Suosittelemme maskin käyttöä laboratoriossa asioidessasi, mikäli sinulla on hengitystieinfektion oireita. Saavuthan laboratorioon vasta juuri ennen sinulle varattua aikaa.
Varaa aika puhelimitse
Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Päijät-Häme (Arkisin ma-pe klo 7-18)
Koronanäytteenottajat tekevät yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä, johon kukaan ei vielä pari vuotta sitten ollut osannut varautua. Näytteenottopisteiden arki on rutinoitunut, mutta yhä testattavaksi tulee asiakkaita, joille koronatesti tehdään ensimmäisen kerran.
Tarja Heikkisellä on takana pitkä ura laboratoriossa Heinolassa. Työhön on kuulunut lähinnä sydänfilmien ottamista, joskin Fimlabin myötä toimenkuva on monipuolistunut. Kun koronatartuntoja alkoi keväällä 2020 tulla, Tarjaa pyydettiin töihin koronanäytteenottoon.
– Vastasin ensin kieltävästi, koska ajattelin etten osaa hypätä uuteen rooliin. Toukokuussa esimies ehdotti asiaa uudelleen ja totesin, että hyvä on, näin tehdään, Tarja muistelee.
Tarja kehuu saamaansa perehdytystä työhön. Työstä näytteenottajana on tullut lopulta varsin mieluisa, vaikka alku jännittikin. Aiempaan työhön verrattuna Tarja saa myös olla enemmän vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa, mikä on edesauttanut viihtymistä. Etenkin lasten kanssa työskentely on ollut mieluisaa.
– Näytteenottoon saapuvat ihmiset ovat yleensä varsin kiitollisia saamastaan palvelusta ja palaute on pääasiallisesti myönteistä, Tarja kertoo.
Turvallinen työ epävarmoina aikoina
Tampereen Hakametsän drive-in-koronanäytteenotossa työskentelevä Heli Sinisaari siirtyi koronanäytteenottajaksi aiemmasta työstään Fimlabin Nokian laboratoriosta elokuussa 2020. Nokialla hän oli tottunut ottamaan verinäytteitä, sydänfilmejä ja ohjaamaan spirometriatutkimuksia. Vaikka vielä tuolloin näytteenoton arjessa oli monia epäselvyyksiä esimerkiksi suojautumisesta, Heli otti tehtävän innolla vastaan.
– Minulla oli hyvin turvallinen olo, vaikka ajat olivatkin epävarmoja. Osa asiakkaista sen sijaan jännittää näytteenottoa edelleen, sillä joka päivä drive-in-linjalle saapuu ihmisiä, jotka eivät ole ennen olleet koronatestissä, Heli sanoo.
Heli muistuttaakin, että kohtaaminen koronanäytteenottajan kanssa on aina asiakkaalle ainutlaatuinen tilanne. Heli haluaa omalta osaltaan pitää huolta siitä, että jokaisella asiakkaalla on testissä turvallinen olo ja että he saavat tarpeeksi tietoa siitä, miten prosessi etenee.
Vaikka koronanäytteenottajan työ onkin niin sanotusti pätkätyötä, Heli on viihtynyt siinä hyvin. Työt saattavat loppua, jos koronatilanne muuttuu radikaalisti, mutta toistaiseksi testaukselle on vielä runsaasti kysyntää.
– Työn ehdoton suola on ollut tiimi, jossa saan työtä tehdä. Tulemme eri taustoista ja meitä on myös johdettu erinomaisesti, Heli kehuu.
Eturintamassa yhteisen hyvän puolesta
Sekä Heli että Tarja kokevat, että heidän tekemäänsä työtä arvostetaan ja se on merkityksellistä. Molemmilla on ollut vahva tunne siitä, että he haluavat toimia niin sanotusti eturintamassa, kantaa oman kortensa kekoon ison asian puolesta.
– En halua missään nimessä nostaa itseäni ja omaa työpanostani kenenkään yläpuolelle, sillä tämä tehtävä vain nyt sattui eteeni. Olen kuitenkin ylpeä siitä työstä, jota teemme, ja vaikka korona onkin ikävä asia, olen nauttinut tästä haasteesta vielä näin urani ”iltatunteina”, Tarja kuvailee.
Jotta näytteenottajien työ toimii, tarvitaan kaikkien työntekijöiden saumatonta yhteistyötä. Asiakas varaa ajan ensin puhelimitse ja käy testissä, sen jälkeen esimerkiksi Helin tai Tarjan ottama näyte kulkee laboratorioon analysoitavaksi. Kun asiakas saa tuloksensa, näytteenotto on täyttänyt tehtävänsä ja on valmiina palvelemaan seuraavia näytteelle tulijoita.
Fimlab tarjoaa laboratoriopalveluita yli sadassa toimipisteessä Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla. Näytteenoton arki on toisinaan hektistä, mutta positiivinen palaute motivoi työntekijöitä.
Sadat näytteenottajat palvelevat Fimlabin asiakkaita päivittäin useissa eri toimipisteissä. Näytteenottajien työpäivä alkaa tavallisesti tulevan päivän läpikäynnillä. Hoitajat varmistavat, onko tiedossa esimerkiksi jotain poikkeuksellista, kuten erikoistutkimuksia. Jokaisella työntekijällä on päivän aikana oma roolinsa, mutta työt hoidetaan yhteisvastuullisesti.
Näytteenottajien päivä koostuu yleensä asiakaspalvelusta ja näytteenotosta. Näytteet pakataan lähetettäväksi eteenpäin, minkä lisäksi työtehtäviin voi kuulua vaikkapa saapuvan tavaran purkua tai tarvikkeiden pakkaamista ammattilaisasiakkaille. Joissakin toimipisteissä tehdään lisäksi potilastutkimuksia ja näytteiden analysointia. Jotta arki sujuisi mahdollisimman jouhevasti, laboratorion työntekijöiden tukena toimii palvelupäällikkö.
Yksi Fimlabin pohjoisen toimialueen kolmesta palvelupäälliköstä on Tarja Tick-Sinkkilä. Hänen tehtävänään on huolehtia siitä, että palvelu pelaa niin kuluttaja-asiakkaiden kuin ammattilaisasiakkaidenkin kohdalla. Tiivis yhteistyö näytteenottajien kanssa on avainasemassa.
– Teen kaikkeni, jotta hoitajien työ sujuisi ongelmitta. Huolehdin tehtävänjaosta ja ratkon erilaisia ongelmatilanteita, jotta hoitajat voivat keskittyä olennaiseen. Pyrin olemaan heille tukena ja apuna tilanteen vaatimusten mukaan. Tämä vaatii meiltä kaikilta vuorovaikutustaitoja ja avoimuutta, Tick-Sinkkilä kuvailee.
Fimlabilla hyvä maine työnantajana
Palvelupäällikön arki pitää sisällään niin suunnittelua kuin käytännön ongelmien ratkomista. Jos toimipisteen resurssit ovat esimerkiksi joskus vajaat, Tick-Sinkkilä saattaa käydä keskustelemassa vuoroaan odottavien asiakkaiden kanssa ennen varsinaista näytteenottoa.
– Kun kerromme asiakkaille, että aikataulu on viivästynyt, negatiivinen palaute hoitajille vähenee merkittävästi.
Pääasiallisesti näytteenottajien saama palaute on positiivista. Palaute tulee yleensä suoraan asiakkailta näytteenoton yhteydessä. Myös vahva luottamus kollegoihin ja koko työyhteisöön motivoi työntekijöitä. Fimlabin maine hyvänä työnantajana on kiirinyt myös niin, että jo työhakemuksessa joku saattaa mainita sen.
– Kun luen työhakemuksen, josta huokuu aito tahto päästä mukaan juuri meidän tiimiimme, tiedän tehneeni myös omalta osaltani työni hyvin, Tick-Sinkkilä sanoo.
Opiskelijaohjauksella merkittävä rooli laboratorion arjessa
Rekrytoinnista puhuttaessa katse kääntyy opiskelijoihin. Opiskelijoilla ja opiskelijanohjauksella on Tarja Tick-Sinkkilän mukaan koko ajan merkittävämpi rooli Fimlabin ja laboratorioiden arjessa juuri rekrytoinnin näkökulmasta.
