Seulonta vähentää suolistosyövän aiheuttamia kuolemia
Fimlab on toteuttanut suolistosyövän seulontaa kokonaispalveluna Suomen Syöpärekisterin koordinoimassa suolistosyövän seulonnan pilotissa vuodesta 2019 lähtien. Suolistosyövän seulontaa pilotoiva Fimlab on tällä hetkellä ainut suolistosyövän seulontalaboratorio Suomessa.
Suolistosyövän seulonta on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää suolistosyövän aiheuttamia kuolemia. EU onkin suosittanut suolistosyövän seulontaa vuodesta 2003 alkaen. Toistaiseksi Suomessa on kuitenkin vasta pilotoitu seulontaa.
Ensimmäinen seulontapilotointi alkoi Suomessa vuonna 2004. Sitä jatkui vuoteen 2016 asti, minkä jälkeen seulonnat lopetettiin, sillä pilotista saadut tulokset eivät olleet erityisen hyviä. Nyt käynnissä olevan pilotoinnin testimenetelmä on edeltäjäänsä luotettavampi ja laadukkaampi sekä seulottavalle helpompi, ja myös tulokset näyttävät lupaavammilta.
– Kuluneen kahden vuoden aikana osallistumisprosentti on ollut korkea, 80 prosentin luokkaa. Näytteistä noin 3–4 prosenttia on ollut positiivisia, eli jatkotutkimuksiin johtavia, Fimlabin projektipäällikkö Satu Saloranta kertoo.
Tällä hetkellä seulontoja pilotoidaan vain Fimlabin seulontalaboratoriossa. Suomen sosiaali- ja terveysministeriössä on kuitenkin valmisteilla suolistosyöpien seulontaohjelma, jonka myötä käynnistyisivät valtakunnalliset seulonnat. Toiveena on, että valtakunnallinen seulonta aloitettaisiin vuonna 2022.
Suomen kolmanneksi yleisin syöpä
Paksu- ja peräsuolen syövät ovat Suomessa kolmanneksi yleisin syöpämuoto. Seulontojen avulla sairastuneet voidaan ohjata hoitoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin hoito on helpompaa ja edullisempaa.
Seulonnoissa näytteistä etsitään merkkejä syövän esiasteesta. Fimlab kokoaa ja postittaa seulottavalle näytteenottosetin, jossa on mukana kutsu, esitietolomake, ulosteen näytteenotto-ohje sekä näyteputki ja palautuskuori. Näytteen otettuaan seulontaan osallistunut postittaa palautuskuoren normaalina kirjepostina.
– Näytteenotto on tehty mahdollisimman helpoksi ja se onkin otettu hyvin vastaan. Testin tekoon ei liity ruokavalion rajoitteita ja sen voi tehdä koska tahansa. Yksi näyte riittää ja se on helppo ja siisti ottaa itse kotioloissa, Saloranta kuvailee näytteenottoa.
Varsinainen näytteen analysointi tehdään Tampereen keskuslaboratoriossa. Seulonnan vastaus postitetaan seulontaan osallistuneelle noin kuukauden sisällä näytteenotosta. Mikäli näyte on positiivinen, Fimlab on yhteydessä myös seulottavan kotikunnan seulontahoitajaan, joka organisoi jatkotutkimukset. Jatkotutkimuksena seulontapositiiviselle Syöpärekisteri suosittaa ensisijaisesti kolonoskopiaa.
Seulonnat koskevat 60–74-vuotiaita
Fimlab lähettää kutsuja seulontaan tasaisesti lähes vuoden ympäri. Näin myös analysoitavaksi tulee näytteitä tasaisena virtana. Seulontaan osallistuva saa kotitestipaketin kahden vuoden välein.
Seulonnassa on mukana 60–74-vuotiaita, joskin eri ikäryhmät on otettu mukaan tutkimukseen portaittain. Kun ministeriön asettama seulonta-asetus tulee voimaan jossain vaiheessa, ikähaarukka voi olla jokin muu.
