Asiakaspalvelu on asiakkaan kohtaamista ja kuuntelemista
20.1.2022
Laadukas asiakaspalvelu on meille Fimlabissa sydämen asia. Ammattilaisemme eri toimipaikoissa tekevät aina parhaansa, jotta asiakas tulee kuulluksi ja hänen tarpeensa huomioidaan.
Päivi Metsäranta valmistui bioanalyytikoksi vuosituhannen alussa. Uran varrelle on mahtunut niin keikkatyötä kuin pidempiä pestejä sekä näytteenotossa että analytiikan puolella. Päivi on työskennellyt Fimlabin riveissä näytteenottajana vuodesta 2012 alkaen, ensin Hämeenlinnassa ja vuodesta 2015 alkaen Valkeakoskella.
Tavanomainen näytteenottajan työpäivä pitää sisällään monenlaisia asiakaskohtaamisia. Asiakas viettää hoitopolullaan vain hetken näytteenottajan kanssa, mutta tuo lyhyt kohtaaminen on usein sitäkin tärkeämpi.
– Vaikka asiakaspalvelutilanne voi kestää vain viidestä kymmeneen minuuttia, siinä ajassa ehtii hyvinkin kertoa elämäntarinansa. Pidän itse näistä kohtaamisista ja tiedän, että monelle tuo hetki on tärkeä, Päivi kuvailee.
Näytteenoton ja rupattelun ohella asiakaspalvelutilanteeseen sisältyy myös ohjeiden antamista. Näytteenottaja on yleensä se, joka kertoo mitä hoitoketjussa seuraavaksi tapahtuu, minne tulokset tulevat ja mitä asiakkaan tulee itse huomioida.
– Haluan välittää asiakkaalle sellaisen olon, että asiat kyllä hoituvat. Lisäksi pyrin ohjeistamaan esimerkiksi kotinäytteenoton niin hyvin, ettei niiden tekeminen aiheuta päänvaivaa, Päivi kertoo.
Kehut lievittävät jännitystä
Hyvä asiakaspalvelu alkaa tervehtimisestä ja siitä, miten ihminen kohdataan. Ensimmäiset minuutit ovat tärkeitä. Lähes päivittäin näytteenottoon tulee asiakkaita, joilla on piikkikammo tai jotka jännittävät tilannetta muuten. Etenkin lapsilla jännitystä ja pelkoa on havaittavissa enemmän, sillä tilanne on uusi, näytteenottaja on vieras ja käytettävät välineet ovat erikoisia.
– Pyrimme aina huomioimaan jännityksen. On hyvä, että potilas kertoo jännityksestä ja peloista, jotta osaamme suhtautua häneen oikealla tavalla. Usein kehut ja oma rauhallisuus auttavat asiakasta todella paljon, Päivi sanoo.
Samalla linjalla on myös Päivin kollega Piia Koivula, joka työskentelee näytteenottajana Äänekosken laboratoriossa.
– Luottamuksen rakentaminen on erityisen tärkeää lasten kohdalla ja sille tulee varata aikaa. Näytteenottotilanteessa on tärkeää olla lapselle vilpitön ja osoittaa välittämistä, Piia luonnehtii.
Pitkää pinnaa ja luottamuksen rakentamista
Piia Koivula aloitti uransa terveyskeskusavustajana Äänekosken laboratoriossa jo vuonna 1999. Myöhemmin hän opiskeli bioanalyytikoksi ja valmistuttuaan aloitti vakituiset työt Äänekosken laboratoriossa. Työssä parasta on hänen mielestään erilaisten ja eri ikäisten asiakkaiden kohtaaminen.
Näytteenotossa työskenteleviltä kaivataan tilannetajua ja taitoa kohdata erilaisia asiakkaita. Jos näytteenottotilanteessa ilmenee haasteita, tilanne yritetään kääntää positiiviseksi. Usein näytteenottajan rauhallinen toiminta rauhoittaa myös asiakasta.
– On tärkeää pitää mielessä, että me edustamme Fimlabia. Se kuva, joka asiakkaalle jää meistä, jää hänelle koko yrityksestä, Piia muistuttaa.
Lapsiasiakkaiden kohdalla on pystyttävä ottamaan lapsen lisäksi huomioon aikuinen, jonka kanssa lapsi näytteenottoon saapuu. Vanhemman läsnäolo on tärkeää niin lapselle, kuin vanhemmillekin. Näytteenoton aikana vanhempi pystyy rauhoittamaan lasta, ja hoitohenkilökunnan tärkeä rooli on ohjata vanhempaa tilanteiden vaatimalla tavalla.
– Pyrimme aina luomaan perheen kanssa kunnioittavan ja luottamuksellisen suhteen, jotta näytteenottotilanteesta tulee kaikille positiivinen kokemus!
Mitä kuuluu koronadiagnostiikalle juuri nyt?
13.1.2022
Fimlabissa tutkitaan tällä hetkellä valtavia määriä koronanäytteitä ja positiivisten löydösten osuus on ennennäkemättömän suuri. Kiireen ohella on pystytty tekemään myös tutkimustyötä, jolla varmistetaan diagnostiikan toimivuus. Tutkimuksen tueksi Fimlab sai Tampereen tuberkuloosisäätiöltä merkittävän apurahan.
Ylilääkäri Tapio Seiskarin mukaan kotimaisella tutkimuksella on pandemian hoidossa tärkeä rooli, sillä sen ansiosta voidaan varmistaa diagnoosien ja hoitoprosessien oikeellisuus.
– Kun tutkimme omaa tekemistämme ja uusia menetelmiä, voimme varmistaa, että teemme asioita oikein ja järkevästi, ja että kehitysaskeleet ovat oikean suuntaisia. Hyvä esimerkki tästä on antigeenitestien suorituskyky, joka tunnetaan Fimlabissa erittäin tarkasti meillä tehtyjen tutkimusten perusteella, Seiskari kuvailee.
Antigeenitestien tiedetään toimivan hyvin, kun hengitystieoireiden alusta on kulunut yhdestä seitsemään vuorokautta. Fimlabissa tehty tutkimus osoittaa kuitenkin selvästi, että aivan oireisen taudin alkuvaiheessa, ja oireettomilla potilailla, antigeenitestin herkkyys on merkittävästi PCR-tutkimusta huonompi.
– Tämä on merkittävä havainto, kun arvioidaan esimerkiksi kansallisia linjauksia kotitestien käytöstä oireettomien seulonnassa, toteaa mikrobiologian osastonylilääkäri Janne Aittoniemi.
Tampereen tuberkuloosisäätiö myönsi Fimlab Laboratoriot Oy:lle puolen miljoonan suuruisen apurahan koronatutkimusta varten. Apurahan voimin on jo tehty tutkimusta ja julkaisuja. Antigeenitestien suorituskyvyn lisäksi on tutkittu vasta-ainetestien toimivuutta ja muun muassa erilaisten näytteenottokohtien soveltuvuutta PCR-diagnostiikkaan. Havainto nenästä otetun PCR-näytteen toimivuudesta on huomioitu suoraan Fimlabin näytteenotto-ohjeistuksessa. Tutkimuksen hyöty on siis ollut hyvin konkreettinen.
Valtavat näytemäärät haastavat ensin näytteenottoa ja pienellä viiveellä analytiikkaa
Vaikka tutkimustyö onkin tärkeää, kasvavat koronatartuntamäärät suuntaavat resurssit valtavista näytemääristä selviämiseen. Loppuvuodesta 2021 tartuntamäärät ja sen myötä myös koronatestaus lisääntyivät merkittävästi kuormittaen Fimlabin henkilöstöä.
Koronan lisäksi hengitystieoireilua ja testauksen tarvetta ovat lisänneet monet muut hengitystievirukset. Etenkin RS-virusta on ollut paljon liikkeellä. Lisäksi omikronvariantin rantautuminen Suomeen on lisännyt sekvensointien tarvetta. Vuodenvaihteen tienoilla positiivisten koronalöydösten määrät lähtivät jyrkkään nousuun, varmasti osin omikronin myötä. Erityisesti positiivisten löydösten runsas määrä on edellyttänyt muutoksia näytekäsittelyssä ja pakottanut luopumaan monista aiemmin käytössä olleista toimintatavoista esimerkiksi näytteiden säilytyksen suhteen. Fokus onkin nyt vahvasti siinä, että kaikki näytteet saadaan tutkittua.
Covid-näytteiden kohdalla ei voida puhua myöskään pelkästään analytiikasta, vaan on huomioitava koko ketju näytteenotosta tuloksiin asti. Se sitouttaa paljon henkilöstöä. Haasteet kohdataan tyypillisesti ensin näytteenotossa, ja näytteiden hyökyaalto tulee pienellä viiveellä analytiikkaan.
