24/7-laboratorioissa tehdään analytiikkaa ympäri vuorokauden
10.5.2022
Fimlabilla on viisi keskussairaaloiden yhteydessä toimivaa 24/7-laboratoriota, jotka ovat aina avoinna. Tampereen, Vaasan, Hämeenlinnan, Jyväskylän ja Lahden laboratorioissa työskentelee noin 200 kolmivuorotyötä tekevää fimlabilaista.
Vaikka keskussairaalat hiljenevät yöksi, Fimlabin 24/7-laboratorioissa työskennellään intensiivisesti. Yövuorossa on aina kaksi laboratoriohoitajaa, jotka hoitavat koko sairaalan yöllisen näytteenoton ja analytiikan sekä muut yönaikaiset toimet.
Laboratorioiden yölliset rutiinit vaihtelevat osaston mukaan. Jyväskylässä hematologian puolella yöt ovat aikataulutettuja verenkuva- ja virtsa-analysaattoreiden pesujen, sammutusten ja kontrollointien vuoksi.
– Verikeskuksessa tehdään yöllä tarvittaessa vasta-ainetunnistuksia ja soitetaan konsultaatioita. Samalla olemme valmiudessa lähettämään verituotteita osastoille ja tarvittaessa hätäverta niitä tarvitseville, kuvailee laboratoriohoitaja Oskari Kekäläinen Jyväskylän sairaala Novasta.
Tulokset valmistuvat yön aikana
Vaasan laboratoriossa ajetaan kaksi kertaa yössä hematologian osastolla kontrolli sekä kemian linjastolla kalium, natrium ja glukoosikontrolli. Näytteenottokierrolle sairaalan osastoille mennään kaksi kertaa yössä. Kello kuuden aikaan alkaa valmistautuminen aamuvuorolaisten saapumiseen, jolloin otetaan kontrollinäytteet sulamaan pakkasesta ja siistitään paikat.
– Potilaat harvemmin tietävät laboratorion päivystävän myös 24/7-toiminnassa, koska työn potilaalle näkyvä osa rajoittuu näytteenottoon. Monesti potilaat yllättyvät kuullessaan tulosten valmistuvan jo yön aikana, laboratoriohoitaja Jenny Sabel Vaasasta kertoo.
Potilaiden nukkuessa veriputket kulkevat vilkkaasti myös öisin sairaalan putkiposti- ja tempusratoja pitkin, joista ne päätyvät automaatioradalle ja sieltä eteenpäin analysaattoreille tutkimuksia varten. Kaikessa hiljaisuudessa tulokset siirtyvät hoitavalle taholle ja ovat valmiina jo ennen potilaan heräämistä.
– Potilaan näkökulmasta on kaikkein olennaisinta, että kaikkiin näytepyyntöihin vastataan myös yöllä. Näytteiden käsittelyn ja analysoinnin lisäksi yöllä tehdään analysaattoreiden huoltoja sekä muita avustavia toimenpiteitä, laboratoriohoitaja Sirita Janatuinen Tampereelta kertoo.
Tampereen kemian 24/7-laboratoriossa muun muassa hyytymistutkimukset ja niiden validointi kuuluvat myös olennaisena osana yötöihin. Aamuyöllä laitetaan kontrollit ja tarvittavat reagenssilisäykset valmiiksi, jotta laitteet ovat aamulla toimintakykyisiä ja valmiina uuteen päivään.
Päijät-Häme: Fimlab Aleksanterissa gynekologisten seulontanäytteiden ottoa 30.4. ajanvarauksella
26.4.2022
Lahden keskustassa sijaitseva näytteenottokeskus Fimlab Aleksanteri palvelee gynekologisten seulontanäytteiden ajanvarausasiakkaita lauantaina 30.4. klo 7–13.15.
Vuoronumeroasiointi ei ole tällöin käytössä.
Monikulttuurinen tausta voi olla näytteenottajalle vahvuus
26.4.2022
34-vuotias Noor Alkhabbaz on kotoisin Irakista. Hän tuli Suomeen kuusi vuotta sitten pakolaisena ja päätyi opiskelemaan bioanalyytikoksi. Opintojensa ohella hän on työskennellyt Fimlabin näytteenotossa. Vaikka elämä koki totaalisen muutoksen, Alkhabbaz ei vaihtaisi päivääkään.
Noor Alkhabbaz ehti opiskella kemiaa Mosulin yliopistossa, Irakissa, kolmen vuoden ajan, kunnes Isis valloitti kaupungin, ja Alkhabbazin oli paettava kotimaastaan. Kemian opinnot jäivät kesken, ja edessä oli pitkä matka Suomeen. Myöhemmin kielikurssilla ollessaan hän kuuli bioanalyytikon koulutuksesta.
– Suomen kielen opettajani kannusti minua hakemaan opiskelemaan, vaikkei kielitaitoni ollut vielä paras mahdollinen. Yllätyksekseni pääsin opiskelemaan! Alkhabbaz kertoo.
Opintojen alettua Noor Alkhabbaz huomasi tulleensa raskaaksi. Perheessä oli jo yksi lapsi, joten arjen pyörittäminen kahden pienen lapsen kanssa oli toisinaan raskasta, etenkin kun opinnot piti suorittaa vielä osin vieraalla kielellä, suomeksi. Alkhabbazin aviomies kuitenkin auttoi lasten hoidossa ja opinnot etenivät suunnitellusti.
– Vaikka toisinaan on ollut raskasta, en vaihtaisi hetkeäkään!
Aiemmasta kokemuksesta on ollut hyötyä
Nyt Alkhabbazin opinnot ovat loppumetreillä, ja jäljellä on opinnäytetyön teko. Opinnäytetyön tavoitteena on luoda arabiankieliset potilasohjeet virtsanäytteenottoon. Ohjeet tulevat tarpeeseen, sillä arabiaa äidinkielenään puhuvia on Suomessa yhä enemmän.
– Osa arabitaustaisista asiakkaista saattaa osata suomea, mutta terveysasioista on helpompi keskustella äidinkielellä. Esimerkiksi Oma Kanta voi olla vaikea käyttää, jos kielitaito ei ole kovin hyvä. Lisäksi moni huojentuu minut nähdessään, sillä kulttuurierot saattavat aiheuttaa joskus väärinkäsityksiä, Alkhabbaz kuvailee.
Alkhabbazilla oli Suomeen tullessaan jo kokemusta lääkäriaseman näytteenotossa työskentelystä. Aiemmasta työkokemuksesta ja opiskelutaustasta on ollut Suomessa hyötyä, vaikka niin opetusmetodit kuin työskentelykulttuuri ovatkin kovin erilaisia.
– Irakissa minut laitetiin opiskelijana pistämään heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen, mutta täällä niin ei toimita. Opinnoissa kaikki piti osata ulkoa, Suomessa taas arvostetaan enemmän kykyä soveltaa opittua tietoa. Eroista huolimatta olen viihtynyt Suomessa hyvin ja rakastan työtäni, Alkhabbaz sanoo.
Fimlabissa vallitsee arvostava yrityskulttuuri
Fimlab tarjoaa työntekijöilleen Monikulttuurinen näytteenotto -valmennusta, joka tukee monikulttuurisessa toimintaympäristössä toimimista ja eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kohtaamista. Lisäksi tänä keväänä ensimmäisen kerran järjestettävän Haastava gynekologinen näytteenotto -koulutuksen toisena teemana on maahanmuuttajanaisen kohtaaminen.