– Monen ylilääkärin toiveena on ollut, että myös nuoremmat kuin 60-vuotiaat olisivat mukana seulonnoissa. Näin syöpä huomattaisiin ajoissa ja henkilön olisi mahdollista jatkaa esimerkiksi töissä eläkeikään asti, Saloranta selventää.
Patologiassa alkaa digitaalinen aikakausi
Fimlabin patologian osastolla työskentelee lähes sadan hengen asiantuntijatiimi Tampereen keskuslaboratoriossa sekä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen laboratorioissa. Erikoisalaa johtaa patologian erikoisalajohtaja Mika Tirkkonen, joka on ollut Fimlabin leivissä jo vuodesta 2000 lähtien.
Mika Tirkkonen kiinnostui syöpätutkimuksesta jo opiskeluaikana, koska sairaus on genominen ja pohjautuu dna-vaurioihin.
– Koin syöpätutkimuksen tärkeäksi ja haastavaksi sairauden yleisyyden vuoksi, ja olin optimistinen tutkimustyön kehittymisen suhteen. Syövän arvoitusta ei ole kuitenkaan ratkaistu, joten työsarkaa riittää edelleen sekä diagnostiikan nopeuden että laadun suhteen.
Nyt tutkimustyöhön on tulossa kaivattu kehitysloikka digipatologian myötä. Patologian erikoisalalla käynnistetään uraauurtavaa teknologista muutosta, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Digipatologiassa hyödynnetään tekoälyä
Kuluvan vuoden aikana Fimlabin histologia muuttuu kokonaisuudessaan täysin digitaaliseksi, kun tuotanto saadaan käynnistettyä kesän aikana. Sytologian puolella siirtymä tapahtuu 2022 vuoden aikana, koska sytologiaa on vaikeampi digitoida tutkimustyön moniportaisuuden vuoksi.
– Rakennamme yhteistyössä Varsinais-Suomen, Vaasan ja Porin sairaanhoitopiirien kanssa digitaalista alustaa, jotta saamme koottua riittävästi materiaalia algoritmien neuroverkko-oppimista varten. Se mahdollistaa algoritmien opettamisen ja tehokkaan käytön syövän diagnostiikassa. Patologian tulevan digitaalisen aineiston potentiaali on valtava, Tirkkonen kertoo.
Tekoälyä hyödyntämällä voidaan yhdenmukaistaa laatua, poistaa virheitä ja luoda uusia hoitoon vaikuttavia parametrejä. Tekoäly tuo mukanaan myös uutta diagnostiikkaa, jota ihmissilmä ei havainnoi. Esimerkiksi targetoidun hoidon mutaatiot voitaisiin tunnistaa ilman mutaatiotestiä.
Näytteiden etäkonsultointi ajasta ja paikasta riippumatta nopeuttaa toimintaa ja auttaa vastaamaan aikataulupaineisiin, joita syntyy erityisesti targetoidussa syövänhoidossa. Tekoäly on kuitenkin vain erinomainen työkalu, joka ei voi korvata ihmisiä diagnostiikassa.
OneFimlab harmonisoi toimintoja
Digipatologian ohella kevään aikana edistyy myös OneFimlab-hanke IT-järjestelmien ja palvelutoimintojen harmonisoimiseksi. Yhtenäinen IT-ympäristö tuo selkeyttä ja tehokkuutta, minkä ansiosta asiakkaita pystytään palvelemaan entistä tasalaatuisemmin koko Fimlabin toiminta-alueella. Monivuotinen hanke vaatii paljon resursseja, mutta mahdollistaa jatkossa entistä paremman integraation uusiin järjestelmiin.
Koronasta johtuneet nopeat muutokset sävyttivät patologian viime vuotta. Esimerkiksi henkilöstön töitä piti uudelleenorganisoida ja näytteenottoa priorisoida eri tavoin. Tirkkonen ennustaakin tästä keväästä varsin vilkasta koronan aiheuttamien viivästysten vuoksi. Nyt on aika maksaa takaisin kertynyttä hoitovelkaa, jonka odotetaan tasaantuvan vasta vuoden 2022 aikana.
