorittaa vielä osin vieraalla kielellä, suomeksi. Alkhabbazin aviomies kuitenkin auttoi lasten hoidossa ja opinnot etenivät suunnitellusti.
– Vaikka toisinaan on ollut raskasta, en vaihtaisi hetkeäkään!
Aiemmasta kokemuksesta on ollut hyötyä
Nyt Alkhabbazin opinnot ovat loppumetreillä, ja jäljellä on opinnäytetyön teko. Opinnäytetyön tavoitteena on luoda arabiankieliset potilasohjeet virtsanäytteenottoon. Ohjeet tulevat tarpeeseen, sillä arabiaa äidinkielenään puhuvia on Suomessa yhä enemmän.
– Osa arabitaustaisista asiakkaista saattaa osata suomea, mutta terveysasioista on helpompi keskustella äidinkielellä. Esimerkiksi Oma Kanta voi olla vaikea käyttää, jos kielitaito ei ole kovin hyvä. Lisäksi moni huojentuu minut nähdessään, sillä kulttuurierot saattavat aiheuttaa joskus väärinkäsityksiä, Alkhabbaz kuvailee.
Alkhabbazilla oli Suomeen tullessaan jo kokemusta lääkäriaseman näytteenotossa työskentelystä. Aiemmasta työkokemuksesta ja opiskelutaustasta on ollut Suomessa hyötyä, vaikka niin opetusmetodit kuin työskentelykulttuuri ovatkin kovin erilaisia.
– Irakissa minut laitetiin opiskelijana pistämään heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen, mutta täällä niin ei toimita. Opinnoissa kaikki piti osata ulkoa, Suomessa taas arvostetaan enemmän kykyä soveltaa opittua tietoa. Eroista huolimatta olen viihtynyt Suomessa hyvin ja rakastan työtäni, Alkhabbaz sanoo.
Fimlabissa vallitsee arvostava yrityskulttuuri
Fimlab tarjoaa työntekijöilleen Monikulttuurinen näytteenotto -valmennusta, joka tukee monikulttuurisessa toimintaympäristössä toimimista ja eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kohtaamista. Lisäksi tänä keväänä ensimmäisen kerran järjestettävän Haastava gynekologinen näytteenotto -koulutuksen toisena teemana on maahanmuuttajanaisen kohtaaminen.
Monikulttuurisen työympäristön toimivuuden kannalta tärkeimpiä ovat hyvä johtaminen ja hyvä yrityskulttuuri. Tärkeintä ei ole täydellinen kielitaito, tai monikulttuurisuuteen liittyvät koulutukset, vaan toimiva työkulttuuri, jossa jokaisen osaamista arvostetaan. Fimlabilla on pyritty takaamaan, että jokainen työntekijä otetaan vastaan tasavertaisesti ja yhteishenki on hyvä.
Toimiva työyhteisö syntyy yhteisten arvojen ja pelisääntöjen avulla. Alkhabbazin mukaan tunnelma työyhteisössä on ollut erinomainen.
– Työkaverini Fimlabilla ovat mahtavia. En olisi koskaan uskonut pääseväni mukaan näin hienoon ja avuliaaseen työyhteisöön, hän kehuu.
Österbotten: Vasa centralsjukhus laboratorium flyttar 29.4.2022
22.4.2022
• Tiedote päivitetty: 21.4.2022
Vasa centralsjukhus polikliniska provtagning flyttar inom sjukhuset till Y1 på fredag den 29 april. Laboratoriets verksamhet i de nya utrymmena börjar måndagen den 2 maj.
De nya utrymmena ligger bredvid röntgen mittemot jouravdelningen.
I nuvarande evakueringsutrymmen i D1 betjänas klienterna fram till 29.4.2022 kl 12.
Vasa centralsjukhus poliklinisk provtagning betjänar klienter endast med tidsbokning vardagar må-fre kl 7-15. Endast dejourklienter betjänas med könummer.
Pohjanmaa: Vaasan keskussairaalan laboratorio muuttaa 29.4.2022
22.4.2022
• Tiedote päivitetty: 21.4.2022
Vaasan keskussairaalan poliklinikkalaboratorio muuttaa perjantaina 29.4.2022 sairaalan sisällä Y1-lohkoon. Laboratorion toiminta uusissa tiloissa alkaa maanantaina 2.5.2022.
Uudet tilat sijaitsevat röntgenin vieressä päivystysosastoa vastapäätä.
Nykyiset laboratorion väistötilat sairaalan D1-lohkossa palvelevat asiakkaita 29.4.2022 klo 12 saakka.
Vaasan keskussairaalan laboratorio palvelee asiakkaita ainoastaan ajanvarauksella arkisin klo 7–15. Vain päivystysasiakkaat palvellaan vuoronumerolla.
Kohdunkaulansyövän seulonta HPV-testillä täyttää Fimlabissa jo kymmenen vuotta
6.4.2022
HPV-testillä tutkitaan, onko naisella kohdunkaulan syövälle ja sen esiasteille altistavaa korkean riskin papilloomavirusta. Testiä hyödynnetään kohdunkaulan syövän seulonnoissa. Fimlab oli kymmenen vuotta sitten ensimmäinen suomalaislaboratorio, joka otti testin seulontakäyttöön.