– Käytännössä pyrimme lisäämään henkilöstömäärää analytiikkaan sitä mukaan, kun näytemäärät kasvavat. Se ei kuitenkaan aina ole ihan yksinkertaista ja sen myötä myös muun diagnostiikan tekotiheyttä joudutaan mahdollisesti vähentämään, sanoo Seiskari.
Toistaiseksi vain pieni osa suomalaisista on sairastanut taudin. Nyt kiihtynyt vauhti ennustaa, että pikkuhiljaa yhä useampi kohtaa viruksen.
– Toivottavasti mahdollisimman monella ensikontakti virukseen tapahtuu rokotuksen kautta, Seiskari päättää.
Fimlab on myös teknologian moniosaaja
3.1.2022
Fimlab tunnetaan monipuolisten laboratoriopalveluiden tarjoajana. Laboratorion prosessien taustalla vaikuttaa merkittävä määrä teknologiaa ja ohjelmistoja. Niiden ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Fimlabin ammattitaitoinen tietohallinto-osasto.
Fimlabin IT-projektijohtaja Tarmo Jukarainen kutsuu työnantajaansa teknologiayritykseksi. Fimlab on myös IT-osaamisen huipputalo, joka kehittää itse omia ohjelmistoja ja teknologiaa, joita laboratorioissa ja näytteenottoprosessissa hyödynnetään.
Kaikki Fimlabin IT-osaaminen ja kehitysprojektit nojautuvat vahvasti Fimlabin visioon ja strategiaan. Tekemisen ytimessä on jatkuva uudistuminen.
– Tehtävämme on varmistaa Fimlabin toimintavarmuus, tukea esimerkiksi sovellusten käyttäjiä ja ylläpitää sekä kehittää erilaisia toimintoja. Kaikki IT:n tekeminen tuottaa lisäarvoa, joka tähtää asiakastyytyväisyyden parantamiseen, Jukarainen kuvailee.
Kun Fimlab siirtyy uusiin järjestelmiin tai yritys laajenee ja ohjelmisto otetaan käyttöön uudessa toimipisteessä, IT:llä on prosessissa tärkeä rooli. Yrityksen voimakas kasvuvaihe ja toimintakulttuurin kehittyminen on vaikuttanut myös siihen, miten tietojärjestelmiä hallinnoidaan, jalkautetaan ja uudistetaan.
– IT liittyy kaikkiin Fimlabin prosesseihin, tilaustenhallinnasta eli lähetteistä näytteenottopalveluihin ja diagnostiikkaan sekä tulosten välitykseen. Työssämme on monta kerrosta: omia järjestelmiä ja teknologiaa, kumppaneilta hankittuja järjestelmiä, eri järjestelmien integraatioita ja viestiliikennettä, palvelimia ja tietokantoja sekä tietoturva-asioita. Pyöritämme laajaa ekosysteemiä, jossa avainasemassa ovat osaava henkilöstö ja toimivat kumppanuudet muiden toimijoiden kanssa, Jukarainen kertoo.
Sujuva asiakaskokemus tietohallinnon ponnistelujen tavoitteena
Tietohallinto-osastolla on yleensä käynnissä useita kehitysprojekteja samanaikaisesti. Projekteja on laidasta laitaan ja niiden etenemistä seurataan tiiviisti. Tekeminen on harvinaisen monipuolista ja tarjoaa myös hienoja mahdollisuuksia työntekijöille ja harjoittelijoille.
– Emme Fimlabissa ainoastaan päivitä laboratorioiden järjestelmiä, vaan uudistamme koko laboratorion tapaa toimia. Me emme voi vain ylläpitää samaa vuodesta toiseen, vaan laboratoriokentän muutoksien myötä myös meidän tulee kehittyä koko ajan, Fimlabin kehitysjohtaja Esa Kärkäs sanoo.
Fimlabin käyttämien järjestelmien läpi kulkee vuosittain yli 20 miljoonaa tutkimusta, mikä tarkoittaa valtavaa datamäärää. Kuluttajille järjestelmän onnistunut digitalisaatio näkyy, kun tutkimusten tulokset saapuvat omaan matkapuhelimeen tekstiviestillä pian näytteenoton jälkeen.
– Sujuva asiakaskokemus on myös IT:n ponnisteluiden tavoitteena. Yhteistyömme muiden Fimlabin ammattilaisten kanssa on tärkeää, jotta kokonaisuus toimii. Tietohallinto-tiimissä toimiminen vaatii hyviä kommunikointitaitoja ja etsimmekin koko ajan riveihimme uusia moniosaajia, Kärkäs summaa.
Arbetsengagemang ger avancemang – från bioanalytiker till arbetsledare
16.12.2021
Bioanalytikern Solveig Nykvist började i början av 2021 som laboratoriearbetsledare i Vasa. Avancemanget från skötare till arbetsledare har krävt uthållighet och intresse för området, men också en ordentlig dos mod.
Nykvist inledde sin karriär i det mikrobiologiska laboratoriet på Vasa centralsjukhus år 2008. Efter några år övergick hon till uppgifter inom kundbetjäning. Efter det väcktes ett intresse för att studera vidare, och Nykvist började studera för en högre yrkeshögskoleexamen vid yrkeshögskolan Novia. Studierna är nu på slutrakan, och examen hägrar inom en nära framtid.
– Jag vill alltid utvecklas och är inte rädd för utmaningar. När jag i vintras fick höra att den här platsen var ledig, kände jag att jag var redo att prova på något nytt. Jag skickade in en ansökan, och här är vi nu, berättar Nykvist glatt.
Övergången från laboratorieskötare till arbetsledare går inte i en handvändning. Lång arbetserfarenhet och mod att ta sig an utmaningar har gjort det lättare att komma in i den nya rollen. Nykvist tycker om människor och interaktion, vilket är till stor hjälp i både kundbetjäning och chefsarbete.
– Jag har fått lära mig mycket främst om personalfrågor. Efter lite inledande svårigheter har ledningsuppgifterna börjat gå bättre. Jag har fått oersättlig hjälp från Fimlabs HR-avdelning: de har utmärkta verktyg och handledning för nya chefer. Jag har också fått stöd av mina egna chefer och kolleger, berättar Nykvist.
Inom Fimlab får man stöd av kolleger
Laboratorierna vid Vasa centralsjukhus anslöt sig till Fimlab år 2020. För Nykvist innebar det en stor positiv förändring i arbetet.
– På centralsjukhuset var vi en separat liten yrkesgrupp bland sjukskötarna och läkarna. Nu är alla mina kolleger folk inom laboratoriebranschen, vilket har gett en ny dimension i arbetet. Alla har en gemensam förståelse för olika saker, och det är lätt att få hjälp, berättar Nykvist.
Laboratoriebranschen är krävande, och Nykvist kan därför varmt rekommendera den till unga eller personer som överväger att byta bransch. Som bioanalytiker måste man ha breda kunskaper, och man måste förstå varför man gör det som man gör. För att få ett tillförlitligt resultat måste man kunna göra korrekt preanalys och tolka prover rätt.
– Jag tycker om laboratoriebranschen för att den är så mångsidig. Jag får arbeta med både människor och apparater. Exempelvis diagnostik kräver stor noggrannhet och omfattar mycket manuellt arbete. Inom kundbetjäningen får man däremot möta människor och deras glädje och sorger, beskriver Nykvist.
Työn imu vie eteenpäin – laboratoriohoitajasta työnjohtajaksi
13.12.2021
Bioanalyytikko Solveig Nykvist aloitti vuoden 2021 alussa laboratoriotyönjohtajana Vaasassa. Eteneminen hoitajasta työnjohtajaksi on vaatinut paitsi sitkeyttä ja innostusta alaan, myös aimo annoksen rohkeutta.
Nykvist aloitti työuransa Vaasan keskussairaalan mikrobiologian laboratoriossa vuonna 2008. Muutaman vuoden jälkeen hän siirtyi asiakaspalvelun puolelle. Sitten syttyi kipinä jatko-opintoihin, ja Nykvist aloitti ylemmän AMK-tutkinnon opinnot ammattikorkeakoulu Noviassa. Opinnot ovat nyt loppusuoralla, ja valmistuminen häämöttää lähitulevaisuudessa.
– Haluan kehittyä jatkuvasti, enkä pelkää haasteita. Kun kuulin viime talvena, että paikka on auki, tunsin olevani valmis yrittämään uudessa tehtävässä. Laitoin rohkeasti hakemuksen sisään, ja tässä ollaan nyt, Nykvist hymyilee.
Siirtyminen laboratoriohoitajasta työnjohtajaksi ei käy käden käänteessä. Pitkä työkokemus ja rohkeus ottaa vastaan haasteita ovat auttaneet uuden roolin omaksumisessa. Nykvist pitää ihmisistä ja vuorovaikutuksesta, mistä on paljon apua sekä asiakaspalvelussa että esihenkilön työssä.