Pandemian aiheuttamista haasteista huolimatta Tirkkonen sai viime vuonna suoritettua Executive MBA (EMBA)-tutkinnon, joka antaa uusia eväitä johtamistyöhön.
– Kehitämme patologian osaston työskentelyä pitkäjänteisesti vastuullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen perustuen. Työn kompleksisuus ja hektisyys tuovat omat haasteensa myös rautaisille ammattilaisille, joten meidän on jatkuvasti oltava hereillä ja mentävä eteenpäin.
Raportointi ohjaa toimintaa
Fimlabin kokoisessa organisaatiossa dataa kertyy valtavasti. Arvokasta tiedosta tulee, kun sen avulla voidaan helpottaa päätöksentekoa ja ohjata toimintaa. Fimlabin raportointitiimi johtaa tiedon koostamista ja analysointia yhdessä yli erikoisalarajojen.
Fimlabilla on käytössään yksi yhtenäinen tietovarasto, johon kertyy dataa esimerkiksi laboratoriojärjestelmistä. Fimlabin asiakkaisiin kuuluvat muun muassa sairaalat ja terveyskeskukset viiden eri sairaanhoitopiirin alueella, joten dataa kertyy valtavasti. Fimlabin raportointitiimi koostaa tietovaraston tiedosta systemaattisia raportteja asiakkaidensa ja oman tuotantonsa käyttöön.
Kerätty data paljastaa esimerkiksi tutkimusten ja näytteenottojen määrät, tavallisimmat tutkimukset sekä tutkimusnimikkeet, joissa on tapahtunut eniten muutoksia.
– Emme kuitenkaan kerää tietoa yksittäisistä ihmisistä, vaan tutkimuksista ja näytteenotoista kokonaisvaltaisemmin, Fimlabin data-analyytikko Tiina Jarvala selventää.
Tiedosta hyöty
Järjestelmistä kertyvä aineisto ei ole heti vertailukelpoista, vaan se yhteismitallistetaan, jotta tuloksia ja suoritemääriä voidaan vertailla. Yksi tärkeimmistä raportoinnin tehtävistä on ohjata asiakkaita hyödyntämään käytössä olevat resurssit parhaalla mahdollisella tavalla.
Kerätty data antaa Jarvalan mukaan loputtomasti mahdollisuuksia. Raportointitiimin tehtäväksi jää tunnistaa asiakkaan ja Fimlabin kannalta oleellisimmat asiat.
– Toivoisin, että voisimme tulevaisuudessa tehdä asiakkaillemme myös tulosseurantaa esimerkiksi terveyden edistämisen kehittämiseksi. Tulosseurannan tekeminen olisi periaatteessa jo toteutettavissa, mutta vielä se ei toteudu.
Oleellinen esiin
Runsaasta datan määrästä huolimatta on muistettava, että ilman asiantuntijoita ja analysointia tiedosta ei saada hyötyä irti. Raportointitiimin työn tukena ovat Fimlabin asiantuntijat, joiden avulla kaikki oleellinen tulee huomatuksi.
– Asiantuntijat ovat myös yksi raportointitiimin asiakasjoukoista. Teemme datasta raportteja, jotka ovat parhaimmillaan yksilöllisiä työkaluja, ja näin pyrimme saamaan tiedosta hyödyn, Jarvala kuvailee.
Fimlabin ammattilaisasiakkailta Jarvala toivoo aktiivisuutta ja rohkeutta kertoa tarpeistaan. Näin raportoinnista saadaan entistä suurempi hyöty.
– Olemme onnistuneet työssämme, kun raportointimme auttaa ohjaamaan asiakkaidemme käytännön työtä, Jarvala kiteyttää.
Förändringar i Fimlab Österbottens tidsbokningar till laboratoriet fr.o.m 15.2.