– Opiskelijaohjaus on meillä luonteva ja tärkeä osa arkea. Kun opiskelijat on otettu vastaan hyvin, he kokevat olevansa osa Fimlabin tiimiä ja tulevat myöhemmin mielellään töihin meille, Tick-Sinkkilä kertoo.
Onnistuneesta opiskelijanohjauksesta on kiittäminen Fimlabin motivoituneita opiskelijavastaavia. Fimlabissa opiskelija saa käytännössä saman perehdytyksen kuin uusi työntekijä. Lisäksi opiskelijoiden henkilökohtaiset oppimistavoitteet tehdään kaikille tutuiksi, ja palautetta annetaan säännöllisesti.
– Haluamme tarjota mahdollisimman hedelmällisen harjoittelun jokaiselle opiskelijalle, Tick-Sinkkilä toteaa.
Fimlabin työntekijöille on tarjolla monenlaisia mahdollisuuksia kehittyä ja muokata työstä itselle mieluisaa. Tarjolla on säännöllisesti esimerkiksi erilaisia vastuutehtäviä, asiantuntijatehtäviä ja pilotointimahdollisuuksia. Jos intoa vain löytyy, työntekijälle voi olla tarjolla jotain uutta ja erilaista.
– Kerron erilaisista mahdollisuuksista työntekijöille ja välitän myös heidän toiveensa eteenpäin.
Fimlabin Kurun laboratorio palvelee alueen asiakkaita 30.8.-30.9.2021 välisenä aikana parittomina viikkoina maanantaisin ja keskiviikkoisinklo 7.30-13.30.
Kurun laboratorio palvelee ainoastaan ajanvarauksella. Ajan voi varata sähköisesti osoitteessa fimlab.fi/ajanvaraus tai puhelimitse 010 808 515 arkisin klo 7–18. Vuoronumerolla voi asioida, jos hoitoyksikkö on pyytänyt tutkimukset päivystyksenä tai jos hakee tarvikkeita kotinäytteenottoa varten tai palauttaa näytteitä.
Fimlabin Kurun laboratorio palvelee asiakkaita osoitteessa Kisatie 1, 34300 Kuru.
Fimlabin oppilaitosyhteistyö tarkoittaa sekä harjoittelupaikkojen tarjoamista että koulutuksen kehittämistä. Tammikuussa 2022 alkaa Jyväskylässä jälleen bioanalyytikkokoulutus, jonka järjestämisessä Fimlab on ollut tiiviisti mukana.
Bioanalyytikon tutkinto-ohjelman järjestäminen useamman vuoden jälkeen Jyväskylässä pohjautuu vahvasti käytännön tarpeeseen – bioanalyytikkoja tarvitaan Suomessa lisää. Fimlabilla ollaan tyytyväisiä koulutuksen alkamisesta. Fimlabin HR Partner Jaana Piikkilä avaa koulutuksen käytännön toteutusta:
– Bioanalyytikon koulutus toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kanssa. Osa koulutuksesta toteutetaan lähiopetuksena Jyväskylässä sekä Tampereella ja osa ajan hengen mukaisesti virtuaalisesti.
Fimlab tarjoaa harjoittelupaikkoja erityisesti laboratorio- ja näytteenottopuolelle. Bioanalyytikon koulutus sisältää myös esimerkiksi kliinistä fysiologiaa, jonka harjoittelut tehdään yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa.
– Lähes kaikki opiskelijat tulevat kuitenkin Fimlabille harjoitteluun jossakin vaiheessa opintojaan, Piikkilä jatkaa.
Harjoittelupaikasta työpaikka
Harjoittelusta on luonteva siirtyä työhön samaan paikkaan. Fimlabilla on tästä vakuuttavaa numerodataa viime vuosilta. Vuonna 2020 Fimlabilla oli 126 harjoittelijaa, joista 86 on työllistynyt Fimlabille joko vakituiseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen tai vaihtoehtoisesti kesä- tai keikkatöihin.
– Kun opiskelija on ollut meillä harjoittelussa, ja Fimlab on hänelle jo tuttu, myös töiden aloittaminen meillä on helpompaa, Piikkilä perustelee.
– Fimlabilla oman osaamisen syventämiseen tai laajentamiseen on monia mahdollisuuksia, omien kiinnostuksenkohteiden mukaan. Halusitpa erikoistua työssäsi pieneen osa-alueeseen tai saada paljon vaihtelua ja monipuolisuutta työhön, tai jos toive on elämäntilanteen mukaan vaihtaa maisemaa, isossa ja monipaikkaisessa organisaatiossa löytyy erilaisia vaihtoehtoja. Fimlab on erinomainen työpaikka bioanalyytikolle, summaa Piikkilä.
Jyväskylän bioanalyytikkokoulutus alkaa tammikuussa 2022. Haku koulutukseen tapahtuu syksyn yhteishaussa 1.-15.9.2021.Lue lisää >>
Vuoden patologiksi valittu Riitta Huotari-Orava sai kipinän ihopatologiaan erikoistuessaan ihotautilääkäriksi. Tehtyään töitä ihotautilääkärinä toistakymmentä vuotta, hän toteutti haaveensa patologiksi erikoistumisesta. Sittemmin hän on kouluttanut uusia ihopatologeja ja tehnyt pitkän uran Fimlabin riveissä.
Riitta Huotari-Orava valmistui lääkäriksi vuonna 1981. Hän aloitti työuransa Oulussa, mutta siirtyi pian Seinäjoelle, miehensä kotiseuduille. Seinäjoella Huotari-Orava tutustui ihotauteihin, joihin hän erikoistui vuonna 1988.
– Kipinä ihopatologiaan syttyi, kun meiltä ihotautilääkäreiksi erikoistuneilta vaadittiin myös patologian ymmärrystä, vaikkei se suoranaisesti ihotautilääkärin työhön kuulunutkaan, Huotari-Orava kertoo.
Työ ihotautilääkärinä oli palkitsevaa, mutta ajan myötä ajatus patologiaan erikoistumisesta houkutteli. Vuonna 2004 Huotari-Orava valmistuikin patologian erikoislääkäriksi.
– Patologin työ on esimerkki mestari-kisälli -tyyppisestä oppimisesta. Minut alan saloihin perehdytti aikoinaan patologi Pekka Vaajalahti. Sittemmin olen itse saanut ohjata erikoistuvia patologeja ja nuorempia kollegoitani, Huotari-Orava kuvailee.
Salapoliisityötä ja uutta teknologiaa
Nykyään Huotari-Orava asuu ja työskentelee Tampereella. Hän on toiminut pitkään patologian erikoislääkärinä Fimlabissa, mutta myös Tampereen yliopiston patologian kliinisenä opettajana. Työt yliopistolla ovat jäämässä taa, mutta ura Fimlabissa jatkuu. Työssään Huotari-Orava vastaa patologiaan erikoistuvien koulutuksesta ihopatologian osalta ja erikoisosaamista vaativista ihonäytteistä yhdessä tiiminsä kanssa.
Fimlabilla työskennellessään Huotari-Orava on saanut keskittyä siihen minkä parhaiten osaa – ihopatologiaan. Ala on kehittynyt viimeisen 20 vuoden aikana huimasti ja työtä helpottavat esimerkiksi valokuvat. Laboratorion ajanmukaisilla laitteilla, osaavilla bioanalyytikoilla ja taitavilla näytteenottajilla on jokaisella tärkeä osansa työn onnistumisen kannalta.
– Ihopatologia on toisinaan kuin salapoliisityötä! Kokoan yhteen erilaisia johtolankoja ja jokin pieni yksityiskohta voi ratkaista koko jutun. Kun vaikea tapaus lopulta ratkeaa, se on todella palkitsevaa.
Fimlabissa yhteistyö eri alojen ammattilaisten välillä sujuu Huotari-Oravan mukaan hyvin. Syksyllä käyttöön otetaan digipatologia, jossa näytteitä katsotaan tietokoneen ruudulta, eikä mikroskooppia aina tarvita. Tämä mahdollistaa esimerkiksi etätyön entistä joustavammin.
Vuoden patologi
Tieto vuoden patologiksi valituksi tulemisesta yllätti Riitta Huotari-Oravan täysin. Palkinnon myöntää International Academy of Pathologyn Suomen osasto.
– Olin aivan varma, että viesti on tullut väärään osoitteeseen. Minulle kuitenkin vakuutettiin, että tunnustus oli myönnetty juuri minulle ja hetken asiaa prosessoituani aloin ymmärtää, että ehkäpä olen ansainnut tämän, Huotari-Orava kertoo.