Kohdunkaulansyövän seulontoja on tehty Fimlabissa HPV-testillä jo kymmenen vuotta. Yksi HPV-testausta käynnistämässä olleista henkilöistä on solu- ja molekyylibiologi Saara Kares, joka aloitti työskentelyn Fimlabilla vuonna 2001. Ensimmäiset kymmenisen vuotta vierähtivät molekyylivirologian parissa, minkä jälkeen Kares siirtyi patologian osastolle. Tuolloin maailmalla ja Suomessakin oli jo tehty paljon tutkimusta HPV-testien hyödyntämisestä kohdunkaulansyövän seulonnassa, mutta osaksi organisoitua seulontaa sitä ei vielä ollut otettu.
– Silloisen mikrobiologian, patologian, Taysin gynekologian poliklinikan sekä Tampereen kaupungin hyvä yhteistyö ja uudistusmyönteisyys mahdollistivat sen, että HPV seulonta voitiin ottaa käyttöön Tampereella heti, kun käypähoitosuositus sen mahdollisti, Kares kertoo.
Tähän asti tutkimus on keskittynyt pääasiassa osoittamaan, että HPV-seulonta toimii odotetusti myös rutiiniseulonnassa. Tampereen aineistosta on esimerkiksi voitu todentaa, että HPV-testauksella löydetään enemmän syövän esiasteita kuin perinteisellä papa-kokeella.
Seulontaan osallistuminen on tärkeä osa terveyden ylläpitoa
Suomalaisnaiset saavat kutsun kohdunkaulansyövän seulontaan ensimmäisen kerran 30-vuotiaina. Seulontaan kannattaa osallistua, sillä kohdunkaulan syöpä on usein oireeton, mutta ajoissa havaittujen esiasteiden hoitotulokset ovat hyviä. Tuloksista kerättävää dataa voidaan hyödyntää tutkimuksessa entistäkin tehokkaamman seulonnan kehittämiseksi.
Toinen seulonnoissa vahvasti vaikuttava fimlabilainen on patologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Ivana Kholová. Hän on työskennellyt Fimlabin riveissä vuodesta 2009 ja ollut mukana HPV-testin käyttöönotossa. Kholová on sytologiasta vastaava patologi, eli hän arvioi HPV-näytteiden yhteydessä otetuista papa-näytteistä, onko jatkohoidolle tarvetta. Tärkeitä työpareja patologeille ovat sytologian esitarkastajat, joille Kholová haluaakin antaa erityiskiitosta.
Kholová muistuttaa, ettei kohdunkaulansyöpä ole vain vanhojen naisten tauti ja asia koskettaa kaikkia ikäluokkia. Vain 60 prosenttia kolmekymppisistä osallistuu seulontaan, kun koko väestöstä seulontaan osallistuu noin 70 prosenttia. Positiivinen HPV-testin tulos ei vielä viittaa syövän esiasteisiin, mutta positiivisen tuloksen saanut nainen saa kontrollikutsun noin puolentoista vuoden kuluttua.
– Myös tähän kontrollitutkimukseen on tärkeää osallistua, jotta voimme varmistaa, että HPV-infektio on parantunut itsestään, eikä aiheuita enää kohonnutta riskiä syövän esiasteille, Kholová kuvailee.
Työn alla useampi väitöskirja
Saara Kares tekee tällä hetkellä omaa väitöskirjaansa HPV-seulontaan liittyen. Hänen työnsä on eräänlaista jatkumoa viime syksynä julkaistulle gynekologi Olga Veijalaisen väitöskirjalle. Siinä missä Veijalainen tarkasteli Fimlabin seulonnoista kerättyä dataa gynekologin näkökulmasta, Kares jatkaa aiheesta menetelmän näkökulmasta ja vuonna 2017 HPV-seulonnan piiriin tulleiden 30-vuotiaiden aineistolla. Lisäksi työn alla on patologian erikoislääkäri Johanna Pulkkisen väitöskirja, jonka ohjaajana Kholová toimii. Työssä tarkastelun kohteena ovat lieriösolujen poikkeavuudet ja seulonnan onnistuminen niiden paikantamiseksi.
Tällä hetkellä Fimlab saa tiedon seulontaan kutsuttavista Suomen Syöpäjärjestöjen Joukkotarkastusrekisteristä ja kutsuu nämä tutkimukseen henkilökohtaisella kutsukirjeellä. Seulontakokonaisuus edellyttää Fimlabilta moniammatillista osaamista. Ilman koulutettuja näytteenottajia, molekyylilaboratorion henkilökuntaa, esitarkastajia ja patologeja näytteitä ei voitaisi analysoida. Näiden lisäksi tarvitaan vielä seulontojen organisointia kuntien kanssa, tietojärjestelmiä ja niiden kehitystä sekä paljon muuta asiakkaalle näkymätöntä työtä.
Fimlab vastaa kohdunkaulan syövän seulonnoista 74 kunnan alueella Suomessa. Määrä kattaa neljäsosan kaikista seulonnan piiriin kuuluvista suomalaisista.