Tidsbokningar till laboratorieundersökningar i Österbottens område görs fr.o.m 3.5.2021 i Fimlabs Vihta-tidsbokningssystem istället för i de nuvarande systemen. Tiderna öppnas för bokning i Vihta 15.2.2021. Bokningar till slutet av april görs som normalt i de nuvarande systemen.
Elektronisk tidsbokning till laboratoriet fr.o.m 15.2.2021
Kunden hänvisas till Vihta-tidsbokningssystemet via Fimlabs internetsidor fimlab.fi/ajanvaraus eller direkt via adressen fimlab.vihta.com. Även på Nettilab tidsbokningssytemets sidor finns en länk till Vihta-tidsbokningssystem. På tidsbokningssidan ges detaljerade anvisningar åt kunden hur en tid bokas. Tidsbokning och kundrådgivning via telefon betjänar även i fortsättningen på nummer 06 2131626 vardagar kl 7–15.
Fr.o.m 15.2.2021 finns det tillfälligt två länkar till Österbottens tidsbokning:
- Tider t.o.m 30.4.2021
- Tider fr.o.m 3.5.2021
Så här bokar du en tid på nätet till undersökningar fr.o.m 3.5.
- Klicka på boka tid på vår framsida eller gå till adressen fimlab.vihta.com
- Välj område, service (tex. blodprov) och verksamhetsställe.
- Sök lediga tider och välj den tid som passar dej.
- Fyll i nödvändiga kunduppgifter
- För att få en bokningsbekräftelse, fyll i under kunduppgifter även telefonnummer och/eller e-postadress.
- Du kan även beställa en påminnelse om din bokning med e-post eller textmeddelande.
- Bekräfta bokningen.
- Du får en bokningsbekräftelse till e-posten eller som textmeddelande, som innehåller en bokningsnyckel och pin-kod, med vilka du kan kontrollera, ändra eller avboka din tid. Bokningsbekräftelsen innehåller även en servicenummer, med vilken du kallas in till provtagningen.
- Observera, fr.o.m 3.5 när du besöker laboratorierna i Österbottens område ska du även med tidsbokning anmäla dej när du kommer till laboratoriet.
Vi rekommenderar att du skapar användarnamn till tidsbokningssystemet om du besöker laboratoriet ofta. Med användarkontot kan du hantera dina bokningar utan bokningsnyckel och pin-kod. Du kan skapa användarnamn under “logga in > skapa ett konto”. Till din e-post får du anvisningar hur du bekräftar ditt användarnamn.
Tidsbokning och kundrådgivning via telefon fortsätter som tidigare
Tidsbokning och kundrådgivning via telefon betjänar även i fortsättningen på nummer 06 2131626 vardagar kl 7–15.
Fimlabin ajanvarausohjelma uudistuu Pohjanmaalla 15.2. alkaen
Ajanvaraukset Pohjanmaan alueella 3.5.2021 alkaen tehtäviin laboratoriotutkimuksiin tehdään Fimlabin uuden Vihta-ajanvarausjärjestelmän kautta 15.2.2021 alkaen. Huhtikuun loppuun asti ajoittuvat varaukset hoituvat normaalisti nykyisen järjestelmän kautta. Muualla Fimlabin alueella uusi järjestelmä on jo otettu käyttöön, eikä muille alueille tule tässä vaiheessa muutoksia.
Ajanvaraukset 15.2.2021 alkaen
Fimlabin uuteen ajanvarausjärjestelmään ohjaudutaan Fimlabin nettisivujen kautta fimlab.fi/ajanvaraus tai suoraan osoitteesta fimlab.vihta.com. Myös Nettilab-ajanvarausjärjestelmän sivulle tulee linkki Vihta-ajanvarausjärjestelmään. Vihta-ajanvaraussivustolla ohjeistetaan asiakasta yksityiskohtaisesti ajanvarauksen tekemisessä. Pohjanmaan puhelinajanvaraus ja asiakasneuvonta palvelevat jatkossakin numerossa 06 2131626 arkisin klo 7–15.