Monikulttuurisen työympäristön toimivuuden kannalta tärkeimpiä ovat hyvä johtaminen ja hyvä yrityskulttuuri. Tärkeintä ei ole täydellinen kielitaito, tai monikulttuurisuuteen liittyvät koulutukset, vaan toimiva työkulttuuri, jossa jokaisen osaamista arvostetaan. Fimlabilla on pyritty takaamaan, että jokainen työntekijä otetaan vastaan tasavertaisesti ja yhteishenki on hyvä.
Toimiva työyhteisö syntyy yhteisten arvojen ja pelisääntöjen avulla. Alkhabbazin mukaan tunnelma työyhteisössä on ollut erinomainen.
– Työkaverini Fimlabilla ovat mahtavia. En olisi koskaan uskonut pääseväni mukaan näin hienoon ja avuliaaseen työyhteisöön, hän kehuu.
Pohjanmaa: Vaasan keskussairaalan laboratorio muuttaa 29.4.2022
22.4.2022
• Tiedote päivitetty: 21.4.2022
Vaasan keskussairaalan poliklinikkalaboratorio muuttaa perjantaina 29.4.2022 sairaalan sisällä Y1-lohkoon. Laboratorion toiminta uusissa tiloissa alkaa maanantaina 2.5.2022.
Uudet tilat sijaitsevat röntgenin vieressä päivystysosastoa vastapäätä.
Nykyiset laboratorion väistötilat sairaalan D1-lohkossa palvelevat asiakkaita 29.4.2022 klo 12 saakka.
Vaasan keskussairaalan laboratorio palvelee asiakkaita ainoastaan ajanvarauksella arkisin klo 7–15. Vain päivystysasiakkaat palvellaan vuoronumerolla.
Österbotten: Vasa centralsjukhus laboratorium flyttar 29.4.2022
22.4.2022
• Tiedote päivitetty: 21.4.2022
Vasa centralsjukhus polikliniska provtagning flyttar inom sjukhuset till Y1 på fredag den 29 april. Laboratoriets verksamhet i de nya utrymmena börjar måndagen den 2 maj.
De nya utrymmena ligger bredvid röntgen mittemot jouravdelningen.
I nuvarande evakueringsutrymmen i D1 betjänas klienterna fram till 29.4.2022 kl 12.
Vasa centralsjukhus poliklinisk provtagning betjänar klienter endast med tidsbokning vardagar må-fre kl 7-15. Endast dejourklienter betjänas med könummer.
Kohdunkaulansyövän seulonta HPV-testillä täyttää Fimlabissa jo kymmenen vuotta
6.4.2022
HPV-testillä tutkitaan, onko naisella kohdunkaulan syövälle ja sen esiasteille altistavaa korkean riskin papilloomavirusta. Testiä hyödynnetään kohdunkaulan syövän seulonnoissa. Fimlab oli kymmenen vuotta sitten ensimmäinen suomalaislaboratorio, joka otti testin seulontakäyttöön.
Kohdunkaulansyövän seulontoja on tehty Fimlabissa HPV-testillä jo kymmenen vuotta. Yksi HPV-testausta käynnistämässä olleista henkilöistä on solu- ja molekyylibiologi Saara Kares, joka aloitti työskentelyn Fimlabilla vuonna 2001. Ensimmäiset kymmenisen vuotta vierähtivät molekyylivirologian parissa, minkä jälkeen Kares siirtyi patologian osastolle. Tuolloin maailmalla ja Suomessakin oli jo tehty paljon tutkimusta HPV-testien hyödyntämisestä kohdunkaulansyövän seulonnassa, mutta osaksi organisoitua seulontaa sitä ei vielä ollut otettu.
– Silloisen mikrobiologian, patologian, Taysin gynekologian poliklinikan sekä Tampereen kaupungin hyvä yhteistyö ja uudistusmyönteisyys mahdollistivat sen, että HPV seulonta voitiin ottaa käyttöön Tampereella heti, kun käypähoitosuositus sen mahdollisti, Kares kertoo.
Tähän asti tutkimus on keskittynyt pääasiassa osoittamaan, että HPV-seulonta toimii odotetusti myös rutiiniseulonnassa. Tampereen aineistosta on esimerkiksi voitu todentaa, että HPV-testauksella löydetään enemmän syövän esiasteita kuin perinteisellä papa-kokeella.
Seulontaan osallistuminen on tärkeä osa terveyden ylläpitoa
Suomalaisnaiset saavat kutsun kohdunkaulansyövän seulontaan ensimmäisen kerran 30-vuotiaina. Seulontaan kannattaa osallistua, sillä kohdunkaulan syöpä on usein oireeton, mutta ajoissa havaittujen esiasteiden hoitotulokset ovat hyviä. Tuloksista kerättävää dataa voidaan hyödyntää tutkimuksessa entistäkin tehokkaamman seulonnan kehittämiseksi.
Toinen seulonnoissa vahvasti vaikuttava fimlabilainen on patologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Ivana Kholová. Hän on työskennellyt Fimlabin riveissä vuodesta 2009 ja ollut mukana HPV-testin käyttöönotossa. Kholová on sytologiasta vastaava patologi, eli hän arvioi HPV-näytteiden yhteydessä otetuista papa-näytteistä, onko jatkohoidolle tarvetta. Tärkeitä työpareja patologeille ovat sytologian esitarkastajat, joille Kholová haluaakin antaa erityiskiitosta.
Kholová muistuttaa, ettei kohdunkaulansyöpä ole vain vanhojen naisten tauti ja asia koskettaa kaikkia ikäluokkia. Vain 60 prosenttia kolmekymppisistä osallistuu seulontaan, kun koko väestöstä seulontaan osallistuu noin 70 prosenttia. Positiivinen HPV-testin tulos ei vielä viittaa syövän esiasteisiin, mutta positiivisen tuloksen saanut nainen saa kontrollikutsun noin puolentoista vuoden kuluttua.
– Myös tähän kontrollitutkimukseen on tärkeää osallistua, jotta voimme varmistaa, että HPV-infektio on parantunut itsestään, eikä aiheuita enää kohonnutta riskiä syövän esiasteille, Kholová kuvailee.
Työn alla useampi väitöskirja
Saara Kares tekee tällä hetkellä omaa väitöskirjaansa HPV-seulontaan liittyen. Hänen työnsä on eräänlaista jatkumoa viime syksynä julkaistulle gynekologi Olga Veijalaisen väitöskirjalle. Siinä missä Veijalainen tarkasteli Fimlabin seulonnoista kerättyä dataa gynekologin näkökulmasta, Kares jatkaa aiheesta menetelmän näkökulmasta ja vuonna 2017 HPV-seulonnan piiriin tulleiden 30-vuotiaiden aineistolla. Lisäksi työn alla on patologian erikoislääkäri Johanna Pulkkisen väitöskirja, jonka ohjaajana Kholová toimii. Työssä tarkastelun kohteena ovat lieriösolujen poikkeavuudet ja seulonnan onnistuminen niiden paikantamiseksi.