Vuoden patologi -palkinto on tunnustus erityisesti kollegoilta, jotka ovat halunneet osoittaa arvostuksensa ja kunnioituksensa. Se lämmittää Huotari-Oravan mieltä erityisen paljon.
– Potilaan kiitos tavoittaa patologin vain harvoin. Niinpä sisäiset onnistumiset ovat tärkeä osa työtä, hän päättää.
Suuri osa Fimlabin työntekijöistä on korkeakoulutettuja henkilöitä, joiden eläköityessä kriittinen osaaminen voi olla vaarassa kadota. Osaamisen säilyttämiseksi Fimlabissa on otettu käyttöön OTE-prosessi, jossa osaamisen ja tiedon jakaminen sekä säilyttäminen huomioidaan osana eläköitymistä.
Suomessa eletään juuri nyt suurta eläköitymisen aikaa. Eläkkeelle jää ennätysmääriä ihmisiä, ja ilmiö näkyy myös Fimlabin kokoisessa organisaatiossa.
Fimlabin riveissä työskentelee valtava määrä korkean tason ammattilaisia, joiden asiantuntijuutta ja osaamista ei voida monistaa tai kopioida, vaan osaaminen voi olla hyvin henkilökohtaista ja yksilöllistä.
– Kaikissa työtehtävissä on vuosien kokemuksen myötä syntynyttä hiljaista tietoa, joka olisi tärkeää jakaa muille ja siirtää talteen, henkilöstön kehittämispäällikkö Pirta Hautala kertoo.
Arvostusta ja osaamisen tallettamista
Kun työnantaja saa eläkeyhtiöltä arvion työntekijän eläkeikään siirtymisestä tai työntekijä itse ottaa eläköitymisen puheeksi, hänen kanssaan aloitetaan OTE-prosessi eli osaamisen ja tiedon jakaminen ja säilyttäminen osana eläköitymistä. Kaikki eivät jää eläkkeelle heti eläkeiän täyttyessä, vaan esimerkiksi monet asiantuntijat jatkavat tehtävissä vielä pitkään eläkeiän jälkeen.
– Haluamme aloittaa työntekijän osaamisen jakamisen ja tallettamisen jo hyvissä ajoin ennen eläköitymispäätöstä, ja OTE-prosessi voidaan käynnistää jopa vuotta tai kahta ennen eläkkeelle jäämistä. Käytäntö on vielä melko tuore, mutta se on otettu hyvin vastaan, sanoo Hautala.
Vaikka Fimlabin kaltaisessa organisaatiossa tietoa tallennetaan ja dokumentoidaan valtavasti, on hiljaisen tiedon määrä silti suuri. Hiljaisen tiedon jakamiseksi on kehitelty Fimlabissa monia erilaisia menetelmiä, mutta parhaiten se siirtyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi työparityöskentelyn, sijaistamisen ja työnkierron on nähty toimivan hyvin hiljaisen tiedon siirtämisessä.
Yksi OTE-prosessin keinoista on Hyvällä mielellä eläkkeelle -valmennus, jota tarjotaan eläköityville. Valmennuksessa katsellaan uraa taakse päin ja jaetaan kokemuksia työuran varrelta. Samalla voidaan pohtia, millaisia haaveita ihmisellä on työn päättymisen jälkeen. Muutos on monille suuri ja vertaistuki tärkeää.
– Tavoitteena on, että eläköityvä ihminen kokee tulevansa arvostetuksi. Moni Fimlabilla työskentelevä kokee työnsä hyvin merkitykselliseksi ja siksi työstä luopuminen voi olla vaikeaa. On hyvä kuitenkin muistaa, että OTE-prosessi on aina erilainen työntekijästä riippuen. Prosessi muotoutuu aina henkilön oman uran, osaamisen ja kokemusten kautta, Hautala muistuttaa.
Fimlabin Tampereen keskuslaboratoriossa on käynnistetty koronavirusmuunnosten tunnistaminen sekvensoinnilla. Sekvensointia käytetään virusvarianttien seurantaan nopeasti kehittyvässä pandemiassa. Mutaatioita seuraamalla voidaan tarkimmillaan selvittää yksittäisten tartuntaketjujen kulkua.
Sekvensointi
on pystytetty tiiviissä yhteistyössä mikrobiologian ja genetiikan erikoisalojen
sekä Tampereen yliopiston kanssa. Genetiikan laboratoriolla vakiintuneessa käytössä
olleet menetelmät ja kokemus sekvensoinnista osana muun muassa syöpädiagnostiikkaa
ovat edesauttaneet menetelmän käyttöönottoa myös virusvarianttien
tunnistamiseen.
Sekvensoinnin tavoite on epidemiologinen seuranta
Koronaviruksen
osoitus potilasnäytteistä perustuu PCR-testaukseen, jossa tutkitaan yhtä tai
muutamaa ennalta määritettyä sekvenssipätkää kerrallaan. Tämän vuoksi menetelmä
sopii hyvin viruksen osoittamiseen suurista näytemääristä.
Sekvensoinnin merkitys osana koronadiagnostiikkaa heräsi tarpeesta seurata maailmalla leviämään lähteneiden virusvarianttien kulkua. Nyt on selvää, että variantit leviävät vauhdilla, ja brittivariantista on tulossa uusi valtavirus myös Suomessa.
– Elämme murrosvaihetta sen suhteen, millainen testausstrategia virusvarianttien sekvensointiin tullaan linjaamaan. Resurssien turvaamisen näkökulmasta on tärkeää, ettei lähdetä ylimitoitettuun sekvensointiin. Tarvitsemme systemaattista sekvensointia tietääksemme, minkälaisia viruskantoja Suomessa on liikkeellä. Näin voimme varmistaa myös PCR-diagnostiikan toimivuuden, toteaa mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari.
–
Vallitsevassa tilanteessa on tarkoituksenmukaista pysytellä nimenomaan epidemiologisen
tilannekuvan rakentamisen tasolla, koska tällä on merkitystä arvioitaessa
esimerkiksi rokotteiden tehoa kiertäviin viruskantoihin, lisää mikrobiologian
erikoislääkäri Minna Paloniemi.
Sekvensointimenetelmiin
kohdistuvat vaatimukset kasvavat, kun genomia määritetään tarkemmin, eikä vain
seurata tiettyjen, yksittäisten varianttien leviämistä.
– Yhden
sekvenssinäyte-erän kattava analysointi koko virusgenomin osalta on vaativaa ja
kestää kaikkine vaiheineen useamman päivän. Siksi sekvensointi ei varsinaisesti
palvele taudin diagnostiikkaa, vaan enemmänkin juuri epidemian seurantaa, sanoo
genetiikan erikoisalajohtaja Mauri
Keinänen.
Lausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 241/2020 vp).
Tiivistetysti
Fimlab Laboratoriot Oy (Fimlab) kiittää sosiaali- ja terveysvaliokuntaa mahdollisuudesta antaa lausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 241/2020 vp).
Kiinnitämme lausunnossamme valiokunnan huomiota seuraaviin
hallituksen esityksessä ehdotetun lainsäädännön ongelmallisiin piirteisiin:
Julkisen terveydenhuollon tarvitsemia laboratoriopalveluita tuotetaan vakiintuneesti sairaanhoitopiirien välisenä yhteistyönä. Yksikään sairaanhoitopiiri ei ole omavarainen laboratoriopalveluiden tuotannon osalta eikä tähän tilanteeseen ole odotettavissa muutoksia tulevaisuudessa. Laboratoriopalveluiden järjestäminen sairaanhoitopiirien yhdessä omistaman osakeyhtiön (kuten Fimlab) toimesta on yksi nykylainsäädännön mahdollistama ratkaisu palveluiden tuottamiseksi.
Ehdotetussa laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (järjestämislaki) edellytettäisiin hyvinvointialueilta riittävää omaa palvelutuotantoa (järjestämislain 8 § 2 momentti). Hyvinvointialueen omana palvelutuotantona pidettäisiin vain hyvinvointialueen palveluksessa olevan henkilöstön tuottamia palveluita. Esimerkiksi Fimlabin tuottamia laboratoriopalveluita yhtiön omistaville hyvinvointialueille ei enää pidettäisi hyvinvointialueiden omana palvelutuotantona.