15.2. alkaen nettisivuillamme on väliaikaisesti Pohjanmaan ajanvaraukseen kaksi linkkiä: ajat 30.4.2021 asti ja ajat 3.5.2021 alkaen.
Näin varaat ajan verkossa 3.5. alkaen tehtäviin tutkimuksiin
- Klikkaa varaa aika -painiketta etusivullamme tai mene osoitteeseen fimab.vihta.com.
- Valitse alue, palvelu (esim. verikokeet) ja toimipiste.
- Hae vapaat ajat ja valitse sinulle sopiva aika.
- Täytä tarvittavat asiakastiedot.
- Saadaksesi varausvahvistuksen lisääthän asiakastietoihisi myös puhelinnumeron ja/tai sähköpostiosoitteen.
- Voit myös tilata muistutuksen varauksestasi sähköpostilla tai tekstiviestillä.
- Vahvista varaus.
- Saat sähköpostitse tai tekstiviestillä varausvahvistuksen, joka sisältää varausavaimen ja pin-koodin, joiden avulla voit tarkistaa, muuttaa tai peruuttaa aikasi. Varausvahvistus sisältää myös palvelunumeron, jolla sinut kutsutaan näytteenottoon.
- Huomaathan, että 3.5. alkaen asioidessasi Pohjanmaan alueen laboratorioissa myös ajanvarausajalle on ilmoittauduttava laboratorioon saavuttaessa.
Mikäli asioit usein laboratoriossa, suosittelemme käyttäjätunnuksen luomista ajanvarausjärjestelmään. Käyttäjätilin avulla voit hallita tekemiäsi varauksia ilman varausavainta ja pin-koodia. Voit luoda tunnukset kohdassa ”kirjaudu > rekisteröidy”. Saat sähköpostiisi ohjeet tunnuksen vahvistamiseksi.
Kysyttävää?
Pohjanmaan puhelinajanvaraus ja asiakasneuvonta palvelevat jatkossakin numerossa 06 2131626 arkisin klo 7–15.
Fimlab on varautunut näytemäärien kasvuun
Koronatilanne on jälleen valtakunnallisesti kiihtynyt. Kasvavat pyyntömäärät heijastuvat myös vasteaikoihin koronanäytteenotosta tulokseen. Tällä hetkellä Fimlabissa tutkitaan keskimäärin lähes 3000 näytettä päivässä. Määrät ovat kasvussa ja päivittäinen vaihtelu on suurta: arkipäivisin pyyntöjä saatetaan tehdä nelinkertaisesti viikonloppuun nähden.
Fimlabin toiminta-alueista Keski-Suomi, Kanta-Häme ja osa Päijät-Hämeestä ovat koronatilanteen leviämisvaiheessa ja Pirkanmaa sekä Pohjanmaa kiihtymisvaiheessa. Seuraamme tilanteen kehittymistä tarkasti ja olemme varautuneet näytemäärien kasvuun.
– Tehostamme jatkuvasti toimintaamme niin, että pystymme käsittelemään suurempia näytemääriä. Parhaillaan olemme automatisoimassa pitkälti käsityönä tehtävää näytteiden esikäsittelyä. Hyödyntämällä automaatiota entistä laajemmin analyysia voidaan nopeuttaa, mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari sanoo.
Tuotantovarmuuden takaamiseksi Fimlab hyödyntää tarvittaessa myös tutkimusten alihankintaa yhteistyölaboratorioista.
Viruksen osoitustutkimusten rinnalla Fimlab kehittää parhaillaan yhdessä Tampereen yliopiston kanssa menetelmiä vauhdilla leviävien varianttivirusten tunnistamiseksi. Pyrkimyksenä on päästä aloittamaan sekvensointitutkimukset Fimlabissa jo helmikuussa.
Tiivis oppilaitosyhteistyö luo pohjan uusien fimlabilaisten löytymiselle
Fimlab tekee tiivistä oppilaitosyhteistyötä eri koulutusasteiden kanssa. Yhteistyö tarkoittaa sekä harjoittelupaikkojen tarjoamista että opetustyön kehittämistä.