– Eniten opittavaa on ollut henkilöstöasioissa. Alkukankeuden jälkeen johtamiseen liittyvät tehtävät ovat alkaneet luonnistua paremmin. Olen saanut korvaamatonta apua Fimlabin HR-osastolta: heillä on erinomaisia työkaluja ja valmennuksia uusille esihenkilöille. Myös oma esihenkilöni ja kollegani ovat tukeneet minua, Nykvist kiittää.
Fimlabissa voimaa kollegoista
Vaasan keskussairaalan laboratoriot liittyivät Fimlabiin vuonna 2020. Se merkitsi Nykvistille ammatillisesti isoa muutosta positiiviseen suuntaan.
– Keskussairaalassa olimme oma erillinen, pieni ammattiryhmämme sairaanhoitajien ja lääkäreiden joukossa. Nyt kaikki kollegat ovat laboratorioalan ihmisiä, mikä on tuonut työhön uutta ulottuvuutta. Kaikilla on yhteinen ymmärrys asioista, joten apua voi saada helposti, Nykvist kehuu.
Laboratorioala on vaativaa, minkä vuoksi Nykvist voi lämpimästi suositella sitä nuorille tai alan vaihtoa harkitseville. Bioanalytiikkaa pitää osata laaja-alaisesti, ja on oltava ymmärrys, miksi mitäkin tehdään. Luotettavan tuloksen saamiseksi on osattava tehdä oikeaa preanalytiikkaa ja tulkittava kokeita oikein.
– Pidän laboratorioalasta sen monipuolisuuden vuoksi, sillä siinä saa tehdä töitä sekä ihmisten että laitteiden kanssa. Esimerkiksi diagnostiikka vaatii erityistä tarkkuutta ja sisältää paljon käsityötä. Asiakaspalvelussa saa puolestaan kohdata ihmisiä iloineen ja suruineen, Nykvist luonnehtii.
Pirkanmaa, Keski-Suomi, Päijät-Häme, Kanta-Häme: Toimipisteiden aukioloajoissa joulun aikaan 2021 tapahtuvat muutokset
2.12.2021
Laboratoriotiedote 115/2021 • Pirkanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Päijät-Häme
Pirkanmaa
| Juupajoki | |
| Juupajoen laboratorio | suljettu 23.12.2021 – 9.1.2022 |
| Jämsän ja Kuhmoisten alue | |
| Länkipohjan laboratorio | suljettu 27.12.2021 – 7.1.2022 |
| Koskenpään laboratorio | suljettu 20.12.2021 – 31.12.2021 |
| Jämsänkosken laboratorio | suljettu 23.12.2021 – 31.12.2021 |
| Kangasalan alue | |
| Luopioisten laboratorio | suljettu 23.12.2021 – 6.1.2022 |
| Sahalahden laboratorio | suljettu 23.12.2021 – 6.1.2022 |
| Lempäälä | |
| Kuljun laboratorio | suljettu 28.2.2022 asti |
| Sastamalan alue | |
| Punkalaitumen laboratorio | suljettu 27.12.-31.12.2021 |
| Mouhijärven laboratorio | suljettu 3.1.-7.1.2022 |
| Kiikoisten laboratorio | suljettu toistaiseksi |
| Suodenniemen laboratorio | suljettu toistaiseksi |
| Tampere | |
| Kämmenniemen laboratorio | suljettu 27.12.-31.12.2021 |
| Vesilahti | |
| Vesilahden laboratorio | 20.12.2021 – 9.1.2022 avoinna tiistaisin |
| Ylöjärven alue | |
| Kurun laboratorio | suljettu 24.12.2021 – 9.1.2022 |
Keski-Suomi:
| Uuraisten laboratorio | suljettu 27.12.2021 – 2.1.2022 |
| Lievestuoreen laboratorio | suljettu 27.12.2021 – 9.1.2022 |
| Toivakan laboratorio | suljettu 30.12.2021 |
Kanta-Häme:
| Rengon laboratorio | suljettu 27.12.2021 – 2.1.2022 |
Päijät-Häme:
| Vesikansan laboratorio | suljettu 27.12.2021 – 2.1.2022 |
| Hartolan laboratorio | suljettu 27.12.2021 – 2.1.2022 |
Muut toimipisteemme toimivat joulun aikaan normaalisti. Ajantasaiset aukioloajat osoitteesta fimlab.fi.
Ajanvaraus: netissä osoitteessa fimlab.fi tai soittamalla numeroon 010 808 515 maanantaista perjantaihin kello 7.00-18.00.
Anu Mustila, palvelujohtaja
Kehittämispäällikkö koordinoi potilastutkimusten yhtenäisyyttä
19.11.2021
Fysiologian palveluilla tarkoitetaan Fimlabissa potilastutkimusten tekoa. Kehittämispäällikkö Sari Paukku-Sani pitää osaltaan huolta siitä, että fysiologian palvelut ovat yhtenäisiä kaikilla Fimlabin toiminta-alueilla.
Fimlab yhdistetään usein perinteisiin laboratoriopalveluihin, joissa potilaasta otetaan esimerkiksi verinäyte. Fimlab tarjoaa kuitenkin myös fysiologian palveluita, joilla tarkoitetaan niin potilastutkimusta kuin tilaaja-asiakkaiden palvelemista esimerkiksi laitevuokrauksen kokonaispalvelun muodossa.
Potilastutkimus on tutkimusta, joka tapahtuu potilaan läsnä ollessa. Esimerkiksi EKG eli sydänfilmi sekä muut elintoimintoja tarkastelevat tutkimukset kuuluvat fysiologian palveluihin. Fysiologian palvelut poikkeavat keskeisin osin Fimlabin muusta toiminnasta, jossa potilaasta otetaan näyte, jonka analysointi ei vaadi potilaan läsnäoloa tai vuorovaikutusta.
Varsinaisten potilastutkimusten toteuttamiseen tarvitaan Sari Paukku-Sanin mukaan laajaa osaamista, laatutietoisuutta ja vuorovaikutustaitoja. Paukku-Sani vastaa Fimlabin fysiologian liiketoiminnasta.
– Teemme tutkimusta, jonka pohjalta terveydenhuollon ammattilaiset voivat arvioida potilaan terveydentilaa ja hoidontarvetta.
Digitaalisuus lisääntyy
Jos potilas haluaa siirtyä yksityisen sektorin palveluntarjoajalta julkiselle puolelle tai toisin päin, hänen tietojansa ei ole perinteisesti saatu siirrettyä palveluntuottajalta toiselle. Tietojen näkyvyyteen on Kanta-palveluiden myötä onneksi tullut muutos.
– Kun potilaalta otetaan esimerkiksi EKG, se siirtyy alueelliseen EKG-järjestelmään ja ensi vuoden puolella on tavoitteena saada se siirtymään myös kansalliseen kuva-aineistoon Kanta-arkistoon. Näin pääsemme vaiheittain eroon papereiden lähettämisestä ja lisäämme digitaalisuutta, Paukku-Sani sanoo.
Paukku-Sanin työtehtäviin kuuluu muun muassa Fimlabin EKG-järjestelmän alueellisen laajenemisen edistäminen. Hänellä on koordinoiva rooli, joten työ on jatkuvaa vuorovaikuttamista ja asioiden eteenpäin viemistä.
– Työni on pitkälti projektityötä ja palvelumuotoilua, eli uusien palveluiden kehittämistä. Viihdyn teknologian ja lääketieteen rajapinnassa ja olen työskennellyt siinä koko urani ajan, aikanaan lääketieteellisen tekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Paukku-Sani kertoo.
Katse tulevaisuuteen
Duodecimin Käypä hoito -suosituksen mukaan suomalaisten yleisimmän pitkäkestoisen rytmihäiriön, eteisvärinän, ilmaantuvuus tulee kasvamaan 2,3-kertaiseksi vuoteen 2060 mennessä. Tämä tarkoittaa entistä suurempaa tarvetta ammattitaitoisille laboratoriohoitajille.
– Yksi tulevaisuuden keskeisimmistä kehittämiskohteista on paikallisen osaamisen varmistaminen. Jatkossa esimerkiksi EKG:n voi ottaa sairaanhoitaja tai lähihoitaja, jotka olemme kouluttaneet potilastutkimusten tekoon. Taidon ja laatuvaatimukset voi oppia, kun siihen on motivaatiota, Paukku-Sani vakuuttaa.
Muina tulevaisuuden kehittämisen painopisteinä hän näkee erilaisten lisäpalvelujen tuottamisen asiakkaille kulloisenkin tarpeen mukaan. Esimerkiksi Fimlabin tilaaja-asiakkaat tarvitsevat yhä enemmän laitevuokrausta esimerkiksi kotisairaalatoimintaan.
– Kun siirrymme uusiin hyvinvointialueisiin, erilaisten kokonaispalveluiden tarve tulee kasvamaan. Me Fimlabissa voimme tarjota terveydenhuollon ammattilaisasiakkaille esimerkiksi erilaisten pitkäaikaisrekisteröintien potilasopastus- ja asetuspalvelua sekä spirometriatutkimuksien tekoa, Paukku-Sani summaa.