Järjestämislain 8 §:n 2 momentin mukainen vaatimus hyvinvointialueen riittävästä omasta palvelutuotannosta rajoittaisi hyvinvointialueiden edellytyksiä järjestää julkisen terveydenhuollon laboratoriopalvelut siten, että palvelut tuottaa hyvinvointialueiden yhteisesti omistama osakeyhtiö. Tämä johtaisi kestämättömään tilanteeseen, jossa sairaanhoitopiirien vakiintuneita yhteistyöjärjestelyitä palveluiden laadun ja saatavuuden tuottamiseksi jouduttaisiin purkamaan. Tällöin menetettäisiin myös ne kustannussäästöt, joita viiden sairaanhoitopiirin yhteisen osakeyhtiön toteuttamilla rakenneuudistuksilla on aikaansaatu ja joiden ansiosta niiden laboratoriopalvelujen kustannustaso on olennaisesti alempi kuin muissa Suomen sairaanhoitopiireissä. Laboratorioalan asiantuntijoiden jatkuvasti pienenevän määrän johdosta hyvinvointialueiden yhteistyömahdollisuuksien kaventaminen vaarantaisi myös terveydenhuollon ydintoiminnalle täysin kriittisten tukipalveluiden laadun ja riittävän saatavuuden.
Kiinnitämme valiokunnan huomiota siihen, että vaatimusta hyvinvointialueen riittävästä omasta palvelutuotannosta on hallituksen esityksessä perusteltu perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaisella julkisen vallan velvollisuudella turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Käsityksemme mukaan perustuslain 19 §:n 3 momentista ei kuitenkaan seuraa oikeudellista välttämättömyyttä säätää hyvinvointialueen riittävästä omasta palvelutuotannosta tavalla, joka rajoittaa hyvinvointialueen mahdollisuutta järjestää tarvitsemansa laboratoriopalveluiden tuotanto hyvinvointialueiden yhdessä omistaman osakeyhtiön toimesta. Esimerkiksi Fimlab on vastannut omistajasairaanhoitopiiriensä tarvitsemien laboratoriopalveluiden tuotannosta jo vuodesta 2011 alkaen ilman, että kyseisen järjestelyn olisi katsottu olevan joiltain osin perustuslain vastainen.
Järjestämislain 12 §:ssä säädettäisiin lisäksi edellytyksistä palveluiden hankkimiselle yksityiseltä palveluntuottajalta. Yksityisen palveluntuottajan määritelmä kattaisi myös julkisomisteiset eli hyvinvointialueen, kunnan ja valtion omistamat yhtiöt, kuten Fimlabin. Hallituksen esityksessä näiden rajoitusten säätämistä on perusteltu perustuslain 124 §:n vaatimuksilla, jotka koskevat julkisen hallintotehtävän antamista yksityiselle. Käsityksemme mukaan perustuslain 124 §:n mukaisten rajoitusten ulottamista julkisen terveydenhuollon laboratoriopalveluiden tuotantoon ei kuitenkaan voida pitää oikeudellisesti perusteltuna.
Laboratoriotoimintaan ei liity julkisen vallan käyttöä tai julkisen hallintotehtävän hoitamista. Laboratoriot ainoastaan toteuttavat tutkimuksia, joita potilaiden tutkimisesta ja hoitamisesta vastaavat lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattihenkilöt tilaavat. Ehdotetun sääntelyn riskinä onkin, että vakiintuneet ja toimiviksi havaitut palvelutuotannon rakenteet, joilla todennettavasti edistetään lakiesityksen tavoitteita, jäävät perusteetta hyödyntämättä, mikäli palveluntuottajille asetetaan sellaisia yleishallinto-oikeudellisen sääntelyn vaatimuksia, jotka eivät ole tarpeen palvelujen saatavuuden, laadun tai asiakkaiden oikeuksien turvaamiseksi.
Yhteenveto ja muutosehdotukset
Lausunnossa tarkemmin kuvatuin perustein esitämme, että yhtenä vaihtoehtona hyvinvointialueen tehtävien hoidon edellyttämien laboratoriopalvelujen tuottamiseksi tulee mahdollistaa kyseisten palveluiden tuottaminen hyvinvointialueiden kokonaan omistamassa osakeyhtiössä, johon hyvinvointialue käyttää hankintalain edellyttämällä tavalla määräysvaltaa kuten omaan toimintaansa. Vaatimus kunkin hyvinvointialueen riittävästä omasta palvelutuotannosta johtaa laboratoriopalveluiden osalta kestämättömään ja epätarkoituksenmukaiseen lopputulemaan. Tällaisen vaatimuksen säätämistä ei voida myöskään pitää välttämättömänä perustuslain 19 §:n 3 momentin nojalla.
Laboratoriopalvelut ovat lääkinnällisiä tukipalveluja, joissa ei ole miltään osin kyse perustuslain 124 §:ssä tarkoitetun julkisen hallintotehtävän hoitamisesta. Näin ollen yksityisiltä palveluntuottajilta tehtäviin palveluhankintoihin sovellettavia oikeudellisia rajoituksia ei ole perusteltua ulottaa koskemaan tilannetta, jossa hyvinvointialue hankkii laboratoriopalveluita tai muita lääkinnällisiä tukipalveluita omistamaltaan osakeyhtiöltä.
Lausunnossa todetun nojalla esitämme, että valiokunta tarkentaisi järjestämislain 8 §:n 2 momentin mukaisen riittävän oman palvelutuotannon vaatimuksen soveltumista siten, että mainittua vaatimusta ei sovellettaisi hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvittaviin laboratoriopalveluihin ja muihin lääkinnällisiin tukipalveluihin. Hyvinvointialue voisi täten järjestämislain 8 §:n 2 momentin estämättä järjestää näiden palveluiden tuotannon yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa esimerkiksi olemalla osakkaana hyvinvointialueiden yhdessä omistamassa osakeyhtiössä, joka tuottaa osakkaana oleville hyvinvointialueille kaikki näiden tarvitsemat lääkinnälliset tukipalvelut yhtiön ja hyvinvointialueiden väliseen sopimukseen perustuen.
Esitämme lisäksi, että valiokunta tarkentaisi järjestämislain 12 §:n soveltumista laboratoriopalveluiden ja muiden lääkinnällisten tukipalveluiden hankintaan hyvinvointialueiden yhdessä omistamalta osakeyhtiöltä siten, että hyvinvointialue voisi hankkia kaikki järjestämisvastuunsa toteuttamisen edellyttämät laboratoriopalvelut ja muut lääkinnälliset tukipalvelut yhdessä muiden hyvinvointialueiden kanssa omistamaltaan osakeyhtiöltä ilman, että tällaisen hankinnan katsotaan vaarantavan hyvinvointialueen edellytyksiä huolehtia kaikissa tilanteissa järjestämisvastuunsa toteuttamisesta myös hankittavien palvelujen osalta. Hyvinvointialue voisi hankkia edellä mainittuja palveluita omistamaltaan osakeyhtiöltä riippumatta siitä, onko hankittavissa palveluissa kyse perusterveydenhuollon vai erikoissairaanhoidon yhteydessä toteutettavista palveluista.
Fimlab
on toteuttanut suolistosyövän seulontaa
kokonaispalveluna Suomen Syöpärekisterin koordinoimassa suolistosyövän
seulonnan pilotissa vuodesta 2019 lähtien. Suolistosyövän seulontaa pilotoiva Fimlab
on tällä hetkellä ainut suolistosyövän seulontalaboratorio Suomessa.
Suolistosyövän
seulonta on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää suolistosyövän aiheuttamia
kuolemia. EU onkin suosittanut suolistosyövän seulontaa vuodesta 2003 alkaen. Toistaiseksi
Suomessa on kuitenkin vasta pilotoitu seulontaa.
Ensimmäinen
seulontapilotointi alkoi Suomessa vuonna 2004. Sitä jatkui vuoteen 2016 asti,
minkä jälkeen seulonnat lopetettiin, sillä pilotista saadut tulokset eivät olleet
erityisen hyviä. Nyt käynnissä olevan pilotoinnin testimenetelmä on edeltäjäänsä
luotettavampi ja laadukkaampi sekä seulottavalle helpompi, ja myös tulokset
näyttävät lupaavammilta.