Fimlabin merkittävin oppilaitosyhteistyötaho on Tampereen ammattikorkeakoulu, jonka bioanalytiikan opiskelijoista lähes kaikki suorittavat jossain opintojensa vaiheessa harjoittelun Fimlabilla. Esimerkiksi viime syksynä TAMKin opiskelijoiden harjoittelujaksoja oli 82.
– Jotkut tekevät jopa kaikki harjoittelunsa meillä, kertoo Fimlabin HR Partner Jaana Piikkilä.
Tärkeä yhteistyötaho on myös Savonian ammattikorkeakoulu, jossa neljä Fimlabilla vakituisessa työsuhteessa olevaa henkilöä suorittaa bioanalyytikon tutkintoa työnsä ohella. Lisäksi yhteistyötä tehdään muun muassa Tampereen yliopiston, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian sekä Tampereen ammattiopiston kanssa.
Opiskelijoiden ammatillisen kasvun mahdollistamisen ohessa yhteistyö oppilaitosten kanssa tarjoaa myös lukuisia rekrytointimahdollisuuksia. Vuoden 2020 reilusta sadasta harjoittelijasta 86 on työllistynyt Fimlabille joko vakituiseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen tai vaihtoehtoisesti kesä- tai keikkatöihin.
– Kun opiskelija on saanut jo harjoittelun yhteydessä perusperehdytyksen ja Fimlab on heille tuttu, myös töiden aloittaminen on helpompaa, Piikkilä perustelee.
Opiskelijaohjauksen laatulupaus saanut positiivista palautetta
Fimlabissa on laadittu hoitohenkilöstön aloitteesta opiskelijaohjauksen laatulupaus, jossa kerrotaan avoimesti niistä ajatuksista, joiden pohjalta Fimlabilla opiskelijoiden ohjauksessa toimitaan. Laatulupauksessa luvataan auttaa opiskelijoita kasvamaan ammatillisesti ja kehittymään harjoittelujakson aikana niissä tehtävissä, jotka hänelle on oppimistavoitteiden mukaisesti annettu.
– Laatulupaus on jaettu harjoitteluun tuleville videon muodossa. Vaikka lupaus on ollut käytössä vasta vähän aikaa, olemme saaneet siitä erinomaista palautetta, Piikkilä kertoo.
Esimerkiksi erään opiskelijan palautteessa todettiin, että Fimlabille oli helppoa tulla harjoitteluun, koska lupaus osoitti organisaation olevan aidosti kiinnostunut opiskelijoista. Palautteen mukaan Fimlab on myös onnistunut täyttämään antamansa lupauksen.
– Opiskelijoilta saamamme palaute on aina ollut hyvää, mutta systemaattinen ja suunnitelmallinen työ opiskelijaohjauksen kehittämiseksi on näkynyt entistä parempana palautteena, Piikkilä iloitsee.
Harjoitteluiden lisäksi Fimlab tarjoaa vuosittain yli sata kesätyöpaikkaa. Kesätyörekry on nyt käynnissä, ja töitä on tarjolla etenkin bioanalyytikko-opiskelijoille ja muille näytteenottovalmiudet omaaville. Työtehtävät näytteenoton tai analytiikan puolelta määräytyvät aina kesätyöntekijän opintojen vaiheen ja aiemman työkokemuksen mukaan.
Miehet saivat positiivisen koronatuloksen naisia todennäköisemmin
Fimlabin toiminta-alueella koettiin lokakuussa koronatilanteen nopea kiihtymisvaihe. Tilastot osoittavat, että testiin hakeutumisessa ja positiivisten tulosten ilmaantuvuudessa on sukupuolisidonnaisia eroja. Asiantuntijat muistuttavat, että myös lieväoireisten on syytä hakeutua testattaviksi ja välttää sosiaalisia kontakteja.