Tällä hetkellä Fimlab saa tiedon seulontaan kutsuttavista Suomen Syöpäjärjestöjen Joukkotarkastusrekisteristä ja kutsuu nämä tutkimukseen henkilökohtaisella kutsukirjeellä. Seulontakokonaisuus edellyttää Fimlabilta moniammatillista osaamista. Ilman koulutettuja näytteenottajia, molekyylilaboratorion henkilökuntaa, esitarkastajia ja patologeja näytteitä ei voitaisi analysoida. Näiden lisäksi tarvitaan vielä seulontojen organisointia kuntien kanssa, tietojärjestelmiä ja niiden kehitystä sekä paljon muuta asiakkaalle näkymätöntä työtä.
Fimlab vastaa kohdunkaulan syövän seulonnoista 74 kunnan alueella Suomessa. Määrä kattaa neljäsosan kaikista seulonnan piiriin kuuluvista suomalaisista.
Fimlab ei ole perjantaina 1.4. alkavan lakon piirissä
31.3.2022
Perjantaina 1.4.2022 alkava, terveydenhuoltoa laajasti Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa koskeva lakko ei koske Fimlabin työntekijöitä. Fimlabin toimipisteet ja polikliininen näytteenotto palvelevat normaalisti. Myös Tampereen koronanäytteenottotoiminta Nekalassa jatkuu ennallaan.
Päijät-Häme: Nastolan laboratorio palvelee väistötiloissa 21.3.2022 alkaen
14.3.2022
• Tiedote päivitetty: 10.3.2022
Nastolan laboratorio muuttaa väistötiloihin nykyisen sote-keskuksen poistuessa käytöstä. Laboratorio on muuton vuoksi suljettuna perjantaina 18.3.2022.
Maanantaista 21.3.2022 alkaen laboratorio palvelee väistötilojen ensimmäisessä kerroksessa tavanomaisten aukioloaikojensa mukaisesti. Väistötilat sijaitsevat nykyisen terveysaseman pihapiirissä. Pysäköintipaikat säilyvät toistaiseksi nykyisellä paikallaan.
Nastolan laboratorio palvelee ainoastaan ajanvarauksella ma–to klo 7.10–14.45 ja pe klo 7.10–13.45 osoitteessa Pekkalantie 12–14, 15560 Nastola.
Fimlab voi tarjota unelmien harjoittelupaikan myös IT-alan opiskelijalle
7.3.2022
Fimlab tarjoaa harjoittelupaikan vuosittain yli sadalle opiskelijalle. Suurin osa harjoittelupaikoista sijoittuu laboratorio- ja näytteenottopuolelle, mutta paikkoja on tarjolla myös IT-alan opiskelijoille, sillä Fimlab on myös teknologian moniosaaja.
Sara Kopsa aloitti harjoittelijana Fimlabin riveissä viime vuoden toukokuussa. Tieto- ja viestintätekniikan insinööriopiskelijalle harjoittelupaikka automaatiotestauksen parissa oli mieleinen, ja hän päätyi tekemään myös opinnäytetyönsä Fimlabille.
Vaikka automaatiotestaus oli Kopsalle vain etäisesti tuttua, oppi tarttui nopeasti.
– Minuun ei kohdistettu paineita, ja sain opetella uutta rauhassa. Pääsin järjestelmästä nopeasti kärryille ja sain myös apua ja juuri sopivia tehtäviä kehittyäkseni nopeasti, Kopsa kuvailee.
Myös Fimlabin IT-projektijohtaja Tarmo Jukarainen painottaa, että harjoittelijoille pyritään tarjoamaan mielekästä tekemistä, mikä hyödyttää samalla Fimlabia.
– Meillä opiskelija näkee työelämää ja pääsee kehittämään rauhassa omia taitojaan. Olemme panostaneet viime aikoina erityisesti testiautomaatioon, ja varmistamme erilaisten ohjelmistojen laadun automaatiotesteillä. Sara tuli tähän prosessiin mukaan suoraan koulusta, mutta hänen työpanoksensa on ollut todella tärkeä ja hyöty laadunvalvonnan kehittämiseksi konkreettinen, Jukarainen kehuu.
Lisää harjoittelijoita kaivataan mukaan
Fimlab on laboratoriopalveluiden ohella teknologiayritys, joka kehittää itse osan omista järjestelmistään ja ohjelmistoistansa. Mukaan kehitykseen kaivataan myös uusia tekijöitä, ja harjoittelu onkin yksi kanava uusien osaajien löytämiseksi. Monet harjoittelijat tai lopputyönsä Fimlabille tehneet ovat valmistumisensa jälkeen jatkaneet töitä tutuksi tulleessa organisaatiossa.
Harjoittelijalta odotetaan Jukaraisen mukaan halua oppia sekä sopivaa teknistä pohjaa, kuten opintoja alalla. Harjoittelijan työtehtävät ovat oikeita kehitystehtäviä, jotka edistävät parhaimmillaan koko organisaation toimintaa. Harjoittelijalle annetaan mahdollisuus kehittyä juuri niillä osa-alueilla, jotka itseä eniten kiinnostavat.
– Minulla oli koko harjoittelun ajan tunne, että minuun luotettiin ja sain vapauden tehdä töitä omalla tyylilläni. Fimlabin käyttämien järjestelmien moniulotteisuus tuli yllätyksenä, mutta opin paljon uutta. Oli hienoa, että tekemälläni teknisellä työllä oli konkreettinen hyöty koko organisaatiolle, Kopsa sanoo.
Jukarainen on kokonaisuudessaan tyytyväinen Kopsan harjoittelupanokseen. Kopsa yllätti positiivisesti kyvyllään ottaa vaikeammatkin kokonaisuudet nopeasti haltuun.
– Kaipaamme myös jatkossa Saran kaltaisia motivoituneita ja oppimishaluisia opiskelijoita harjoittelijoiksi. Olemme myös teknologiatalo, jolla on monipuolisia mahdollisuuksia innokkaille opiskelijoille! Jukarainen kiteyttää.
Mobiilinäytteenotto helpottaa näytteenottajien arkea – Uuden ohjelman kehittäminen oli tietohallinnon taidonnäyte
22.2.2022
• Tiedote päivitetty: 23.2.2022
Mobiilinäytteenotto helpottaa näytteenottajien arkea monella tavalla. Uuden järjestelmän kehittämisessä on kuultu niin ohjelman varsinaisia käyttäjiä kuin sovellusasiantuntijoita.
Sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla otetaan vuosittain valtava määrä erilaisia näytteitä. Tähän asti näytteenotot osastokierroilla on toteutettu niin, että vanhasta järjestelmästä on tulostettu kullekin osastokierrolle tilattujen tutkimusten näytetarrat etukäteen ja niiden mukaisesti lähdetty hakemaan näytteet. Näin tarroihin on jäänyt tulostushetken aika, vaikka näyte onkin otettu vasta myöhemmin.
Nyt vanhaa järjestelmää ollaan korvaamassa uudella, mobiilinäytteenotoksi kutsutulla ohjelmalla. Uusi ohjelma on otettu käyttöön jo Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueilla kaikissa Fimlabin toimipisteissä, joissa on vuodeosastoja ja osastonäytteenottoa. Tavoitteena on laajentaa mobiilinäytteenotto koko Fimlabin alueelle.