– Kuluneen
kahden vuoden aikana osallistumisprosentti on ollut korkea, 80 prosentin
luokkaa. Näytteistä noin 3–4 prosenttia on ollut positiivisia, eli
jatkotutkimuksiin johtavia, Fimlabin projektipäällikkö Satu Saloranta
kertoo.
Tällä
hetkellä seulontoja pilotoidaan vain Fimlabin seulontalaboratoriossa. Suomen
sosiaali- ja terveysministeriössä on kuitenkin valmisteilla suolistosyöpien
seulontaohjelma, jonka myötä käynnistyisivät valtakunnalliset seulonnat.
Toiveena on, että valtakunnallinen seulonta aloitettaisiin vuonna 2022.
Suomen kolmanneksi yleisin syöpä
Paksu- ja peräsuolen syövät ovat
Suomessa kolmanneksi yleisin syöpämuoto. Seulontojen avulla sairastuneet
voidaan ohjata hoitoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin hoito on
helpompaa ja edullisempaa.
Seulonnoissa näytteistä etsitään merkkejä
syövän esiasteesta. Fimlab kokoaa ja postittaa seulottavalle näytteenottosetin,
jossa on mukana kutsu, esitietolomake, ulosteen näytteenotto-ohje sekä näyteputki
ja palautuskuori. Näytteen otettuaan seulontaan osallistunut postittaa palautuskuoren
normaalina kirjepostina.
– Näytteenotto on tehty
mahdollisimman helpoksi ja se onkin otettu hyvin vastaan. Testin tekoon ei
liity ruokavalion rajoitteita ja sen voi tehdä koska tahansa. Yksi näyte
riittää ja se on helppo ja siisti ottaa itse kotioloissa, Saloranta kuvailee
näytteenottoa.
Varsinainen näytteen analysointi
tehdään Tampereen keskuslaboratoriossa. Seulonnan vastaus postitetaan seulontaan
osallistuneelle noin kuukauden sisällä näytteenotosta. Mikäli näyte on
positiivinen, Fimlab on yhteydessä myös seulottavan kotikunnan
seulontahoitajaan, joka organisoi jatkotutkimukset. Jatkotutkimuksena
seulontapositiiviselle Syöpärekisteri suosittaa ensisijaisesti kolonoskopiaa.
Seulonnat koskevat 60–74-vuotiaita
Fimlab lähettää kutsuja seulontaan
tasaisesti lähes vuoden ympäri. Näin myös analysoitavaksi tulee näytteitä
tasaisena virtana. Seulontaan osallistuva saa kotitestipaketin kahden vuoden
välein.
Seulonnassa on mukana 60–74-vuotiaita,
joskin eri ikäryhmät on otettu mukaan tutkimukseen portaittain. Kun ministeriön
asettama seulonta-asetus tulee voimaan jossain vaiheessa, ikähaarukka voi olla
jokin muu.
– Monen ylilääkärin toiveena on
ollut, että myös nuoremmat kuin 60-vuotiaat olisivat mukana seulonnoissa. Näin
syöpä huomattaisiin ajoissa ja henkilön olisi mahdollista jatkaa esimerkiksi
töissä eläkeikään asti, Saloranta selventää.
Fimlabin patologian osastolla työskentelee lähes sadan hengen asiantuntijatiimi Tampereen keskuslaboratoriossa sekä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen laboratorioissa. Erikoisalaa johtaa patologian erikoisalajohtaja Mika Tirkkonen, joka on ollut Fimlabin leivissä jo vuodesta 2000 lähtien.
Mika Tirkkonen kiinnostui syöpätutkimuksesta jo
opiskeluaikana, koska sairaus on genominen ja pohjautuu dna-vaurioihin.
– Koin syöpätutkimuksen tärkeäksi ja haastavaksi sairauden
yleisyyden vuoksi, ja olin optimistinen tutkimustyön kehittymisen suhteen. Syövän
arvoitusta ei ole kuitenkaan ratkaistu, joten työsarkaa riittää edelleen sekä
diagnostiikan nopeuden että laadun suhteen.
Nyt tutkimustyöhön on tulossa kaivattu kehitysloikka digipatologian myötä. Patologian erikoisalalla käynnistetään uraauurtavaa teknologista muutosta, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Digipatologiassa hyödynnetään tekoälyä
Kuluvan vuoden aikana Fimlabin histologia muuttuu kokonaisuudessaan täysin digitaaliseksi, kun tuotanto saadaan käynnistettyä kesän aikana. Sytologian puolella siirtymä tapahtuu 2022 vuoden aikana, koska sytologiaa on vaikeampi digitoida tutkimustyön moniportaisuuden vuoksi.
– Rakennamme yhteistyössä Varsinais-Suomen, Vaasan ja Porin
sairaanhoitopiirien kanssa digitaalista alustaa, jotta saamme koottua
riittävästi materiaalia algoritmien neuroverkko-oppimista varten. Se
mahdollistaa algoritmien opettamisen ja tehokkaan käytön syövän diagnostiikassa.
Patologian tulevan digitaalisen aineiston potentiaali on valtava, Tirkkonen kertoo.
Tekoälyä hyödyntämällä voidaan yhdenmukaistaa laatua, poistaa
virheitä ja luoda uusia hoitoon vaikuttavia parametrejä. Tekoäly tuo mukanaan
myös uutta diagnostiikkaa, jota ihmissilmä ei havainnoi. Esimerkiksi targetoidun
hoidon mutaatiot voitaisiin tunnistaa ilman mutaatiotestiä.
Näytteiden etäkonsultointi ajasta ja paikasta riippumatta nopeuttaa
toimintaa ja auttaa vastaamaan aikataulupaineisiin, joita syntyy erityisesti
targetoidussa syövänhoidossa. Tekoäly on kuitenkin vain erinomainen työkalu,
joka ei voi korvata ihmisiä diagnostiikassa.
OneFimlab harmonisoi toimintoja
Digipatologian ohella kevään aikana edistyy myös
OneFimlab-hanke IT-järjestelmien ja palvelutoimintojen harmonisoimiseksi. Yhtenäinen
IT-ympäristö tuo selkeyttä ja tehokkuutta, minkä ansiosta asiakkaita pystytään
palvelemaan entistä tasalaatuisemmin koko Fimlabin toiminta-alueella. Monivuotinen
hanke vaatii paljon resursseja, mutta mahdollistaa jatkossa entistä paremman
integraation uusiin järjestelmiin.
Koronasta johtuneet nopeat muutokset sävyttivät patologian viime vuotta. Esimerkiksi henkilöstön töitä piti uudelleenorganisoida ja näytteenottoa priorisoida eri tavoin. Tirkkonen ennustaakin tästä keväästä varsin vilkasta koronan aiheuttamien viivästysten vuoksi. Nyt on aika maksaa takaisin kertynyttä hoitovelkaa, jonka odotetaan tasaantuvan vasta vuoden 2022 aikana.
Pandemian aiheuttamista haasteista huolimatta Tirkkonen sai viime
vuonna suoritettua Executive MBA (EMBA)-tutkinnon, joka antaa uusia eväitä johtamistyöhön.
– Kehitämme patologian osaston työskentelyä pitkäjänteisesti
vastuullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen perustuen. Työn kompleksisuus ja hektisyys
tuovat omat haasteensa myös rautaisille ammattilaisille, joten meidän on
jatkuvasti oltava hereillä ja mentävä eteenpäin.
Fimlabin kokoisessa organisaatiossa dataa kertyy valtavasti. Arvokasta tiedosta tulee, kun sen avulla voidaan helpottaa päätöksentekoa ja ohjata toimintaa. Fimlabin raportointitiimi johtaa tiedon koostamista ja analysointia yhdessä yli erikoisalarajojen.
Fimlabilla
on käytössään yksi yhtenäinen tietovarasto, johon kertyy dataa esimerkiksi
laboratoriojärjestelmistä. Fimlabin asiakkaisiin kuuluvat muun muassa sairaalat
ja terveyskeskukset viiden eri sairaanhoitopiirin alueella, joten dataa kertyy valtavasti.
Fimlabin raportointitiimi koostaa tietovaraston tiedosta systemaattisia raportteja
asiakkaidensa ja oman tuotantonsa käyttöön.
Kerätty
data paljastaa esimerkiksi tutkimusten ja näytteenottojen määrät, tavallisimmat
tutkimukset sekä tutkimusnimikkeet, joissa on tapahtunut eniten muutoksia.