Koronanäytteenottaja tekee tärkeää työtä
22.10.2021
Koronanäytteenottajat tekevät yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä, johon kukaan ei vielä pari vuotta sitten ollut osannut varautua. Näytteenottopisteiden arki on rutinoitunut, mutta yhä testattavaksi tulee asiakkaita, joille koronatesti tehdään ensimmäisen kerran.
Tarja Heikkisellä on takana pitkä ura laboratoriossa Heinolassa. Työhön on kuulunut lähinnä sydänfilmien ottamista, joskin Fimlabin myötä toimenkuva on monipuolistunut. Kun koronatartuntoja alkoi keväällä 2020 tulla, Tarjaa pyydettiin töihin koronanäytteenottoon.
– Vastasin ensin kieltävästi, koska ajattelin etten osaa hypätä uuteen rooliin. Toukokuussa esimies ehdotti asiaa uudelleen ja totesin, että hyvä on, näin tehdään, Tarja muistelee.
Tarja kehuu saamaansa perehdytystä työhön. Työstä näytteenottajana on tullut lopulta varsin mieluisa, vaikka alku jännittikin. Aiempaan työhön verrattuna Tarja saa myös olla enemmän vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa, mikä on edesauttanut viihtymistä. Etenkin lasten kanssa työskentely on ollut mieluisaa.
– Näytteenottoon saapuvat ihmiset ovat yleensä varsin kiitollisia saamastaan palvelusta ja palaute on pääasiallisesti myönteistä, Tarja kertoo.
Turvallinen työ epävarmoina aikoina
Tampereen Hakametsän drive-in-koronanäytteenotossa työskentelevä Heli Sinisaari siirtyi koronanäytteenottajaksi aiemmasta työstään Fimlabin Nokian laboratoriosta elokuussa 2020. Nokialla hän oli tottunut ottamaan verinäytteitä, sydänfilmejä ja ohjaamaan spirometriatutkimuksia. Vaikka vielä tuolloin näytteenoton arjessa oli monia epäselvyyksiä esimerkiksi suojautumisesta, Heli otti tehtävän innolla vastaan.
– Minulla oli hyvin turvallinen olo, vaikka ajat olivatkin epävarmoja. Osa asiakkaista sen sijaan jännittää näytteenottoa edelleen, sillä joka päivä drive-in-linjalle saapuu ihmisiä, jotka eivät ole ennen olleet koronatestissä, Heli sanoo.
Heli muistuttaakin, että kohtaaminen koronanäytteenottajan kanssa on aina asiakkaalle ainutlaatuinen tilanne. Heli haluaa omalta osaltaan pitää huolta siitä, että jokaisella asiakkaalla on testissä turvallinen olo ja että he saavat tarpeeksi tietoa siitä, miten prosessi etenee.
Vaikka koronanäytteenottajan työ onkin niin sanotusti pätkätyötä, Heli on viihtynyt siinä hyvin. Työt saattavat loppua, jos koronatilanne muuttuu radikaalisti, mutta toistaiseksi testaukselle on vielä runsaasti kysyntää.
– Työn ehdoton suola on ollut tiimi, jossa saan työtä tehdä. Tulemme eri taustoista ja meitä on myös johdettu erinomaisesti, Heli kehuu.
Eturintamassa yhteisen hyvän puolesta
Sekä Heli että Tarja kokevat, että heidän tekemäänsä työtä arvostetaan ja se on merkityksellistä. Molemmilla on ollut vahva tunne siitä, että he haluavat toimia niin sanotusti eturintamassa, kantaa oman kortensa kekoon ison asian puolesta.
– En halua missään nimessä nostaa itseäni ja omaa työpanostani kenenkään yläpuolelle, sillä tämä tehtävä vain nyt sattui eteeni. Olen kuitenkin ylpeä siitä työstä, jota teemme, ja vaikka korona onkin ikävä asia, olen nauttinut tästä haasteesta vielä näin urani ”iltatunteina”, Tarja kuvailee.
Jotta näytteenottajien työ toimii, tarvitaan kaikkien työntekijöiden saumatonta yhteistyötä. Asiakas varaa ajan ensin puhelimitse ja käy testissä, sen jälkeen esimerkiksi Helin tai Tarjan ottama näyte kulkee laboratorioon analysoitavaksi. Kun asiakas saa tuloksensa, näytteenotto on täyttänyt tehtävänsä ja on valmiina palvelemaan seuraavia näytteelle tulijoita.
Palvelupäällikkö huolehtii, että laboratorion arki rullaa sujuvasti
28.9.2021
• Tiedote päivitetty: 20.9.2021
Fimlab tarjoaa laboratoriopalveluita yli sadassa toimipisteessä Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla. Näytteenoton arki on toisinaan hektistä, mutta positiivinen palaute motivoi työntekijöitä.
Sadat näytteenottajat palvelevat Fimlabin asiakkaita päivittäin useissa eri toimipisteissä. Näytteenottajien työpäivä alkaa tavallisesti tulevan päivän läpikäynnillä. Hoitajat varmistavat, onko tiedossa esimerkiksi jotain poikkeuksellista, kuten erikoistutkimuksia. Jokaisella työntekijällä on päivän aikana oma roolinsa, mutta työt hoidetaan yhteisvastuullisesti.
Näytteenottajien päivä koostuu yleensä asiakaspalvelusta ja näytteenotosta. Näytteet pakataan lähetettäväksi eteenpäin, minkä lisäksi työtehtäviin voi kuulua vaikkapa saapuvan tavaran purkua tai tarvikkeiden pakkaamista ammattilaisasiakkaille. Joissakin toimipisteissä tehdään lisäksi potilastutkimuksia ja näytteiden analysointia. Jotta arki sujuisi mahdollisimman jouhevasti, laboratorion työntekijöiden tukena toimii palvelupäällikkö.
Yksi Fimlabin pohjoisen toimialueen kolmesta palvelupäälliköstä on Tarja Tick-Sinkkilä. Hänen tehtävänään on huolehtia siitä, että palvelu pelaa niin kuluttaja-asiakkaiden kuin ammattilaisasiakkaidenkin kohdalla. Tiivis yhteistyö näytteenottajien kanssa on avainasemassa.
– Teen kaikkeni, jotta hoitajien työ sujuisi ongelmitta. Huolehdin tehtävänjaosta ja ratkon erilaisia ongelmatilanteita, jotta hoitajat voivat keskittyä olennaiseen. Pyrin olemaan heille tukena ja apuna tilanteen vaatimusten mukaan. Tämä vaatii meiltä kaikilta vuorovaikutustaitoja ja avoimuutta, Tick-Sinkkilä kuvailee.
Fimlabilla hyvä maine työnantajana
Palvelupäällikön arki pitää sisällään niin suunnittelua kuin käytännön ongelmien ratkomista. Jos toimipisteen resurssit ovat esimerkiksi joskus vajaat, Tick-Sinkkilä saattaa käydä keskustelemassa vuoroaan odottavien asiakkaiden kanssa ennen varsinaista näytteenottoa.
– Kun kerromme asiakkaille, että aikataulu on viivästynyt, negatiivinen palaute hoitajille vähenee merkittävästi.
Pääasiallisesti näytteenottajien saama palaute on positiivista. Palaute tulee yleensä suoraan asiakkailta näytteenoton yhteydessä. Myös vahva luottamus kollegoihin ja koko työyhteisöön motivoi työntekijöitä. Fimlabin maine hyvänä työnantajana on kiirinyt myös niin, että jo työhakemuksessa joku saattaa mainita sen.
– Kun luen työhakemuksen, josta huokuu aito tahto päästä mukaan juuri meidän tiimiimme, tiedän tehneeni myös omalta osaltani työni hyvin, Tick-Sinkkilä sanoo.
Opiskelijaohjauksella merkittävä rooli laboratorion arjessa
Rekrytoinnista puhuttaessa katse kääntyy opiskelijoihin. Opiskelijoilla ja opiskelijanohjauksella on Tarja Tick-Sinkkilän mukaan koko ajan merkittävämpi rooli Fimlabin ja laboratorioiden arjessa juuri rekrytoinnin näkökulmasta.
– Opiskelijaohjaus on meillä luonteva ja tärkeä osa arkea. Kun opiskelijat on otettu vastaan hyvin, he kokevat olevansa osa Fimlabin tiimiä ja tulevat myöhemmin mielellään töihin meille, Tick-Sinkkilä kertoo.
Onnistuneesta opiskelijanohjauksesta on kiittäminen Fimlabin motivoituneita opiskelijavastaavia. Fimlabissa opiskelija saa käytännössä saman perehdytyksen kuin uusi työntekijä. Lisäksi opiskelijoiden henkilökohtaiset oppimistavoitteet tehdään kaikille tutuiksi, ja palautetta annetaan säännöllisesti.