Mobiilinäytteenotto toimii niin, että jokaisella näytteenottajalla on mukanaan tabletti ja kannettava tulostin, jolla näytetarrat saa tulostettua oikea-aikaisesti. Tabletin osastokiertotyökalu on vaatinut näytteenottohenkilöstöltä uuden toimintatavan opettelua.
– Jo nyt mobiilinäytteenoton on opetellut noin 300 työntekijää. Perehdytys ja toimintatavan muutos on ollut suuri ponnistus niin tietohallinnolta kuin käyttäjiltä. Oppiminen on tapahtunut päivittäisen työn lomassa ja se on onnistunut mielestäni erinomaisesti, Fimlabin IT-palvelupäällikkö Olli Pietilä kertoo.
Pitkä projekti on vaatinut useiden asiantuntijoiden työpanoksen
Pietilän mukaan mobiilinäytteenotosta saatu palaute on ollut positiivista. Vaikka uuden järjestelmän käyttöönottoon liittyykin haasteita, itse toiminnallisuuksiin ollaan oltu tyytyväisiä ja ongelmakohtia on paranneltu sitä mukaa kun niitä on löytynyt.
Mobiilinäytteenoton kehittämisprojekti käynnistyi jo kolme vuotta sitten. Tuolloin alettiin tehdä ensimmäisiä määritelmiä siitä, miten osastonäytteenottoa voitaisiin kehittää ja millainen työkalu näytteenottajia palvelisi parhaiten. Ohjelman toiminnallisuuksista keskusteltiin yhdessä käyttäjien kanssa, minkä jälkeen käyttöliittymäasiantuntija piirsi hahmotelman siitä, miltä sovellus lopulta näyttäisi ja miten se toimisi. Kehitystiimi hoiti varsinaisen koodaustyön.
– Luomassamme osastokiertotyökalussa nähdään osastoittain, kuinka monta potilasta osastolla on, kuinka monta tutkimusta potilaasta on pyydetty ja missä kukin näytteenottaja menee. Kierron etenemistä voidaan seurata reaaliajassa, minkä ansiosta voidaan ohjata vaikkapa apukäsiä osastolle, jossa näytteenotossa meneekin odotettua pidempään, Pietilä kuvailee.
Fimlabin tietohallinnon näkökulmasta projekti on ollut onnistunut, suorastaan taidonnäyte Fimlabin omasta tuotekehityksestä. Projekti on vaatinut useiden eri asiantuntijoiden työpanoksen käyttäjistä koodareihin.
– Matkan varrelle on mahtunut paljon testausta ja dokumentointia, mutta lopullinen tuote on kaiken tuon vaivan arvoinen, Pietilä kehuu.
Bioanalyytikkokoulutus käynnistyy Savonian ja Fimlabin yhteistyönä
17.2.2022
• Tiedote päivitetty: 17.5.2022
Bioanalyytikoista on Suomessa huutava pula. Savonia-ammattikorkeakoulun ja Fimlabin yhteistyössä toteuttama satelliittimuotoinen koulutus tarjoaa mahdollisuuden myös työn ohella opiskeluun.
Savonia-ammattikorkeakoulussa on mahdollista suorittaa bioanalyytikon AMK-tutkinto niin sanottuna satelliittikoulutuksena. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Fimlabin kliinisten laboratorioiden kanssa Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Opinnot ovat päätoimista päiväopiskelua ja sisältävät läsnäolovelvoitteista opetusta, mutta teoriaopetus tapahtuu etäopetusteknologiaa hyödyntäen. Opintoihin liittyvät harjoittelut suoritetaan Fimlabin toimipisteissä.
Elokuussa 2022 alkava koulutus on jatkoa aiemmalle kokeilulle. Pilottivaiheen bioanalyytikoista osa on jo valmistunut ja loputkin valmistuvat keväällä ja siirtyvät työelämään. Yksi jo valmistuneista on Anne Pönkä. Hän törmäsi koulutukseen sattumalta LAMKin sivuilla ja haki mukaan koulutukseen.
– Vaikka töissä käyvälle ja perheelliselle opintojen alku tuntuikin melko vaativalta, motivaatio pysyi hyvin yllä. Opinnot itsessään olivat todella mielenkiintoisia, ja aiemmasta tietojenkäsittelyn tradenomin koulutuksesta oli hyötyä etenkin etäjärjestelmien hallinnan ja tiedonhaun taitojen näkökulmasta, Pönkä kertoo.
Pönkä pääsi tutustumaan Fimlabiin harjoitteluiden myötä ja hän työllistyikin jo ennen valmistumista talvella 2021. Nyt Pönkä työskentelee Fimlabilla Kanta-Hämeen keskussairaalan diagnostiikassa. Siirtymä opinnoista työelämään kävi Pöngän mukaan sujuvasti.
– Ilman satelliittiopiskelumahdollisuutta en olisi nyt tässä. Asiat etenivät luontevasti, ja opiskelijan näkökulmasta oli mahtavaa, että oppilaitos teki yhteistyötä potentiaalisen tulevaisuuden työnantajan kanssa, Pönkä summaa.
Fimlab kannustaa myös omia työntekijöitä jatkokouluttautumaan
Fimlab tekee yhteistyötä Savonian kanssa, sillä Päijät-Hämeessä ei ole omaa bioanalytiikan koulutusohjelmaa. Tarve uusille osaajille on kasvanut, kun Fimlab on levittäytynyt laajemmalle alueelle. Savonia on toteuttanut eri tutkintoja satelliittitoteutuksella jo pidempään, ja heidän osaamisensa tukee Fimlabin tavoitteita.
– Haluamme olla mukana vaikuttamassa opiskelijoiden kehittymiseen ja siksi tarjoamme myös harjoittelupaikkoja sekä täydellä sydämellä tehtyä ammattitaitoista opiskelijaohjausta. Näin opiskelijat pääsevät tutustumaan meihin työnantajana, ja uusien kollegoiden rekrytoiminen helpottuu etenkin niillä alueilla, joissa bioanalyytikkokoulutusta ei ole, kertoo Fimlabin HR Partner ja oppilaitosyhteyshenkilö Jaana Piikkilä.
Piikkilä muistuttaa, että koulutukseen voivat hakeutua myös jo Fimlabin riveissä työskentelevät. Esimerkiksi näytteenotossa työskentelevä lähihoitaja tai sairaanhoitaja on hyvä esimerkki jatkokoulutukseen lähtijästä. Kouluttautuminen bioanalyytikoksi takaa tällaiselle työntekijälle laajemmat mahdollisuudet sijoittua eri työtehtäviin Fimlabin sisällä, mikä on hyvä ratkaisu niin työntekijän itsensä kuin työantajan kannalta.
Työn ja opintojen yhdistäminen ei ole välttämättä se helpoin ratkaisu, mutta tutkintoon kuuluvat lähiopetusviikot huomioidaan Fimlabin työvuorosuunnittelussa. Kuopiossa suoritettavia lähiopintoviikkoja on lukuvuodessa neljä, ja ne ovat Fimlabin työntekijöille palkallisia vapaita.
– Opiskelijoiden ja omien työntekijöiden ammatillinen kasvu on meille äärimmäisen tärkeää, joten helpotamme opiskelemaan lähtevien työntekijöiden arkea siinä missä voimme, Piikkilä vakuuttaa.