– Emme
kuitenkaan kerää tietoa yksittäisistä ihmisistä, vaan tutkimuksista ja
näytteenotoista kokonaisvaltaisemmin, Fimlabin data-analyytikko Tiina Jarvala
selventää.
Tiedosta hyöty
Järjestelmistä
kertyvä aineisto ei ole heti vertailukelpoista, vaan se yhteismitallistetaan,
jotta tuloksia ja suoritemääriä voidaan vertailla. Yksi tärkeimmistä raportoinnin
tehtävistä on ohjata asiakkaita hyödyntämään käytössä olevat resurssit parhaalla
mahdollisella tavalla.
Kerätty
data antaa Jarvalan mukaan loputtomasti mahdollisuuksia. Raportointitiimin
tehtäväksi jää tunnistaa asiakkaan ja Fimlabin kannalta oleellisimmat asiat.
– Toivoisin, että
voisimme tulevaisuudessa tehdä asiakkaillemme myös tulosseurantaa esimerkiksi
terveyden edistämisen kehittämiseksi. Tulosseurannan tekeminen olisi
periaatteessa jo toteutettavissa, mutta vielä se ei toteudu.
Oleellinen esiin
Runsaasta
datan määrästä huolimatta on muistettava, että ilman asiantuntijoita ja
analysointia tiedosta ei saada hyötyä irti. Raportointitiimin työn tukena ovat
Fimlabin asiantuntijat, joiden avulla kaikki oleellinen tulee huomatuksi.
– Asiantuntijat
ovat myös yksi raportointitiimin asiakasjoukoista. Teemme datasta raportteja,
jotka ovat parhaimmillaan yksilöllisiä työkaluja, ja näin pyrimme saamaan
tiedosta hyödyn, Jarvala kuvailee.
Fimlabin
ammattilaisasiakkailta Jarvala toivoo aktiivisuutta ja rohkeutta kertoa
tarpeistaan. Näin raportoinnista saadaan entistä suurempi hyöty.
– Olemme
onnistuneet työssämme, kun raportointimme auttaa ohjaamaan asiakkaidemme
käytännön työtä, Jarvala kiteyttää.
Tidsbokningar till laboratorieundersökningar i Österbottens område görs fr.o.m 3.5.2021 i Fimlabs Vihta-tidsbokningssystem istället för i de nuvarande systemen. Tiderna öppnas för bokning i Vihta 15.2.2021. Bokningar till slutet av april görs som normalt i de nuvarande systemen.
Elektronisk tidsbokning till laboratoriet fr.o.m 15.2.2021
Kunden hänvisas till Vihta-tidsbokningssystemet via Fimlabs internetsidor fimlab.fi/ajanvaraus eller direkt via adressen fimlab.vihta.com. Även på Nettilab tidsbokningssytemets sidor finns en länk till Vihta-tidsbokningssystem. På tidsbokningssidan ges detaljerade anvisningar åt kunden hur en tid bokas. Tidsbokning och kundrådgivning via telefon betjänar även i fortsättningen på nummer 06 2131626 vardagar kl 7–15.
Fr.o.m 15.2.2021 finns det tillfälligt två länkar till
Österbottens tidsbokning:
Tider
t.o.m 30.4.2021
Tider
fr.o.m 3.5.2021
Så här bokar du en tid på nätet till undersökningar fr.o.m 3.5.
Klicka på boka tid på vår framsida eller gå till adressen fimlab.vihta.com
Välj område, service (tex. blodprov) och verksamhetsställe.
Sök lediga tider och välj den tid som passar dej.
Fyll i nödvändiga kunduppgifter
För att få en bokningsbekräftelse, fyll i under kunduppgifter även telefonnummer och/eller e-postadress.
Du kan även beställa en påminnelse om din bokning med e-post eller textmeddelande.
Bekräfta bokningen.
Du får en bokningsbekräftelse till e-posten eller som textmeddelande, som innehåller en bokningsnyckel och pin-kod, med vilka du kan kontrollera, ändra eller avboka din tid. Bokningsbekräftelsen innehåller även en servicenummer, med vilken du kallas in till provtagningen.
Observera, fr.o.m 3.5 när du besöker laboratorierna i Österbottens område ska du även med tidsbokning anmäla dej när du kommer till laboratoriet.
Vi rekommenderar att du skapar användarnamn till tidsbokningssystemet om du besöker laboratoriet ofta. Med användarkontot kan du hantera dina bokningar utan bokningsnyckel och pin-kod. Du kan skapa användarnamn under “logga in > skapa ett konto”. Till din e-post får du anvisningar hur du bekräftar ditt användarnamn.
Tidsbokning och kundrådgivning via telefon fortsätter som tidigare
Tidsbokning och kundrådgivning via telefon betjänar
även i fortsättningen på nummer 06 2131626 vardagar kl 7–15.
Ajanvaraukset Pohjanmaan alueella 3.5.2021 alkaen tehtäviin laboratoriotutkimuksiin tehdään Fimlabin uuden Vihta-ajanvarausjärjestelmän kautta 15.2.2021 alkaen. Huhtikuun loppuun asti ajoittuvat varaukset hoituvat normaalisti nykyisen järjestelmän kautta. Muualla Fimlabin alueella uusi järjestelmä on jo otettu käyttöön, eikä muille alueille tule tässä vaiheessa muutoksia.
Ajanvaraukset 15.2.2021
alkaen
Fimlabin uuteen ajanvarausjärjestelmään ohjaudutaan Fimlabin nettisivujen kautta fimlab.fi/ajanvaraus tai suoraan osoitteesta fimlab.vihta.com. Myös Nettilab-ajanvarausjärjestelmän sivulle tulee linkki Vihta-ajanvarausjärjestelmään. Vihta-ajanvaraussivustolla ohjeistetaan asiakasta yksityiskohtaisesti ajanvarauksen tekemisessä. Pohjanmaan puhelinajanvaraus ja asiakasneuvonta palvelevat jatkossakin numerossa 06 2131626 arkisin klo 7–15.
15.2. alkaen nettisivuillamme on väliaikaisesti Pohjanmaan ajanvaraukseen kaksi linkkiä: ajat 30.4.2021 asti ja ajat 3.5.2021 alkaen.
Näin varaat ajan verkossa
3.5. alkaen tehtäviin tutkimuksiin
Klikkaa varaa aika -painiketta etusivullamme tai mene osoitteeseen fimab.vihta.com.
Valitse alue, palvelu (esim. verikokeet) ja toimipiste.
Hae vapaat ajat ja valitse sinulle sopiva aika.
Täytä tarvittavat asiakastiedot.
Saadaksesi varausvahvistuksen lisääthän asiakastietoihisi myös puhelinnumeron ja/tai sähköpostiosoitteen.
Voit myös tilata muistutuksen varauksestasi sähköpostilla tai tekstiviestillä.
Vahvista varaus.
Saat sähköpostitse tai tekstiviestillä varausvahvistuksen, joka sisältää varausavaimen ja pin-koodin, joiden avulla voit tarkistaa, muuttaa tai peruuttaa aikasi. Varausvahvistus sisältää myös palvelunumeron, jolla sinut kutsutaan näytteenottoon.
Huomaathan, että 3.5. alkaen asioidessasi Pohjanmaan alueen laboratorioissa myös ajanvarausajalle on ilmoittauduttava laboratorioon saavuttaessa.
Mikäli
asioit usein laboratoriossa, suosittelemme käyttäjätunnuksen luomista
ajanvarausjärjestelmään. Käyttäjätilin avulla voit hallita tekemiäsi varauksia
ilman varausavainta ja pin-koodia. Voit luoda tunnukset kohdassa ”kirjaudu
> rekisteröidy”. Saat sähköpostiisi ohjeet tunnuksen vahvistamiseksi.
Kysyttävää?
Pohjanmaan puhelinajanvaraus ja asiakasneuvonta palvelevat
jatkossakin numerossa 06 2131626 arkisin klo 7–15.
Koronatilanne on jälleen valtakunnallisesti kiihtynyt. Kasvavat pyyntömäärät heijastuvat myös vasteaikoihin koronanäytteenotosta tulokseen. Tällä hetkellä Fimlabissa tutkitaan keskimäärin lähes 3000 näytettä päivässä. Määrät ovat kasvussa ja päivittäinen vaihtelu on suurta: arkipäivisin pyyntöjä saatetaan tehdä nelinkertaisesti viikonloppuun nähden.