– Haluamme tarjota mahdollisimman hedelmällisen harjoittelun jokaiselle opiskelijalle, Tick-Sinkkilä toteaa.
Fimlabin työntekijöille on tarjolla monenlaisia mahdollisuuksia kehittyä ja muokata työstä itselle mieluisaa. Tarjolla on säännöllisesti esimerkiksi erilaisia vastuutehtäviä, asiantuntijatehtäviä ja pilotointimahdollisuuksia. Jos intoa vain löytyy, työntekijälle voi olla tarjolla jotain uutta ja erilaista.
– Kerron erilaisista mahdollisuuksista työntekijöille ja välitän myös heidän toiveensa eteenpäin.
Palvelupäällikkö Minna Mäkinen kertoo työstään – katso video!
Kurun laboratorion aukioloajat 30.8.-30.9.
26.8.2021
Fimlabin Kurun laboratorio palvelee alueen asiakkaita 30.8.-30.9.2021 välisenä aikana parittomina viikkoina maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 7.30-13.30.
Kurun laboratorio palvelee ainoastaan ajanvarauksella. Ajan voi varata sähköisesti osoitteessa fimlab.fi/ajanvaraus tai puhelimitse 010 808 515 arkisin klo 7–18. Vuoronumerolla voi asioida, jos hoitoyksikkö on pyytänyt tutkimukset päivystyksenä tai jos hakee tarvikkeita kotinäytteenottoa varten tai palauttaa näytteitä.
Fimlabin Kurun laboratorio palvelee asiakkaita osoitteessa Kisatie 1, 34300 Kuru.
Tulevaisuuden tekijöitä Fimlabille
23.8.2021
Fimlabin oppilaitosyhteistyö tarkoittaa sekä harjoittelupaikkojen tarjoamista että koulutuksen kehittämistä. Tammikuussa 2022 alkaa Jyväskylässä jälleen bioanalyytikkokoulutus, jonka järjestämisessä Fimlab on ollut tiiviisti mukana.
Bioanalyytikon tutkinto-ohjelman järjestäminen useamman vuoden jälkeen Jyväskylässä pohjautuu vahvasti käytännön tarpeeseen – bioanalyytikkoja tarvitaan Suomessa lisää. Fimlabilla ollaan tyytyväisiä koulutuksen alkamisesta. Fimlabin HR Partner Jaana Piikkilä avaa koulutuksen käytännön toteutusta:
– Bioanalyytikon koulutus toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kanssa. Osa koulutuksesta toteutetaan lähiopetuksena Jyväskylässä sekä Tampereella ja osa ajan hengen mukaisesti virtuaalisesti.
Fimlab tarjoaa harjoittelupaikkoja erityisesti laboratorio- ja näytteenottopuolelle. Bioanalyytikon koulutus sisältää myös esimerkiksi kliinistä fysiologiaa, jonka harjoittelut tehdään yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa.
– Lähes kaikki opiskelijat tulevat kuitenkin Fimlabille harjoitteluun jossakin vaiheessa opintojaan, Piikkilä jatkaa.
Harjoittelupaikasta työpaikka
Harjoittelusta on luonteva siirtyä työhön samaan paikkaan. Fimlabilla on tästä vakuuttavaa numerodataa viime vuosilta. Vuonna 2020 Fimlabilla oli 126 harjoittelijaa, joista 86 on työllistynyt Fimlabille joko vakituiseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen tai vaihtoehtoisesti kesä- tai keikkatöihin.
– Kun opiskelija on ollut meillä harjoittelussa, ja Fimlab on hänelle jo tuttu, myös töiden aloittaminen meillä on helpompaa, Piikkilä perustelee.
– Fimlabilla oman osaamisen syventämiseen tai laajentamiseen on monia mahdollisuuksia, omien kiinnostuksenkohteiden mukaan. Halusitpa erikoistua työssäsi pieneen osa-alueeseen tai saada paljon vaihtelua ja monipuolisuutta työhön, tai jos toive on elämäntilanteen mukaan vaihtaa maisemaa, isossa ja monipaikkaisessa organisaatiossa löytyy erilaisia vaihtoehtoja. Fimlab on erinomainen työpaikka bioanalyytikolle, summaa Piikkilä.
Jyväskylän bioanalyytikkokoulutus alkaa tammikuussa 2022. Haku koulutukseen tapahtuu syksyn yhteishaussa 1.-15.9.2021. Lue lisää >>
Ihopatologia on kuin salapoliisityötä, jossa pienikin johtolanka voi ratkaista tapauksen
20.8.2021
Vuoden patologiksi valittu Riitta Huotari-Orava sai kipinän ihopatologiaan erikoistuessaan ihotautilääkäriksi. Tehtyään töitä ihotautilääkärinä toistakymmentä vuotta, hän toteutti haaveensa patologiksi erikoistumisesta. Sittemmin hän on kouluttanut uusia ihopatologeja ja tehnyt pitkän uran Fimlabin riveissä.
Riitta Huotari-Orava valmistui lääkäriksi vuonna 1981. Hän aloitti työuransa Oulussa, mutta siirtyi pian Seinäjoelle, miehensä kotiseuduille. Seinäjoella Huotari-Orava tutustui ihotauteihin, joihin hän erikoistui vuonna 1988.
– Kipinä ihopatologiaan syttyi, kun meiltä ihotautilääkäreiksi erikoistuneilta vaadittiin myös patologian ymmärrystä, vaikkei se suoranaisesti ihotautilääkärin työhön kuulunutkaan, Huotari-Orava kertoo.
Työ ihotautilääkärinä oli palkitsevaa, mutta ajan myötä ajatus patologiaan erikoistumisesta houkutteli. Vuonna 2004 Huotari-Orava valmistuikin patologian erikoislääkäriksi.
– Patologin työ on esimerkki mestari-kisälli -tyyppisestä oppimisesta. Minut alan saloihin perehdytti aikoinaan patologi Pekka Vaajalahti. Sittemmin olen itse saanut ohjata erikoistuvia patologeja ja nuorempia kollegoitani, Huotari-Orava kuvailee.
Salapoliisityötä ja uutta teknologiaa
Nykyään Huotari-Orava asuu ja työskentelee Tampereella. Hän on toiminut pitkään patologian erikoislääkärinä Fimlabissa, mutta myös Tampereen yliopiston patologian kliinisenä opettajana. Työt yliopistolla ovat jäämässä taa, mutta ura Fimlabissa jatkuu. Työssään Huotari-Orava vastaa patologiaan erikoistuvien koulutuksesta ihopatologian osalta ja erikoisosaamista vaativista ihonäytteistä yhdessä tiiminsä kanssa.
Fimlabilla työskennellessään Huotari-Orava on saanut keskittyä siihen minkä parhaiten osaa – ihopatologiaan. Ala on kehittynyt viimeisen 20 vuoden aikana huimasti ja työtä helpottavat esimerkiksi valokuvat. Laboratorion ajanmukaisilla laitteilla, osaavilla bioanalyytikoilla ja taitavilla näytteenottajilla on jokaisella tärkeä osansa työn onnistumisen kannalta.
– Ihopatologia on toisinaan kuin salapoliisityötä! Kokoan yhteen erilaisia johtolankoja ja jokin pieni yksityiskohta voi ratkaista koko jutun. Kun vaikea tapaus lopulta ratkeaa, se on todella palkitsevaa.
Fimlabissa yhteistyö eri alojen ammattilaisten välillä sujuu Huotari-Oravan mukaan hyvin. Syksyllä käyttöön otetaan digipatologia, jossa näytteitä katsotaan tietokoneen ruudulta, eikä mikroskooppia aina tarvita. Tämä mahdollistaa esimerkiksi etätyön entistä joustavammin.
Vuoden patologi
Tieto vuoden patologiksi valituksi tulemisesta yllätti Riitta Huotari-Oravan täysin. Palkinnon myöntää International Academy of Pathologyn Suomen osasto.
– Olin aivan varma, että viesti on tullut väärään osoitteeseen. Minulle kuitenkin vakuutettiin, että tunnustus oli myönnetty juuri minulle ja hetken asiaa prosessoituani aloin ymmärtää, että ehkäpä olen ansainnut tämän, Huotari-Orava kertoo.
Vuoden patologi -palkinto on tunnustus erityisesti kollegoilta, jotka ovat halunneet osoittaa arvostuksensa ja kunnioituksensa. Se lämmittää Huotari-Oravan mieltä erityisen paljon.
– Potilaan kiitos tavoittaa patologin vain harvoin. Niinpä sisäiset onnistumiset ovat tärkeä osa työtä, hän päättää.