Tietoteknisistä taidoista hyötyä
Lokakuussa 2021 valmistunut Anne Pönkä on alanvaihtaja. Opintojen alussa hän työskenteli vielä vanhassa työssään myyntineuvottelijana, mutta siirtyi myöhemmin kesätöiden kautta Fimlabin työntekijäksi. Opintojen loppuvaiheessa työskentelyn ja opiskelun yhdistäminen helpottui.
– Oppiminen ei kuitenkaan lopu valmistumisen myötä. Olen itse päässyt laajentamaan osaamistani pikkuhiljaa ja tulevaisuudessa saan toivottavasti haastaa itseni aina uudelleen. Alalla on hirveästi mielenkiintoisia työllistymis- ja etenemismahdollisuuksia! Pönkä pohtii.
Muille koulutuksesta kiinnostuneille Pönkä haluaa muistuttaa, että etäopintoja helpottaa, jos omat tietotekniset taidot ovat valmiiksi hyvällä tasolla. Myöskään tukijoukkojen merkitystä ei tule väheksyä.
– Etenkin perheelliselle ja työn ohella opiskeleville on tärkeää, että ympärillä on ihmisiä, jotka tukevat ja auttavat tarvittaessa. Tutkinto ei tule helpolla, mutta se on kaiken vaivan arvoinen, Pönkä päättää.
Elokuussa 2022 alkava koulutus lyhyesti:
- Opiskelu alkaa 29.8.2022. Koko koulutuksen laajuus on 210 opintopistettä ja
opiskeluaika on 3,5 vuotta. - Koulutusohjelma on pääsykokeeton.
- Sitovat ilmoittautumiset polkuopintoihin 23.5.–29.5.2022.
- Lahden ryhmään otetaan kahdeksan ja Hämeenlinnan ryhmään kuusi opiskelijaa.
Ilmoittautuminen koulutukseen on käynnissä 23.5.-29.5.2022 Savonia AMK:n avoimessa koulutuskalenterissa osoitteessa: https://www.savonia.fi/paivita-osaamistasi/avoin-amk-ja-avoin-yamk/koulutuskalenteri/. Hakusivu avataan 23.5.2022 klo 9 ja opiskelijat valitaan koulutukseen ilmoittautumisjärjestyksessä.
Asiakaspalvelu on asiakkaan kohtaamista ja kuuntelemista
20.1.2022
• Tiedote päivitetty: 26.1.2022
Laadukas asiakaspalvelu on meille Fimlabissa sydämen asia. Ammattilaisemme eri toimipaikoissa tekevät aina parhaansa, jotta asiakas tulee kuulluksi ja hänen tarpeensa huomioidaan.
Päivi Metsäranta valmistui bioanalyytikoksi vuosituhannen alussa. Uran varrelle on mahtunut niin keikkatyötä kuin pidempiä pestejä sekä näytteenotossa että analytiikan puolella. Päivi on työskennellyt Fimlabin riveissä näytteenottajana vuodesta 2012 alkaen, ensin Hämeenlinnassa ja vuodesta 2015 alkaen Valkeakoskella Pirkanmaalla.
Tavanomainen näytteenottajan työpäivä pitää sisällään monenlaisia asiakaskohtaamisia. Asiakas viettää hoitopolullaan vain hetken näytteenottajan kanssa, mutta tuo lyhyt kohtaaminen on usein sitäkin tärkeämpi.
– Vaikka asiakaspalvelutilanne voi kestää vain viidestä kymmeneen minuuttia, siinä ajassa ehtii hyvinkin kertoa elämäntarinansa. Pidän itse näistä kohtaamisista ja tiedän, että monelle tuo hetki on tärkeä, Päivi kuvailee.
Näytteenoton ja rupattelun ohella asiakaspalvelutilanteeseen sisältyy myös ohjeiden antamista. Näytteenottaja on yleensä se, joka kertoo mitä hoitoketjussa seuraavaksi tapahtuu, minne tulokset tulevat ja mitä asiakkaan tulee itse huomioida.
– Haluan välittää asiakkaalle sellaisen olon, että asiat kyllä hoituvat. Lisäksi pyrin ohjeistamaan esimerkiksi kotinäytteenoton niin hyvin, ettei niiden tekeminen aiheuta päänvaivaa, Päivi kertoo.
Kehut lievittävät jännitystä
Hyvä asiakaspalvelu alkaa tervehtimisestä ja siitä, miten ihminen kohdataan. Ensimmäiset minuutit ovat tärkeitä. Lähes päivittäin näytteenottoon tulee asiakkaita, joilla on piikkikammo tai jotka jännittävät tilannetta muuten. Etenkin lapsilla jännitystä ja pelkoa on havaittavissa enemmän, sillä tilanne on uusi, näytteenottaja on vieras ja käytettävät välineet ovat erikoisia.
– Pyrimme aina huomioimaan jännityksen. On hyvä, että potilas kertoo jännityksestä ja peloista, jotta osaamme suhtautua häneen oikealla tavalla. Usein kehut ja oma rauhallisuus auttavat asiakasta, Päivi sanoo.
Samalla linjalla on myös Päivin kollega Piia Koivula, joka työskentelee näytteenottajana Äänekosken laboratoriossa Keski-Suomessa.
– Luottamuksen rakentaminen on erityisen tärkeää lasten kohdalla ja sille tulee varata aikaa. Näytteenottotilanteessa on tärkeää olla lapselle vilpitön ja osoittaa välittämistä, Piia luonnehtii.
Pitkää pinnaa ja luottamuksen rakentamista
Piia Koivula aloitti uransa terveyskeskusavustajana Äänekosken laboratoriossa jo vuonna 1999. Myöhemmin hän opiskeli bioanalyytikoksi ja valmistuttuaan aloitti vakituiset työt Äänekosken laboratoriossa. Työssä parasta on hänen mielestään erilaisten ja eri ikäisten asiakkaiden kohtaaminen.
Näytteenotossa työskenteleviltä kaivataan tilannetajua ja taitoa kohdata erilaisia asiakkaita. Jos näytteenottotilanteessa ilmenee haasteita, tilanne yritetään kääntää positiiviseksi. Usein näytteenottajan rauhallinen toiminta rauhoittaa myös asiakasta.
Lapsiasiakkaiden kohdalla on pystyttävä ottamaan lapsen lisäksi huomioon aikuinen, jonka kanssa lapsi näytteenottoon saapuu. Vanhemman läsnäolo on tärkeää niin lapselle, kuin vanhemmillekin. Näytteenoton aikana vanhempi pystyy rauhoittamaan lasta, ja hoitohenkilökunnan tärkeä rooli on ohjata vanhempaa tilanteiden vaatimalla tavalla.
– Pyrimme aina luomaan perheen kanssa kunnioittavan ja luottamuksellisen suhteen, jotta näytteenottotilanteesta tulee kaikille positiivinen kokemus!
Mitä kuuluu koronadiagnostiikalle juuri nyt?
13.1.2022
Fimlabissa tutkitaan tällä hetkellä valtavia määriä koronanäytteitä ja positiivisten löydösten osuus on ennennäkemättömän suuri. Kiireen ohella on pystytty tekemään myös tutkimustyötä, jolla varmistetaan diagnostiikan toimivuus. Tutkimuksen tueksi Fimlab sai Tampereen tuberkuloosisäätiöltä merkittävän apurahan.