Fimlabin
toiminta-alueista Keski-Suomi, Kanta-Häme ja osa Päijät-Hämeestä ovat
koronatilanteen leviämisvaiheessa ja Pirkanmaa sekä Pohjanmaa
kiihtymisvaiheessa. Seuraamme tilanteen kehittymistä tarkasti ja olemme varautuneet
näytemäärien kasvuun.
– Tehostamme jatkuvasti toimintaamme niin, että pystymme käsittelemään suurempia näytemääriä. Parhaillaan olemme automatisoimassa pitkälti käsityönä tehtävää näytteiden esikäsittelyä. Hyödyntämällä automaatiota entistä laajemmin analyysia voidaan nopeuttaa, mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari sanoo.
Tuotantovarmuuden
takaamiseksi Fimlab hyödyntää tarvittaessa myös tutkimusten alihankintaa
yhteistyölaboratorioista.
Viruksen
osoitustutkimusten rinnalla Fimlab kehittää parhaillaan yhdessä Tampereen
yliopiston kanssa menetelmiä vauhdilla leviävien varianttivirusten tunnistamiseksi.
Pyrkimyksenä on päästä aloittamaan sekvensointitutkimukset Fimlabissa jo helmikuussa.
Fimlab tekee tiivistä oppilaitosyhteistyötä eri koulutusasteiden kanssa. Yhteistyö tarkoittaa sekä harjoittelupaikkojen tarjoamista että opetustyön kehittämistä.
Fimlabin merkittävin oppilaitosyhteistyötaho on Tampereen
ammattikorkeakoulu, jonka bioanalytiikan opiskelijoista lähes kaikki
suorittavat jossain opintojensa vaiheessa harjoittelun Fimlabilla. Esimerkiksi
viime syksynä TAMKin opiskelijoiden harjoittelujaksoja oli 82.
– Jotkut tekevät jopa kaikki harjoittelunsa meillä, kertoo
Fimlabin HR Partner Jaana Piikkilä.
Tärkeä yhteistyötaho on myös Savonian ammattikorkeakoulu, jossa
neljä Fimlabilla vakituisessa työsuhteessa olevaa henkilöä suorittaa bioanalyytikon
tutkintoa työnsä ohella. Lisäksi yhteistyötä tehdään muun muassa Tampereen
yliopiston, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian sekä Tampereen
ammattiopiston kanssa.
Opiskelijoiden ammatillisen kasvun mahdollistamisen ohessa yhteistyö
oppilaitosten kanssa tarjoaa myös lukuisia rekrytointimahdollisuuksia. Vuoden
2020 reilusta sadasta harjoittelijasta 86 on työllistynyt Fimlabille joko
vakituiseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen tai vaihtoehtoisesti kesä- tai keikkatöihin.
– Kun opiskelija on saanut jo harjoittelun yhteydessä
perusperehdytyksen ja Fimlab on heille tuttu, myös töiden aloittaminen on
helpompaa, Piikkilä perustelee.
Opiskelijaohjauksen laatulupaus saanut positiivista palautetta
Fimlabissa on laadittu hoitohenkilöstön aloitteesta opiskelijaohjauksen
laatulupaus, jossa kerrotaan avoimesti niistä ajatuksista, joiden pohjalta
Fimlabilla opiskelijoiden ohjauksessa toimitaan. Laatulupauksessa luvataan
auttaa opiskelijoita kasvamaan ammatillisesti ja kehittymään harjoittelujakson
aikana niissä tehtävissä, jotka hänelle on oppimistavoitteiden mukaisesti annettu.
– Laatulupaus on jaettu harjoitteluun tuleville videon
muodossa. Vaikka lupaus on ollut käytössä vasta vähän aikaa, olemme saaneet
siitä erinomaista palautetta, Piikkilä kertoo.
Esimerkiksi erään opiskelijan palautteessa todettiin, että
Fimlabille oli helppoa tulla harjoitteluun, koska lupaus osoitti organisaation
olevan aidosti kiinnostunut opiskelijoista. Palautteen mukaan Fimlab on myös
onnistunut täyttämään antamansa lupauksen.
– Opiskelijoilta saamamme palaute on aina ollut hyvää,
mutta systemaattinen ja suunnitelmallinen työ opiskelijaohjauksen
kehittämiseksi on näkynyt entistä parempana palautteena, Piikkilä iloitsee.
Harjoitteluiden lisäksi Fimlab tarjoaa vuosittain yli sata kesätyöpaikkaa. Kesätyörekry on nyt käynnissä, ja töitä on tarjolla etenkin bioanalyytikko-opiskelijoille ja muille näytteenottovalmiudet omaaville. Työtehtävät näytteenoton tai analytiikan puolelta määräytyvät aina kesätyöntekijän opintojen vaiheen ja aiemman työkokemuksen mukaan.
Fimlabin
toiminta-alueella koettiin lokakuussa koronatilanteen nopea kiihtymisvaihe. Tilastot
osoittavat, että testiin hakeutumisessa ja positiivisten tulosten
ilmaantuvuudessa on sukupuolisidonnaisia eroja. Asiantuntijat muistuttavat,
että myös lieväoireisten on syytä hakeutua testattaviksi ja välttää sosiaalisia
kontakteja.
Fimlabin toiminta-alueella todettiin syyskuun
lopussa vain noin 10–12 positiivista covid-19-tutkimustulosta päivässä. Lokakuun
alussa viiden päivän aikana positiivisten tulosten määrä moninkertaistui lähes
90:een päivässä. Yli 60 positiivisen tutkimustuloksen päivävauhti jatkui kaksi
viikkoa. Neljässä viikossa tilanne saatiin hallintaan ja saavutettiin syyskuun
lopun ilmaantuvuustilanne.
Voidaan siis sanoa, että infektion leviäminen
tapahtui muutamassa päivässä, sammuttaminen kesti ainakin kaksi viikkoa ja
jälkisammutustoimet vaativat jopa neljä viikkoa.
– Parin viikon ajan olimme samalla ilmaantuvuustasolla kuin ennen ilmaantuvuuden äkillistä nousua, kunnes aivan viime päivinä ilmaantuvuus kääntyi taas huolestuttavasti uuteen nousuun. Emme siis voi tuudittautua siihen, että korona on selätetty, vaan on ymmärrettävä, että tilanne voi riistäytyä käsistä muutamissa päivissä, sanoo mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari.
Positiivisten koronatulosten keskiarvoinen, päiväkohtainen ilmaantuvuus seurannan aikana 13.7.–16.11.2020.
Naiset kävivät testattavana miehiä aktiivisemmin
Heinäkuulta alkavan seurannan mukaan naiset hakeutuvat
testattaviksi miehiä aktiivisemmin. Sen sijaan positiivinen tutkimustulos on
todennäköisempi miehillä. Tutkimuksessa
käyneistä kaikkiaan 42 prosenttia oli miehiä ja silti positiivisista tuloksista
yli puolet todettiin heillä.
Kaikkein
aktiivisimmin testattiin työikäisiä naisia. Heidän osuutensa testatuista oli enimmillään
lähes viidenneksen suurempi kuin vastaavan ikäisten miesten.
– Tämä selittynee terveydenhuollon ja opetustoimen henkilöstön runsaalla testaamisella. Runsas testaaminen ei kuitenkaan tuonut esille vastaavassa määrin positiivisia tuloksia, toteaa palvelujohtaja Anu Mustila.
Seurannan aikana testatuista henkilöistä 42 prosenttia oli miehiä ja 58 prosenttia naisia. Positiivisista tuloksista yli puolet, 52 prosenttia, todettiin miehillä.
Se, että myös iäkkäämmät, yli 60-vuotiaat miehet
hakeutuivat testattaviksi harvemmin kuin saman ikäiset naiset, jää vaille
selitystä. Paitsi näissä ikäryhmissä myös nuorilla 21–30-vuotiailla miehillä
positiivinen tutkimustulos oli kaikkein todennäköisin.
Testiin matalalla kynnyksellä
Sitä, hakeudutaanko covid-19-tutkimuksiin
samanlaisella kynnyksellä iästä ja sukupuolesta riippumatta, on Mustilan mukaan
syytä pohtia laajemmin.