OTE-prosessi auttaa tallettamaan asiantuntijoiden osaamista ja tietoa
8.8.2021
• Tiedote päivitetty: 21.7.2021
Suuri osa Fimlabin työntekijöistä on korkeakoulutettuja henkilöitä, joiden eläköityessä kriittinen osaaminen voi olla vaarassa kadota. Osaamisen säilyttämiseksi Fimlabissa on otettu käyttöön OTE-prosessi, jossa osaamisen ja tiedon jakaminen sekä säilyttäminen huomioidaan osana eläköitymistä.
Suomessa eletään juuri nyt suurta eläköitymisen aikaa. Eläkkeelle jää ennätysmääriä ihmisiä, ja ilmiö näkyy myös Fimlabin kokoisessa organisaatiossa.
Fimlabin riveissä työskentelee valtava määrä korkean tason ammattilaisia, joiden asiantuntijuutta ja osaamista ei voida monistaa tai kopioida, vaan osaaminen voi olla hyvin henkilökohtaista ja yksilöllistä.
– Kaikissa työtehtävissä on vuosien kokemuksen myötä syntynyttä hiljaista tietoa, joka olisi tärkeää jakaa muille ja siirtää talteen, henkilöstön kehittämispäällikkö Pirta Hautala kertoo.
Arvostusta ja osaamisen tallettamista
Kun työnantaja saa eläkeyhtiöltä arvion työntekijän eläkeikään siirtymisestä tai työntekijä itse ottaa eläköitymisen puheeksi, hänen kanssaan aloitetaan OTE-prosessi eli osaamisen ja tiedon jakaminen ja säilyttäminen osana eläköitymistä. Kaikki eivät jää eläkkeelle heti eläkeiän täyttyessä, vaan esimerkiksi monet asiantuntijat jatkavat tehtävissä vielä pitkään eläkeiän jälkeen.
– Haluamme aloittaa työntekijän osaamisen jakamisen ja tallettamisen jo hyvissä ajoin ennen eläköitymispäätöstä, ja OTE-prosessi voidaan käynnistää jopa vuotta tai kahta ennen eläkkeelle jäämistä. Käytäntö on vielä melko tuore, mutta se on otettu hyvin vastaan, sanoo Hautala.
Vaikka Fimlabin kaltaisessa organisaatiossa tietoa tallennetaan ja dokumentoidaan valtavasti, on hiljaisen tiedon määrä silti suuri. Hiljaisen tiedon jakamiseksi on kehitelty Fimlabissa monia erilaisia menetelmiä, mutta parhaiten se siirtyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi työparityöskentelyn, sijaistamisen ja työnkierron on nähty toimivan hyvin hiljaisen tiedon siirtämisessä.
Yksi OTE-prosessin keinoista on Hyvällä mielellä eläkkeelle -valmennus, jota tarjotaan eläköityville. Valmennuksessa katsellaan uraa taakse päin ja jaetaan kokemuksia työuran varrelta. Samalla voidaan pohtia, millaisia haaveita ihmisellä on työn päättymisen jälkeen. Muutos on monille suuri ja vertaistuki tärkeää.
– Tavoitteena on, että eläköityvä ihminen kokee tulevansa arvostetuksi. Moni Fimlabilla työskentelevä kokee työnsä hyvin merkitykselliseksi ja siksi työstä luopuminen voi olla vaikeaa. On hyvä kuitenkin muistaa, että OTE-prosessi on aina erilainen työntekijästä riippuen. Prosessi muotoutuu aina henkilön oman uran, osaamisen ja kokemusten kautta, Hautala muistuttaa.
Koronavirusmuunnosten sekvensointi aloitettu Fimlabissa
1.3.2021
Fimlabin Tampereen keskuslaboratoriossa on käynnistetty koronavirusmuunnosten tunnistaminen sekvensoinnilla. Sekvensointia käytetään virusvarianttien seurantaan nopeasti kehittyvässä pandemiassa. Mutaatioita seuraamalla voidaan tarkimmillaan selvittää yksittäisten tartuntaketjujen kulkua.
Sekvensointi on pystytetty tiiviissä yhteistyössä mikrobiologian ja genetiikan erikoisalojen sekä Tampereen yliopiston kanssa. Genetiikan laboratoriolla vakiintuneessa käytössä olleet menetelmät ja kokemus sekvensoinnista osana muun muassa syöpädiagnostiikkaa ovat edesauttaneet menetelmän käyttöönottoa myös virusvarianttien tunnistamiseen.
Sekvensoinnin tavoite on epidemiologinen seuranta
Koronaviruksen osoitus potilasnäytteistä perustuu PCR-testaukseen, jossa tutkitaan yhtä tai muutamaa ennalta määritettyä sekvenssipätkää kerrallaan. Tämän vuoksi menetelmä sopii hyvin viruksen osoittamiseen suurista näytemääristä.
Sekvensoinnin merkitys osana koronadiagnostiikkaa heräsi tarpeesta seurata maailmalla leviämään lähteneiden virusvarianttien kulkua. Nyt on selvää, että variantit leviävät vauhdilla, ja brittivariantista on tulossa uusi valtavirus myös Suomessa.
– Elämme murrosvaihetta sen suhteen, millainen testausstrategia virusvarianttien sekvensointiin tullaan linjaamaan. Resurssien turvaamisen näkökulmasta on tärkeää, ettei lähdetä ylimitoitettuun sekvensointiin. Tarvitsemme systemaattista sekvensointia tietääksemme, minkälaisia viruskantoja Suomessa on liikkeellä. Näin voimme varmistaa myös PCR-diagnostiikan toimivuuden, toteaa mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari.
– Vallitsevassa tilanteessa on tarkoituksenmukaista pysytellä nimenomaan epidemiologisen tilannekuvan rakentamisen tasolla, koska tällä on merkitystä arvioitaessa esimerkiksi rokotteiden tehoa kiertäviin viruskantoihin, lisää mikrobiologian erikoislääkäri Minna Paloniemi.
Sekvensointimenetelmiin kohdistuvat vaatimukset kasvavat, kun genomia määritetään tarkemmin, eikä vain seurata tiettyjen, yksittäisten varianttien leviämistä.
– Yhden sekvenssinäyte-erän kattava analysointi koko virusgenomin osalta on vaativaa ja kestää kaikkine vaiheineen useamman päivän. Siksi sekvensointi ei varsinaisesti palvele taudin diagnostiikkaa, vaan enemmänkin juuri epidemian seurantaa, sanoo genetiikan erikoisalajohtaja Mauri Keinänen.
Fimlabin asiantuntijalausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
24.2.2021
Lausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 241/2020 vp).
Tiivistetysti
Fimlab Laboratoriot Oy (Fimlab) kiittää sosiaali- ja terveysvaliokuntaa mahdollisuudesta antaa lausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 241/2020 vp).
Kiinnitämme lausunnossamme valiokunnan huomiota seuraaviin hallituksen esityksessä ehdotetun lainsäädännön ongelmallisiin piirteisiin:
- Julkisen terveydenhuollon tarvitsemia laboratoriopalveluita tuotetaan vakiintuneesti sairaanhoitopiirien välisenä yhteistyönä. Yksikään sairaanhoitopiiri ei ole omavarainen laboratoriopalveluiden tuotannon osalta eikä tähän tilanteeseen ole odotettavissa muutoksia tulevaisuudessa. Laboratoriopalveluiden järjestäminen sairaanhoitopiirien yhdessä omistaman osakeyhtiön (kuten Fimlab) toimesta on yksi nykylainsäädännön mahdollistama ratkaisu palveluiden tuottamiseksi.
- Ehdotetussa laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (järjestämislaki) edellytettäisiin hyvinvointialueilta riittävää omaa palvelutuotantoa (järjestämislain 8 § 2 momentti). Hyvinvointialueen omana palvelutuotantona pidettäisiin vain hyvinvointialueen palveluksessa olevan henkilöstön tuottamia palveluita. Esimerkiksi Fimlabin tuottamia laboratoriopalveluita yhtiön omistaville hyvinvointialueille ei enää pidettäisi hyvinvointialueiden omana palvelutuotantona.
- Järjestämislain 8 §:n 2 momentin mukainen vaatimus hyvinvointialueen riittävästä omasta palvelutuotannosta rajoittaisi hyvinvointialueiden edellytyksiä järjestää julkisen terveydenhuollon laboratoriopalvelut siten, että palvelut tuottaa hyvinvointialueiden yhteisesti omistama osakeyhtiö. Tämä johtaisi kestämättömään tilanteeseen, jossa sairaanhoitopiirien vakiintuneita yhteistyöjärjestelyitä palveluiden laadun ja saatavuuden tuottamiseksi jouduttaisiin purkamaan. Tällöin menetettäisiin myös ne kustannussäästöt, joita viiden sairaanhoitopiirin yhteisen osakeyhtiön toteuttamilla rakenneuudistuksilla on aikaansaatu ja joiden ansiosta niiden laboratoriopalvelujen kustannustaso on olennaisesti alempi kuin muissa Suomen sairaanhoitopiireissä. Laboratorioalan asiantuntijoiden jatkuvasti pienenevän määrän johdosta hyvinvointialueiden yhteistyömahdollisuuksien kaventaminen vaarantaisi myös terveydenhuollon ydintoiminnalle täysin kriittisten tukipalveluiden laadun ja riittävän saatavuuden.