Ylilääkäri Tapio Seiskarin mukaan kotimaisella tutkimuksella on pandemian hoidossa tärkeä rooli, sillä sen ansiosta voidaan varmistaa diagnoosien ja hoitoprosessien oikeellisuus.
– Kun tutkimme omaa tekemistämme ja uusia menetelmiä, voimme varmistaa, että teemme asioita oikein ja järkevästi, ja että kehitysaskeleet ovat oikean suuntaisia. Hyvä esimerkki tästä on antigeenitestien suorituskyky, joka tunnetaan Fimlabissa erittäin tarkasti meillä tehtyjen tutkimusten perusteella, Seiskari kuvailee.
Antigeenitestien tiedetään toimivan hyvin, kun hengitystieoireiden alusta on kulunut yhdestä seitsemään vuorokautta. Fimlabissa tehty tutkimus osoittaa kuitenkin selvästi, että aivan oireisen taudin alkuvaiheessa, ja oireettomilla potilailla, antigeenitestin herkkyys on merkittävästi PCR-tutkimusta huonompi.
– Tämä on merkittävä havainto, kun arvioidaan esimerkiksi kansallisia linjauksia kotitestien käytöstä oireettomien seulonnassa, toteaa mikrobiologian osastonylilääkäri Janne Aittoniemi.
Tampereen tuberkuloosisäätiö myönsi Fimlab Laboratoriot Oy:lle puolen miljoonan suuruisen apurahan koronatutkimusta varten. Apurahan voimin on jo tehty tutkimusta ja julkaisuja. Antigeenitestien suorituskyvyn lisäksi on tutkittu vasta-ainetestien toimivuutta ja muun muassa erilaisten näytteenottokohtien soveltuvuutta PCR-diagnostiikkaan. Havainto nenästä otetun PCR-näytteen toimivuudesta on huomioitu suoraan Fimlabin näytteenotto-ohjeistuksessa. Tutkimuksen hyöty on siis ollut hyvin konkreettinen.
Valtavat näytemäärät haastavat ensin näytteenottoa ja pienellä viiveellä analytiikkaa
Vaikka tutkimustyö onkin tärkeää, kasvavat koronatartuntamäärät suuntaavat resurssit valtavista näytemääristä selviämiseen. Loppuvuodesta 2021 tartuntamäärät ja sen myötä myös koronatestaus lisääntyivät merkittävästi kuormittaen Fimlabin henkilöstöä.
Koronan lisäksi hengitystieoireilua ja testauksen tarvetta ovat lisänneet monet muut hengitystievirukset. Etenkin RS-virusta on ollut paljon liikkeellä. Lisäksi omikronvariantin rantautuminen Suomeen on lisännyt sekvensointien tarvetta. Vuodenvaihteen tienoilla positiivisten koronalöydösten määrät lähtivät jyrkkään nousuun, varmasti osin omikronin myötä. Erityisesti positiivisten löydösten runsas määrä on edellyttänyt muutoksia näytekäsittelyssä ja pakottanut luopumaan monista aiemmin käytössä olleista toimintatavoista esimerkiksi näytteiden säilytyksen suhteen. Fokus onkin nyt vahvasti siinä, että kaikki näytteet saadaan tutkittua.
Covid-näytteiden kohdalla ei voida puhua myöskään pelkästään analytiikasta, vaan on huomioitava koko ketju näytteenotosta tuloksiin asti. Se sitouttaa paljon henkilöstöä. Haasteet kohdataan tyypillisesti ensin näytteenotossa, ja näytteiden hyökyaalto tulee pienellä viiveellä analytiikkaan.
– Käytännössä pyrimme lisäämään henkilöstömäärää analytiikkaan sitä mukaan, kun näytemäärät kasvavat. Se ei kuitenkaan aina ole ihan yksinkertaista ja sen myötä myös muun diagnostiikan tekotiheyttä joudutaan mahdollisesti vähentämään, sanoo Seiskari.
Toistaiseksi vain pieni osa suomalaisista on sairastanut taudin. Nyt kiihtynyt vauhti ennustaa, että pikkuhiljaa yhä useampi kohtaa viruksen.
– Toivottavasti mahdollisimman monella ensikontakti virukseen tapahtuu rokotuksen kautta, Seiskari päättää.
Fimlab on myös teknologian moniosaaja
3.1.2022
Fimlab tunnetaan monipuolisten laboratoriopalveluiden tarjoajana. Laboratorion prosessien taustalla vaikuttaa merkittävä määrä teknologiaa ja ohjelmistoja. Niiden ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Fimlabin ammattitaitoinen tietohallinto-osasto.
Fimlabin IT-projektijohtaja Tarmo Jukarainen kutsuu työnantajaansa teknologiayritykseksi. Fimlab on myös IT-osaamisen huipputalo, joka kehittää itse omia ohjelmistoja ja teknologiaa, joita laboratorioissa ja näytteenottoprosessissa hyödynnetään.
Kaikki Fimlabin IT-osaaminen ja kehitysprojektit nojautuvat vahvasti Fimlabin visioon ja strategiaan. Tekemisen ytimessä on jatkuva uudistuminen.
– Tehtävämme on varmistaa Fimlabin toimintavarmuus, tukea esimerkiksi sovellusten käyttäjiä ja ylläpitää sekä kehittää erilaisia toimintoja. Kaikki IT:n tekeminen tuottaa lisäarvoa, joka tähtää asiakastyytyväisyyden parantamiseen, Jukarainen kuvailee.
Kun Fimlab siirtyy uusiin järjestelmiin tai yritys laajenee ja ohjelmisto otetaan käyttöön uudessa toimipisteessä, IT:llä on prosessissa tärkeä rooli. Yrityksen voimakas kasvuvaihe ja toimintakulttuurin kehittyminen on vaikuttanut myös siihen, miten tietojärjestelmiä hallinnoidaan, jalkautetaan ja uudistetaan.
– IT liittyy kaikkiin Fimlabin prosesseihin, tilaustenhallinnasta eli lähetteistä näytteenottopalveluihin ja diagnostiikkaan sekä tulosten välitykseen. Työssämme on monta kerrosta: omia järjestelmiä ja teknologiaa, kumppaneilta hankittuja järjestelmiä, eri järjestelmien integraatioita ja viestiliikennettä, palvelimia ja tietokantoja sekä tietoturva-asioita. Pyöritämme laajaa ekosysteemiä, jossa avainasemassa ovat osaava henkilöstö ja toimivat kumppanuudet muiden toimijoiden kanssa, Jukarainen kertoo.
Sujuva asiakaskokemus tietohallinnon ponnistelujen tavoitteena
Tietohallinto-osastolla on yleensä käynnissä useita kehitysprojekteja samanaikaisesti. Projekteja on laidasta laitaan ja niiden etenemistä seurataan tiiviisti. Tekeminen on harvinaisen monipuolista ja tarjoaa myös hienoja mahdollisuuksia työntekijöille ja harjoittelijoille.