– Miesten hakeutuminen testeihin on ollut iästä riippumatta naisia vähäisempää. Mikäli tutkimuksiin ei hakeuduta lieväoireisina tai vältetä kontaktia toisten ihmisten kanssa, voi covid-19-ilmaantuvuus nousta aivan yhtä nopeasti kuin lokakuun alussa tapahtui.
Positiivisten koronatulosten osuus koko ikäluokan tutkimusmäärästä (naiset ja miehet yhteensä).
Koronaviruksen
testauskapasiteettia on kasvatettu Fimlabissa koko kevään ajan. Valmius
lisääntyvien näytemäärien tutkimiseen on erittäin hyvä.
Koronapandemia levisi Eurooppaan ja Suomeen hyvin nopeasti. Diagnostiikkaa jouduttiin pystyttämään kiireellä, ja toiminnan kehittämistä leimasi jatkuva reagointi muuttuviin tilanteisiin. Fimlabilla koronatestauksesta vastaavan, mikrobiologian erikoisalajohtaja Tapio Seiskarin mukaan tilanne on nyt tasaantunut.
– Ensimmäiseen
aaltoon emme olleet juuri osanneet varautua. Toisen aallon aikana tilanne tulee
olemaan täysin erilainen. Siihen olemme nyt testauskapasiteetin ja diagnostiikan
puolesta hyvin valmistautuneita.
Fimlab
vastaa koronavirustestauksesta viiden sairaanhoitopiirin alueella Pirkanmaalla,
Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Varsinainen diagnostiikka
tapahtuu pääosin Fimlabin keskuslaboratoriossa Tampereella.
Poikkeuksellista diagnostiikkaa
Ensimmäiset
koronavirustutkimukset tehtiin Fimlabissa helmikuun lopussa. Tällöin ei
markkinoilla ollut vielä kaupallisia testejä tarjolla, vaan testit piti rakentaa
itse paikan päällä laboratoriossa. Testausmäärät olivat aluksi hyvin pieniä, noin
kymmenkunta testiä päivässä. Vain epidemia-alueiksi luokitelluilta alueilta
Suomeen palanneet oireiset henkilöt testattiin.
Epidemia-alueen
nopea laajentuminen kasvatti näytemääriä huomattavasti. Samaan aikaan
markkinoille saatiin useita erilaisia kaupallisia menetelmiä, joita Fimlabissakin
on hyödynnetty. Maaliskuun lopussa tutkittiin jo noin 250 näytettä päivässä.
Huhtikuun loppuun mennessä näytemäärä tuplaantui. Tilanne on pysynyt siitä asti
ennallaan, ja edelleen Fimlabissa tutkitaan noin 500 koronanäytettä päivässä.
–
Pandemia on Suomessa nyt aika lailla pysähtynyt ja tilanne on hyvällä mallilla.
Suomi on tosi hyvin onnistunut tavoitteessaan hillitä viruksen leviämistä,
Seiskari toteaa.
Kova kuorma näytteenotolle
Nyt,
kun yhteiskunnan rajoituksia on alettu purkaa, näytemäärät tulevat kasvamaan. Tähän
on Fimlabissa varauduttu. Uudet laitehankinnat, joilla testausta saadaan
automatisoitua ja tehostettua huomattavasti, saataneen käyttöön kesäkuun
alussa. Lisäksi Fimlab on aloittanut vasta-ainetestauksen tukemaan infektioiden
toteamista. Myös näytteenottovälineiden saatavuus on jatkuvasti parantunut.
– Testauskriteerit
ovat nyt matalalla ja hyvin lieväoireistenkin tulisi päästä testeihin.
Viimeistään syksyllä leviävät kausiflunssat tulevat varmasti kasvattamaan
näytemääriä entisestään. Vaikka kapasiteettia moninkertaistuvalle
tutkimusmäärälle laboratorioissa nyt onkin, saattaa koronanäytteenottoon pääsy
muodostua pullonkaulaksi joillakin alueilla, huomauttaa Seiskari.
Mikrobiologian erikoisalajohtaja Tapio Seiskari on työskennellyt kuluneen kevään ajan koronadiagnostiikan keskiössä. Poikkeuksellinen aika on vahvistanut osaamista ja lisännyt erikoisalarajat ylittävää yhteistyötä.
Kuluva
kevät on ollut poikkeuksellinen laboratoriomaailman pitkän linjan ammattilaisellekin.
Mikrobiologian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Tapio Seiskari on tehnyt
pitkää päivää yhdessä kollegojensa kanssa mikrobiologian laboratoriossa
Tampereella.
– Koronapandemia
on meille monelle henkilökohtaisen osaamisen kasvun aikakausi. Olemme
vimmatusti perehtyneet uuteen tekemiseen ja paiskineet töitä huomattavia
tuntimääriä. Tämä on ollut hyvin työlästä, mutta samalla antoisaa aikaa
kehittymisen ja eteenpäin menemisen näkökulmasta, luonnehtii Seiskari.
Mikrobiologia
on immunologisten ja infektiosairauksien diagnostiikan erikoisala. Isoin
toiminta tapahtuu Tampereella, jossa toiminnasta vastaa 11 asiantuntijaa ja 45
hoitohenkilökunnan jäsentä. Erikoisala jakautuu Tampereella viiteen eri
laboratorioon: immunologian, molekyylibiologian, bakteriologian sekä
elatusaine- ja reagenssilaboratorioon. Koronadiagnostiikasta vastaa
molekyylibiologian laboratorio.
Erinomainen näköalapaikka
Seiskarin
ura Fimlabilla alkoi vuonna 2008 silloisessa Laboratoriokeskuksessa kliiniseen
mikrobiologiaan erikoistuvana lääkärinä. Erikoistumisen jälkeen mies on edennyt
erikoislääkäristä ensin apulaisylilääkäriksi ja logistiikkapalvelun lääketieteelliseksi
vastuuhenkilöksi, sitten ylilääkäriksi ja keväällä 2019 mikrobiologian erikoisalajohtajaksi
edeltäjänsä jäätyä eläkkeelle.
– Voi
sanoa, että olen tehnyt mikrobiologian urani samassa rakennuksessa
erikoistumisen alusta lähtien.
Alalle
Seiskarin toi mielenkiinto mikrobeja ja infektiosairauksia kohtaan.
– Näin
laboratorion paikkana, jonka kautta kaikkien infektiotauteja sairastavien hoito
kulkee. Pidän tätä erinomaisena näköalapaikkana kenttään.
Mikrobiologia
on ala, joka kehittyy jatkuvasti. Aina tulee paitsi entistä parempia, nopeampia
ja herkempiä menetelmiä, myös uusia mikrobeja ja niiden ominaisuuksia.
Esimerkiksi muuttuva mikrobilääkeresistenssi haastaa mikrobiologian
laboratoriota. Erikoisalajohtajana Seiskarilla on sekä operatiivinen että tuotannollis-taloudellinen
vastuu mikrobiologian erikoisalan toiminnasta. Käytännössä se tarkoittaa sitä,
että varsinaista analytiikkaa ja tutkimustyötä ei juuri Seiskarin työpöydälle
mahdu.
– On kuitenkin
tärkeää toisinaan päästä tekemään myös käytännön tutkimustyötä. Se on meidän
ydintekemistämme, josta en halua vieraantua.
Vaikuttavaa diagnostiikkaa
Helmikuun
lopulla alkaneet koronatestaukset pistivät erityisesti mikrobiologian tiimin aluksi
koville. Nyt testauskapasiteettia on jatkuvasti kasvatettu ja työnjako saatu
toimivaksi. Kenenkään ei yksinään tarvitse venyä urotekoihin.
–
Välillä ratkoin diagnostisia ongelmia unissanikin, mutta nyt tilanne on
tasoittunut. Yhteistyö erikoisalarajojen yli on toiminut hienosti ja jokainen
kantaa vastuunsa. On ollut ilo seurata, kuinka hyvin porukka on tässä mukana,
Seiskari kiittelee.
Erikoisalajohtaja
sanoo seuranneensa ylpeänä mikrobiologian toimintaa ennenkokemattoman haasteen
edessä. Ison organisaation leveisiin hartioihin on ollut hyvä nojata.
– Näen,
että meillä on yrityksenä erittäin hyvä valmius reagoida erilaisiin muutoksiin,
joita yhteiskunnassa ja tautitilanteissa voi tulla vastaan. Meillä on hyvä
mahdollisuus tehdä vaikuttavaa ja tehokasta diagnostiikkaa isolla toimialueella.