Fimlab ei ole perjantaina 1.4. alkavan lakon piirissä
31.3.2022
Perjantaina 1.4.2022 alkava, terveydenhuoltoa laajasti Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa koskeva lakko ei koske Fimlabin työntekijöitä. Fimlabin toimipisteet ja polikliininen näytteenotto palvelevat normaalisti. Myös Tampereen koronanäytteenottotoiminta Nekalassa jatkuu ennallaan.
Päijät-Häme: Nastolan laboratorio palvelee väistötiloissa 21.3.2022 alkaen
14.3.2022
• Tiedote päivitetty: 10.3.2022
Nastolan laboratorio muuttaa väistötiloihin nykyisen sote-keskuksen poistuessa käytöstä. Laboratorio on muuton vuoksi suljettuna perjantaina 18.3.2022.
Maanantaista 21.3.2022 alkaen laboratorio palvelee väistötilojen ensimmäisessä kerroksessa tavanomaisten aukioloaikojensa mukaisesti. Väistötilat sijaitsevat nykyisen terveysaseman pihapiirissä. Pysäköintipaikat säilyvät toistaiseksi nykyisellä paikallaan.
Nastolan laboratorio palvelee ainoastaan ajanvarauksella ma–to klo 7.10–14.45 ja pe klo 7.10–13.45 osoitteessa Pekkalantie 12–14, 15560 Nastola.
Fimlab voi tarjota unelmien harjoittelupaikan myös IT-alan opiskelijalle
7.3.2022
Fimlab tarjoaa harjoittelupaikan vuosittain yli sadalle opiskelijalle. Suurin osa harjoittelupaikoista sijoittuu laboratorio- ja näytteenottopuolelle, mutta paikkoja on tarjolla myös IT-alan opiskelijoille, sillä Fimlab on myös teknologian moniosaaja.
Sara Kopsa aloitti harjoittelijana Fimlabin riveissä viime vuoden toukokuussa. Tieto- ja viestintätekniikan insinööriopiskelijalle harjoittelupaikka automaatiotestauksen parissa oli mieleinen, ja hän päätyi tekemään myös opinnäytetyönsä Fimlabille.
Vaikka automaatiotestaus oli Kopsalle vain etäisesti tuttua, oppi tarttui nopeasti.
– Minuun ei kohdistettu paineita, ja sain opetella uutta rauhassa. Pääsin järjestelmästä nopeasti kärryille ja sain myös apua ja juuri sopivia tehtäviä kehittyäkseni nopeasti, Kopsa kuvailee.
Myös Fimlabin IT-projektijohtaja Tarmo Jukarainen painottaa, että harjoittelijoille pyritään tarjoamaan mielekästä tekemistä, mikä hyödyttää samalla Fimlabia.
– Meillä opiskelija näkee työelämää ja pääsee kehittämään rauhassa omia taitojaan. Olemme panostaneet viime aikoina erityisesti testiautomaatioon, ja varmistamme erilaisten ohjelmistojen laadun automaatiotesteillä. Sara tuli tähän prosessiin mukaan suoraan koulusta, mutta hänen työpanoksensa on ollut todella tärkeä ja hyöty laadunvalvonnan kehittämiseksi konkreettinen, Jukarainen kehuu.
Lisää harjoittelijoita kaivataan mukaan
Fimlab on laboratoriopalveluiden ohella teknologiayritys, joka kehittää itse osan omista järjestelmistään ja ohjelmistoistansa. Mukaan kehitykseen kaivataan myös uusia tekijöitä, ja harjoittelu onkin yksi kanava uusien osaajien löytämiseksi. Monet harjoittelijat tai lopputyönsä Fimlabille tehneet ovat valmistumisensa jälkeen jatkaneet töitä tutuksi tulleessa organisaatiossa.
Harjoittelijalta odotetaan Jukaraisen mukaan halua oppia sekä sopivaa teknistä pohjaa, kuten opintoja alalla. Harjoittelijan työtehtävät ovat oikeita kehitystehtäviä, jotka edistävät parhaimmillaan koko organisaation toimintaa. Harjoittelijalle annetaan mahdollisuus kehittyä juuri niillä osa-alueilla, jotka itseä eniten kiinnostavat.
– Minulla oli koko harjoittelun ajan tunne, että minuun luotettiin ja sain vapauden tehdä töitä omalla tyylilläni. Fimlabin käyttämien järjestelmien moniulotteisuus tuli yllätyksenä, mutta opin paljon uutta. Oli hienoa, että tekemälläni teknisellä työllä oli konkreettinen hyöty koko organisaatiolle, Kopsa sanoo.
Jukarainen on kokonaisuudessaan tyytyväinen Kopsan harjoittelupanokseen. Kopsa yllätti positiivisesti kyvyllään ottaa vaikeammatkin kokonaisuudet nopeasti haltuun.
– Kaipaamme myös jatkossa Saran kaltaisia motivoituneita ja oppimishaluisia opiskelijoita harjoittelijoiksi. Olemme myös teknologiatalo, jolla on monipuolisia mahdollisuuksia innokkaille opiskelijoille! Jukarainen kiteyttää.