– Emme Fimlabissa ainoastaan päivitä laboratorioiden järjestelmiä, vaan uudistamme koko laboratorion tapaa toimia. Me emme voi vain ylläpitää samaa vuodesta toiseen, vaan laboratoriokentän muutoksien myötä myös meidän tulee kehittyä koko ajan, Fimlabin kehitysjohtaja Esa Kärkäs sanoo.
Fimlabin käyttämien järjestelmien läpi kulkee vuosittain yli 20 miljoonaa tutkimusta, mikä tarkoittaa valtavaa datamäärää. Kuluttajille järjestelmän onnistunut digitalisaatio näkyy, kun tutkimusten tulokset saapuvat omaan matkapuhelimeen tekstiviestillä pian näytteenoton jälkeen.
– Sujuva asiakaskokemus on myös IT:n ponnisteluiden tavoitteena. Yhteistyömme muiden Fimlabin ammattilaisten kanssa on tärkeää, jotta kokonaisuus toimii. Tietohallinto-tiimissä toimiminen vaatii hyviä kommunikointitaitoja ja etsimmekin koko ajan riveihimme uusia moniosaajia, Kärkäs summaa.
Arbetsengagemang ger avancemang – från bioanalytiker till arbetsledare
16.12.2021
Bioanalytikern Solveig Nykvist började i början av 2021 som laboratoriearbetsledare i Vasa. Avancemanget från skötare till arbetsledare har krävt uthållighet och intresse för området, men också en ordentlig dos mod.
Nykvist inledde sin karriär i det mikrobiologiska laboratoriet på Vasa centralsjukhus år 2008. Efter några år övergick hon till uppgifter inom kundbetjäning. Efter det väcktes ett intresse för att studera vidare, och Nykvist började studera för en högre yrkeshögskoleexamen vid yrkeshögskolan Novia. Studierna är nu på slutrakan, och examen hägrar inom en nära framtid.
– Jag vill alltid utvecklas och är inte rädd för utmaningar. När jag i vintras fick höra att den här platsen var ledig, kände jag att jag var redo att prova på något nytt. Jag skickade in en ansökan, och här är vi nu, berättar Nykvist glatt.
Övergången från laboratorieskötare till arbetsledare går inte i en handvändning. Lång arbetserfarenhet och mod att ta sig an utmaningar har gjort det lättare att komma in i den nya rollen. Nykvist tycker om människor och interaktion, vilket är till stor hjälp i både kundbetjäning och chefsarbete.
– Jag har fått lära mig mycket främst om personalfrågor. Efter lite inledande svårigheter har ledningsuppgifterna börjat gå bättre. Jag har fått oersättlig hjälp från Fimlabs HR-avdelning: de har utmärkta verktyg och handledning för nya chefer. Jag har också fått stöd av mina egna chefer och kolleger, berättar Nykvist.
Inom Fimlab får man stöd av kolleger
Laboratorierna vid Vasa centralsjukhus anslöt sig till Fimlab år 2020. För Nykvist innebar det en stor positiv förändring i arbetet.
– På centralsjukhuset var vi en separat liten yrkesgrupp bland sjukskötarna och läkarna. Nu är alla mina kolleger folk inom laboratoriebranschen, vilket har gett en ny dimension i arbetet. Alla har en gemensam förståelse för olika saker, och det är lätt att få hjälp, berättar Nykvist.
Laboratoriebranschen är krävande, och Nykvist kan därför varmt rekommendera den till unga eller personer som överväger att byta bransch. Som bioanalytiker måste man ha breda kunskaper, och man måste förstå varför man gör det som man gör. För att få ett tillförlitligt resultat måste man kunna göra korrekt preanalys och tolka prover rätt.
– Jag tycker om laboratoriebranschen för att den är så mångsidig. Jag får arbeta med både människor och apparater. Exempelvis diagnostik kräver stor noggrannhet och omfattar mycket manuellt arbete. Inom kundbetjäningen får man däremot möta människor och deras glädje och sorger, beskriver Nykvist.
Työn imu vie eteenpäin – laboratoriohoitajasta työnjohtajaksi
13.12.2021
Bioanalyytikko Solveig Nykvist aloitti vuoden 2021 alussa laboratoriotyönjohtajana Vaasassa. Eteneminen hoitajasta työnjohtajaksi on vaatinut paitsi sitkeyttä ja innostusta alaan, myös aimo annoksen rohkeutta.
Nykvist aloitti työuransa Vaasan keskussairaalan mikrobiologian laboratoriossa vuonna 2008. Muutaman vuoden jälkeen hän siirtyi asiakaspalvelun puolelle. Sitten syttyi kipinä jatko-opintoihin, ja Nykvist aloitti ylemmän AMK-tutkinnon opinnot ammattikorkeakoulu Noviassa. Opinnot ovat nyt loppusuoralla, ja valmistuminen häämöttää lähitulevaisuudessa.
– Haluan kehittyä jatkuvasti, enkä pelkää haasteita. Kun kuulin viime talvena, että paikka on auki, tunsin olevani valmis yrittämään uudessa tehtävässä. Laitoin rohkeasti hakemuksen sisään, ja tässä ollaan nyt, Nykvist hymyilee.
Siirtyminen laboratoriohoitajasta työnjohtajaksi ei käy käden käänteessä. Pitkä työkokemus ja rohkeus ottaa vastaan haasteita ovat auttaneet uuden roolin omaksumisessa. Nykvist pitää ihmisistä ja vuorovaikutuksesta, mistä on paljon apua sekä asiakaspalvelussa että esihenkilön työssä.
– Eniten opittavaa on ollut henkilöstöasioissa. Alkukankeuden jälkeen johtamiseen liittyvät tehtävät ovat alkaneet luonnistua paremmin. Olen saanut korvaamatonta apua Fimlabin HR-osastolta: heillä on erinomaisia työkaluja ja valmennuksia uusille esihenkilöille. Myös oma esihenkilöni ja kollegani ovat tukeneet minua, Nykvist kiittää.
Fimlabissa voimaa kollegoista
Vaasan keskussairaalan laboratoriot liittyivät Fimlabiin vuonna 2020. Se merkitsi Nykvistille ammatillisesti isoa muutosta positiiviseen suuntaan.
– Keskussairaalassa olimme oma erillinen, pieni ammattiryhmämme sairaanhoitajien ja lääkäreiden joukossa. Nyt kaikki kollegat ovat laboratorioalan ihmisiä, mikä on tuonut työhön uutta ulottuvuutta. Kaikilla on yhteinen ymmärrys asioista, joten apua voi saada helposti, Nykvist kehuu.
Laboratorioala on vaativaa, minkä vuoksi Nykvist voi lämpimästi suositella sitä nuorille tai alan vaihtoa harkitseville. Bioanalytiikkaa pitää osata laaja-alaisesti, ja on oltava ymmärrys, miksi mitäkin tehdään. Luotettavan tuloksen saamiseksi on osattava tehdä oikeaa preanalytiikkaa ja tulkittava kokeita oikein.
– Pidän laboratorioalasta sen monipuolisuuden vuoksi, sillä siinä saa tehdä töitä sekä ihmisten että laitteiden kanssa. Esimerkiksi diagnostiikka vaatii erityistä tarkkuutta ja sisältää paljon käsityötä. Asiakaspalvelussa saa puolestaan kohdata ihmisiä iloineen ja suruineen, Nykvist luonnehtii.