- Kiinnitämme valiokunnan huomiota siihen, että vaatimusta hyvinvointialueen riittävästä omasta palvelutuotannosta on hallituksen esityksessä perusteltu perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaisella julkisen vallan velvollisuudella turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Käsityksemme mukaan perustuslain 19 §:n 3 momentista ei kuitenkaan seuraa oikeudellista välttämättömyyttä säätää hyvinvointialueen riittävästä omasta palvelutuotannosta tavalla, joka rajoittaa hyvinvointialueen mahdollisuutta järjestää tarvitsemansa laboratoriopalveluiden tuotanto hyvinvointialueiden yhdessä omistaman osakeyhtiön toimesta. Esimerkiksi Fimlab on vastannut omistajasairaanhoitopiiriensä tarvitsemien laboratoriopalveluiden tuotannosta jo vuodesta 2011 alkaen ilman, että kyseisen järjestelyn olisi katsottu olevan joiltain osin perustuslain vastainen.
- Järjestämislain 12 §:ssä säädettäisiin lisäksi edellytyksistä palveluiden hankkimiselle yksityiseltä palveluntuottajalta. Yksityisen palveluntuottajan määritelmä kattaisi myös julkisomisteiset eli hyvinvointialueen, kunnan ja valtion omistamat yhtiöt, kuten Fimlabin. Hallituksen esityksessä näiden rajoitusten säätämistä on perusteltu perustuslain 124 §:n vaatimuksilla, jotka koskevat julkisen hallintotehtävän antamista yksityiselle. Käsityksemme mukaan perustuslain 124 §:n mukaisten rajoitusten ulottamista julkisen terveydenhuollon laboratoriopalveluiden tuotantoon ei kuitenkaan voida pitää oikeudellisesti perusteltuna.
- Laboratoriotoimintaan ei liity julkisen vallan käyttöä tai julkisen hallintotehtävän hoitamista. Laboratoriot ainoastaan toteuttavat tutkimuksia, joita potilaiden tutkimisesta ja hoitamisesta vastaavat lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattihenkilöt tilaavat. Ehdotetun sääntelyn riskinä onkin, että vakiintuneet ja toimiviksi havaitut palvelutuotannon rakenteet, joilla todennettavasti edistetään lakiesityksen tavoitteita, jäävät perusteetta hyödyntämättä, mikäli palveluntuottajille asetetaan sellaisia yleishallinto-oikeudellisen sääntelyn vaatimuksia, jotka eivät ole tarpeen palvelujen saatavuuden, laadun tai asiakkaiden oikeuksien turvaamiseksi.
Yhteenveto ja muutosehdotukset
- Lausunnossa tarkemmin kuvatuin perustein esitämme, että yhtenä vaihtoehtona hyvinvointialueen tehtävien hoidon edellyttämien laboratoriopalvelujen tuottamiseksi tulee mahdollistaa kyseisten palveluiden tuottaminen hyvinvointialueiden kokonaan omistamassa osakeyhtiössä, johon hyvinvointialue käyttää hankintalain edellyttämällä tavalla määräysvaltaa kuten omaan toimintaansa. Vaatimus kunkin hyvinvointialueen riittävästä omasta palvelutuotannosta johtaa laboratoriopalveluiden osalta kestämättömään ja epätarkoituksenmukaiseen lopputulemaan. Tällaisen vaatimuksen säätämistä ei voida myöskään pitää välttämättömänä perustuslain 19 §:n 3 momentin nojalla.
- Laboratoriopalvelut ovat lääkinnällisiä tukipalveluja, joissa ei ole miltään osin kyse perustuslain 124 §:ssä tarkoitetun julkisen hallintotehtävän hoitamisesta. Näin ollen yksityisiltä palveluntuottajilta tehtäviin palveluhankintoihin sovellettavia oikeudellisia rajoituksia ei ole perusteltua ulottaa koskemaan tilannetta, jossa hyvinvointialue hankkii laboratoriopalveluita tai muita lääkinnällisiä tukipalveluita omistamaltaan osakeyhtiöltä.
- Lausunnossa todetun nojalla esitämme, että valiokunta tarkentaisi järjestämislain 8 §:n 2 momentin mukaisen riittävän oman palvelutuotannon vaatimuksen soveltumista siten, että mainittua vaatimusta ei sovellettaisi hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvittaviin laboratoriopalveluihin ja muihin lääkinnällisiin tukipalveluihin. Hyvinvointialue voisi täten järjestämislain 8 §:n 2 momentin estämättä järjestää näiden palveluiden tuotannon yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa esimerkiksi olemalla osakkaana hyvinvointialueiden yhdessä omistamassa osakeyhtiössä, joka tuottaa osakkaana oleville hyvinvointialueille kaikki näiden tarvitsemat lääkinnälliset tukipalvelut yhtiön ja hyvinvointialueiden väliseen sopimukseen perustuen.
- Esitämme lisäksi, että valiokunta tarkentaisi järjestämislain 12 §:n soveltumista laboratoriopalveluiden ja muiden lääkinnällisten tukipalveluiden hankintaan hyvinvointialueiden yhdessä omistamalta osakeyhtiöltä siten, että hyvinvointialue voisi hankkia kaikki järjestämisvastuunsa toteuttamisen edellyttämät laboratoriopalvelut ja muut lääkinnälliset tukipalvelut yhdessä muiden hyvinvointialueiden kanssa omistamaltaan osakeyhtiöltä ilman, että tällaisen hankinnan katsotaan vaarantavan hyvinvointialueen edellytyksiä huolehtia kaikissa tilanteissa järjestämisvastuunsa toteuttamisesta myös hankittavien palvelujen osalta. Hyvinvointialue voisi hankkia edellä mainittuja palveluita omistamaltaan osakeyhtiöltä riippumatta siitä, onko hankittavissa palveluissa kyse perusterveydenhuollon vai erikoissairaanhoidon yhteydessä toteutettavista palveluista.
Seulonta vähentää suolistosyövän aiheuttamia kuolemia
22.2.2021
Fimlab on toteuttanut suolistosyövän seulontaa kokonaispalveluna Suomen Syöpärekisterin koordinoimassa suolistosyövän seulonnan pilotissa vuodesta 2019 lähtien. Suolistosyövän seulontaa pilotoiva Fimlab on tällä hetkellä ainut suolistosyövän seulontalaboratorio Suomessa.
Suolistosyövän seulonta on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää suolistosyövän aiheuttamia kuolemia. EU onkin suosittanut suolistosyövän seulontaa vuodesta 2003 alkaen. Toistaiseksi Suomessa on kuitenkin vasta pilotoitu seulontaa.
Ensimmäinen seulontapilotointi alkoi Suomessa vuonna 2004. Sitä jatkui vuoteen 2016 asti, minkä jälkeen seulonnat lopetettiin, sillä pilotista saadut tulokset eivät olleet erityisen hyviä. Nyt käynnissä olevan pilotoinnin testimenetelmä on edeltäjäänsä luotettavampi ja laadukkaampi sekä seulottavalle helpompi, ja myös tulokset näyttävät lupaavammilta.
– Kuluneen kahden vuoden aikana osallistumisprosentti on ollut korkea, 80 prosentin luokkaa. Näytteistä noin 3–4 prosenttia on ollut positiivisia, eli jatkotutkimuksiin johtavia, Fimlabin projektipäällikkö Satu Saloranta kertoo.
Tällä hetkellä seulontoja pilotoidaan vain Fimlabin seulontalaboratoriossa. Suomen sosiaali- ja terveysministeriössä on kuitenkin valmisteilla suolistosyöpien seulontaohjelma, jonka myötä käynnistyisivät valtakunnalliset seulonnat. Toiveena on, että valtakunnallinen seulonta aloitettaisiin vuonna 2022.
Suomen kolmanneksi yleisin syöpä
Paksu- ja peräsuolen syövät ovat Suomessa kolmanneksi yleisin syöpämuoto. Seulontojen avulla sairastuneet voidaan ohjata hoitoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin hoito on helpompaa ja edullisempaa.
Seulonnoissa näytteistä etsitään merkkejä syövän esiasteesta. Fimlab kokoaa ja postittaa seulottavalle näytteenottosetin, jossa on mukana kutsu, esitietolomake, ulosteen näytteenotto-ohje sekä näyteputki ja palautuskuori. Näytteen otettuaan seulontaan osallistunut postittaa palautuskuoren normaalina kirjepostina.
– Näytteenotto on tehty mahdollisimman helpoksi ja se onkin otettu hyvin vastaan. Testin tekoon ei liity ruokavalion rajoitteita ja sen voi tehdä koska tahansa. Yksi näyte riittää ja se on helppo ja siisti ottaa itse kotioloissa, Saloranta kuvailee näytteenottoa.
Varsinainen näytteen analysointi tehdään Tampereen keskuslaboratoriossa. Seulonnan vastaus postitetaan seulontaan osallistuneelle noin kuukauden sisällä näytteenotosta. Mikäli näyte on positiivinen, Fimlab on yhteydessä myös seulottavan kotikunnan seulontahoitajaan, joka organisoi jatkotutkimukset. Jatkotutkimuksena seulontapositiiviselle Syöpärekisteri suosittaa ensisijaisesti kolonoskopiaa.
Seulonnat koskevat 60–74-vuotiaita
Fimlab lähettää kutsuja seulontaan tasaisesti lähes vuoden ympäri. Näin myös analysoitavaksi tulee näytteitä tasaisena virtana. Seulontaan osallistuva saa kotitestipaketin kahden vuoden välein.
Seulonnassa on mukana 60–74-vuotiaita, joskin eri ikäryhmät on otettu mukaan tutkimukseen portaittain. Kun ministeriön asettama seulonta-asetus tulee voimaan jossain vaiheessa, ikähaarukka voi olla jokin muu.
– Monen ylilääkärin toiveena on ollut, että myös nuoremmat kuin 60-vuotiaat olisivat mukana seulonnoissa. Näin syöpä huomattaisiin ajoissa ja henkilön olisi mahdollista jatkaa esimerkiksi töissä eläkeikään asti, Saloranta selventää.
Patologiassa alkaa digitaalinen aikakausi
22.2.2021
Fimlabin patologian osastolla työskentelee lähes sadan hengen asiantuntijatiimi Tampereen keskuslaboratoriossa sekä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen laboratorioissa. Erikoisalaa johtaa patologian erikoisalajohtaja Mika Tirkkonen, joka on ollut Fimlabin leivissä jo vuodesta 2000 lähtien.
Mika Tirkkonen kiinnostui syöpätutkimuksesta jo opiskeluaikana, koska sairaus on genominen ja pohjautuu dna-vaurioihin.
– Koin syöpätutkimuksen tärkeäksi ja haastavaksi sairauden yleisyyden vuoksi, ja olin optimistinen tutkimustyön kehittymisen suhteen. Syövän arvoitusta ei ole kuitenkaan ratkaistu, joten työsarkaa riittää edelleen sekä diagnostiikan nopeuden että laadun suhteen.
Nyt tutkimustyöhön on tulossa kaivattu kehitysloikka digipatologian myötä. Patologian erikoisalalla käynnistetään uraauurtavaa teknologista muutosta, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Digipatologiassa hyödynnetään tekoälyä
Kuluvan vuoden aikana Fimlabin histologia muuttuu kokonaisuudessaan täysin digitaaliseksi, kun tuotanto saadaan käynnistettyä kesän aikana. Sytologian puolella siirtymä tapahtuu 2022 vuoden aikana, koska sytologiaa on vaikeampi digitoida tutkimustyön moniportaisuuden vuoksi.
– Rakennamme yhteistyössä Varsinais-Suomen, Vaasan ja Porin sairaanhoitopiirien kanssa digitaalista alustaa, jotta saamme koottua riittävästi materiaalia algoritmien neuroverkko-oppimista varten. Se mahdollistaa algoritmien opettamisen ja tehokkaan käytön syövän diagnostiikassa. Patologian tulevan digitaalisen aineiston potentiaali on valtava, Tirkkonen kertoo.
Tekoälyä hyödyntämällä voidaan yhdenmukaistaa laatua, poistaa virheitä ja luoda uusia hoitoon vaikuttavia parametrejä. Tekoäly tuo mukanaan myös uutta diagnostiikkaa, jota ihmissilmä ei havainnoi. Esimerkiksi targetoidun hoidon mutaatiot voitaisiin tunnistaa ilman mutaatiotestiä.
Näytteiden etäkonsultointi ajasta ja paikasta riippumatta nopeuttaa toimintaa ja auttaa vastaamaan aikataulupaineisiin, joita syntyy erityisesti targetoidussa syövänhoidossa. Tekoäly on kuitenkin vain erinomainen työkalu, joka ei voi korvata ihmisiä diagnostiikassa.
OneFimlab harmonisoi toimintoja
Digipatologian ohella kevään aikana edistyy myös OneFimlab-hanke IT-järjestelmien ja palvelutoimintojen harmonisoimiseksi. Yhtenäinen IT-ympäristö tuo selkeyttä ja tehokkuutta, minkä ansiosta asiakkaita pystytään palvelemaan entistä tasalaatuisemmin koko Fimlabin toiminta-alueella. Monivuotinen hanke vaatii paljon resursseja, mutta mahdollistaa jatkossa entistä paremman integraation uusiin järjestelmiin.
Koronasta johtuneet nopeat muutokset sävyttivät patologian viime vuotta. Esimerkiksi henkilöstön töitä piti uudelleenorganisoida ja näytteenottoa priorisoida eri tavoin. Tirkkonen ennustaakin tästä keväästä varsin vilkasta koronan aiheuttamien viivästysten vuoksi. Nyt on aika maksaa takaisin kertynyttä hoitovelkaa, jonka odotetaan tasaantuvan vasta vuoden 2022 aikana.
Pandemian aiheuttamista haasteista huolimatta Tirkkonen sai viime vuonna suoritettua Executive MBA (EMBA)-tutkinnon, joka antaa uusia eväitä johtamistyöhön.
– Kehitämme patologian osaston työskentelyä pitkäjänteisesti vastuullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen perustuen. Työn kompleksisuus ja hektisyys tuovat omat haasteensa myös rautaisille ammattilaisille, joten meidän on jatkuvasti oltava hereillä ja mentävä eteenpäin.
Raportointi ohjaa toimintaa
18.2.2021
Fimlabin kokoisessa organisaatiossa dataa kertyy valtavasti. Arvokasta tiedosta tulee, kun sen avulla voidaan helpottaa päätöksentekoa ja ohjata toimintaa. Fimlabin raportointitiimi johtaa tiedon koostamista ja analysointia yhdessä yli erikoisalarajojen.
Fimlabilla on käytössään yksi yhtenäinen tietovarasto, johon kertyy dataa esimerkiksi laboratoriojärjestelmistä. Fimlabin asiakkaisiin kuuluvat muun muassa sairaalat ja terveyskeskukset viiden eri sairaanhoitopiirin alueella, joten dataa kertyy valtavasti. Fimlabin raportointitiimi koostaa tietovaraston tiedosta systemaattisia raportteja asiakkaidensa ja oman tuotantonsa käyttöön.
Kerätty data paljastaa esimerkiksi tutkimusten ja näytteenottojen määrät, tavallisimmat tutkimukset sekä tutkimusnimikkeet, joissa on tapahtunut eniten muutoksia.
– Emme kuitenkaan kerää tietoa yksittäisistä ihmisistä, vaan tutkimuksista ja näytteenotoista kokonaisvaltaisemmin, Fimlabin data-analyytikko Tiina Jarvala selventää.
Tiedosta hyöty
Järjestelmistä kertyvä aineisto ei ole heti vertailukelpoista, vaan se yhteismitallistetaan, jotta tuloksia ja suoritemääriä voidaan vertailla. Yksi tärkeimmistä raportoinnin tehtävistä on ohjata asiakkaita hyödyntämään käytössä olevat resurssit parhaalla mahdollisella tavalla.
Kerätty data antaa Jarvalan mukaan loputtomasti mahdollisuuksia. Raportointitiimin tehtäväksi jää tunnistaa asiakkaan ja Fimlabin kannalta oleellisimmat asiat.
– Toivoisin, että voisimme tulevaisuudessa tehdä asiakkaillemme myös tulosseurantaa esimerkiksi terveyden edistämisen kehittämiseksi. Tulosseurannan tekeminen olisi periaatteessa jo toteutettavissa, mutta vielä se ei toteudu.
Oleellinen esiin
Runsaasta datan määrästä huolimatta on muistettava, että ilman asiantuntijoita ja analysointia tiedosta ei saada hyötyä irti. Raportointitiimin työn tukena ovat Fimlabin asiantuntijat, joiden avulla kaikki oleellinen tulee huomatuksi.
– Asiantuntijat ovat myös yksi raportointitiimin asiakasjoukoista. Teemme datasta raportteja, jotka ovat parhaimmillaan yksilöllisiä työkaluja, ja näin pyrimme saamaan tiedosta hyödyn, Jarvala kuvailee.
Fimlabin ammattilaisasiakkailta Jarvala toivoo aktiivisuutta ja rohkeutta kertoa tarpeistaan. Näin raportoinnista saadaan entistä suurempi hyöty.
– Olemme onnistuneet työssämme, kun raportointimme auttaa ohjaamaan asiakkaidemme käytännön työtä, Jarvala kiteyttää.