Pirkanmaa, Keski-Suomi, Päijät-Häme, Kanta-Häme: Toimipisteiden aukioloajoissa joulun aikaan 2021 tapahtuvat muutokset
2.12.2021
Laboratoriotiedote 115/2021 • Pirkanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Päijät-Häme
Pirkanmaa
| Juupajoki | |
| Juupajoen laboratorio | suljettu 23.12.2021 – 9.1.2022 |
| Jämsän ja Kuhmoisten alue | |
| Länkipohjan laboratorio | suljettu 27.12.2021 – 7.1.2022 |
| Koskenpään laboratorio | suljettu 20.12.2021 – 31.12.2021 |
| Jämsänkosken laboratorio | suljettu 23.12.2021 – 31.12.2021 |
| Kangasalan alue | |
| Luopioisten laboratorio | suljettu 23.12.2021 – 6.1.2022 |
| Sahalahden laboratorio | suljettu 23.12.2021 – 6.1.2022 |
| Lempäälä | |
| Kuljun laboratorio | suljettu 28.2.2022 asti |
| Sastamalan alue | |
| Punkalaitumen laboratorio | suljettu 27.12.-31.12.2021 |
| Mouhijärven laboratorio | suljettu 3.1.-7.1.2022 |
| Kiikoisten laboratorio | suljettu toistaiseksi |
| Suodenniemen laboratorio | suljettu toistaiseksi |
| Tampere | |
| Kämmenniemen laboratorio | suljettu 27.12.-31.12.2021 |
| Vesilahti | |
| Vesilahden laboratorio | 20.12.2021 – 9.1.2022 avoinna tiistaisin |
| Ylöjärven alue | |
| Kurun laboratorio | suljettu 24.12.2021 – 9.1.2022 |
Keski-Suomi:
| Uuraisten laboratorio | suljettu 27.12.2021 – 2.1.2022 |
| Lievestuoreen laboratorio | suljettu 27.12.2021 – 9.1.2022 |
| Toivakan laboratorio | suljettu 30.12.2021 |
Kanta-Häme:
| Rengon laboratorio | suljettu 27.12.2021 – 2.1.2022 |
Päijät-Häme:
| Vesikansan laboratorio | suljettu 27.12.2021 – 2.1.2022 |
| Hartolan laboratorio | suljettu 27.12.2021 – 2.1.2022 |
Muut toimipisteemme toimivat joulun aikaan normaalisti. Ajantasaiset aukioloajat osoitteesta fimlab.fi.
Ajanvaraus: netissä osoitteessa fimlab.fi tai soittamalla numeroon 010 808 515 maanantaista perjantaihin kello 7.00-18.00.
Anu Mustila, palvelujohtaja
Kehittämispäällikkö koordinoi potilastutkimusten yhtenäisyyttä
19.11.2021
Fysiologian palveluilla tarkoitetaan Fimlabissa potilastutkimusten tekoa. Kehittämispäällikkö Sari Paukku-Sani pitää osaltaan huolta siitä, että fysiologian palvelut ovat yhtenäisiä kaikilla Fimlabin toiminta-alueilla.
Fimlab yhdistetään usein perinteisiin laboratoriopalveluihin, joissa potilaasta otetaan esimerkiksi verinäyte. Fimlab tarjoaa kuitenkin myös fysiologian palveluita, joilla tarkoitetaan niin potilastutkimusta kuin tilaaja-asiakkaiden palvelemista esimerkiksi laitevuokrauksen kokonaispalvelun muodossa.
Potilastutkimus on tutkimusta, joka tapahtuu potilaan läsnä ollessa. Esimerkiksi EKG eli sydänfilmi sekä muut elintoimintoja tarkastelevat tutkimukset kuuluvat fysiologian palveluihin. Fysiologian palvelut poikkeavat keskeisin osin Fimlabin muusta toiminnasta, jossa potilaasta otetaan näyte, jonka analysointi ei vaadi potilaan läsnäoloa tai vuorovaikutusta.
Varsinaisten potilastutkimusten toteuttamiseen tarvitaan Sari Paukku-Sanin mukaan laajaa osaamista, laatutietoisuutta ja vuorovaikutustaitoja. Paukku-Sani vastaa Fimlabin fysiologian liiketoiminnasta.
– Teemme tutkimusta, jonka pohjalta terveydenhuollon ammattilaiset voivat arvioida potilaan terveydentilaa ja hoidontarvetta.
Digitaalisuus lisääntyy
Jos potilas haluaa siirtyä yksityisen sektorin palveluntarjoajalta julkiselle puolelle tai toisin päin, hänen tietojansa ei ole perinteisesti saatu siirrettyä palveluntuottajalta toiselle. Tietojen näkyvyyteen on Kanta-palveluiden myötä onneksi tullut muutos.
– Kun potilaalta otetaan esimerkiksi EKG, se siirtyy alueelliseen EKG-järjestelmään ja ensi vuoden puolella on tavoitteena saada se siirtymään myös kansalliseen kuva-aineistoon Kanta-arkistoon. Näin pääsemme vaiheittain eroon papereiden lähettämisestä ja lisäämme digitaalisuutta, Paukku-Sani sanoo.
Paukku-Sanin työtehtäviin kuuluu muun muassa Fimlabin EKG-järjestelmän alueellisen laajenemisen edistäminen. Hänellä on koordinoiva rooli, joten työ on jatkuvaa vuorovaikuttamista ja asioiden eteenpäin viemistä.
– Työni on pitkälti projektityötä ja palvelumuotoilua, eli uusien palveluiden kehittämistä. Viihdyn teknologian ja lääketieteen rajapinnassa ja olen työskennellyt siinä koko urani ajan, aikanaan lääketieteellisen tekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Paukku-Sani kertoo.
Katse tulevaisuuteen
Duodecimin Käypä hoito -suosituksen mukaan suomalaisten yleisimmän pitkäkestoisen rytmihäiriön, eteisvärinän, ilmaantuvuus tulee kasvamaan 2,3-kertaiseksi vuoteen 2060 mennessä. Tämä tarkoittaa entistä suurempaa tarvetta ammattitaitoisille laboratoriohoitajille.
– Yksi tulevaisuuden keskeisimmistä kehittämiskohteista on paikallisen osaamisen varmistaminen. Jatkossa esimerkiksi EKG:n voi ottaa sairaanhoitaja tai lähihoitaja, jotka olemme kouluttaneet potilastutkimusten tekoon. Taidon ja laatuvaatimukset voi oppia, kun siihen on motivaatiota, Paukku-Sani vakuuttaa.
Muina tulevaisuuden kehittämisen painopisteinä hän näkee erilaisten lisäpalvelujen tuottamisen asiakkaille kulloisenkin tarpeen mukaan. Esimerkiksi Fimlabin tilaaja-asiakkaat tarvitsevat yhä enemmän laitevuokrausta esimerkiksi kotisairaalatoimintaan.
– Kun siirrymme uusiin hyvinvointialueisiin, erilaisten kokonaispalveluiden tarve tulee kasvamaan. Me Fimlabissa voimme tarjota terveydenhuollon ammattilaisasiakkaille esimerkiksi erilaisten pitkäaikaisrekisteröintien potilasopastus- ja asetuspalvelua sekä spirometriatutkimuksien tekoa, Paukku-Sani summaa.