Fimlabin toiminta-alueella todettiin syyskuun lopussa vain noin 10–12 positiivista covid-19-tutkimustulosta päivässä. Lokakuun alussa viiden päivän aikana positiivisten tulosten määrä moninkertaistui lähes 90:een päivässä. Yli 60 positiivisen tutkimustuloksen päivävauhti jatkui kaksi viikkoa. Neljässä viikossa tilanne saatiin hallintaan ja saavutettiin syyskuun lopun ilmaantuvuustilanne.
Voidaan siis sanoa, että infektion leviäminen tapahtui muutamassa päivässä, sammuttaminen kesti ainakin kaksi viikkoa ja jälkisammutustoimet vaativat jopa neljä viikkoa.
– Parin viikon ajan olimme samalla ilmaantuvuustasolla kuin ennen ilmaantuvuuden äkillistä nousua, kunnes aivan viime päivinä ilmaantuvuus kääntyi taas huolestuttavasti uuteen nousuun. Emme siis voi tuudittautua siihen, että korona on selätetty, vaan on ymmärrettävä, että tilanne voi riistäytyä käsistä muutamissa päivissä, sanoo mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari.

Naiset kävivät testattavana miehiä aktiivisemmin
Heinäkuulta alkavan seurannan mukaan naiset hakeutuvat testattaviksi miehiä aktiivisemmin. Sen sijaan positiivinen tutkimustulos on todennäköisempi miehillä. Tutkimuksessa käyneistä kaikkiaan 42 prosenttia oli miehiä ja silti positiivisista tuloksista yli puolet todettiin heillä.
Kaikkein aktiivisimmin testattiin työikäisiä naisia. Heidän osuutensa testatuista oli enimmillään lähes viidenneksen suurempi kuin vastaavan ikäisten miesten.
– Tämä selittynee terveydenhuollon ja opetustoimen henkilöstön runsaalla testaamisella. Runsas testaaminen ei kuitenkaan tuonut esille vastaavassa määrin positiivisia tuloksia, toteaa palvelujohtaja Anu Mustila.

Se, että myös iäkkäämmät, yli 60-vuotiaat miehet hakeutuivat testattaviksi harvemmin kuin saman ikäiset naiset, jää vaille selitystä. Paitsi näissä ikäryhmissä myös nuorilla 21–30-vuotiailla miehillä positiivinen tutkimustulos oli kaikkein todennäköisin.
Testiin matalalla kynnyksellä
Sitä, hakeudutaanko covid-19-tutkimuksiin samanlaisella kynnyksellä iästä ja sukupuolesta riippumatta, on Mustilan mukaan syytä pohtia laajemmin.
– Miesten hakeutuminen testeihin on ollut iästä riippumatta naisia vähäisempää. Mikäli tutkimuksiin ei hakeuduta lieväoireisina tai vältetä kontaktia toisten ihmisten kanssa, voi covid-19-ilmaantuvuus nousta aivan yhtä nopeasti kuin lokakuun alussa tapahtui.

Laboratorioissa on varauduttu uuteen korona-aaltoon
Koronaviruksen testauskapasiteettia on kasvatettu Fimlabissa koko kevään ajan. Valmius lisääntyvien näytemäärien tutkimiseen on erittäin hyvä.
Koronapandemia levisi Eurooppaan ja Suomeen hyvin nopeasti. Diagnostiikkaa jouduttiin pystyttämään kiireellä, ja toiminnan kehittämistä leimasi jatkuva reagointi muuttuviin tilanteisiin. Fimlabilla koronatestauksesta vastaavan, mikrobiologian erikoisalajohtaja Tapio Seiskarin mukaan tilanne on nyt tasaantunut.
– Ensimmäiseen aaltoon emme olleet juuri osanneet varautua. Toisen aallon aikana tilanne tulee olemaan täysin erilainen. Siihen olemme nyt testauskapasiteetin ja diagnostiikan puolesta hyvin valmistautuneita.
Fimlab vastaa koronavirustestauksesta viiden sairaanhoitopiirin alueella Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Varsinainen diagnostiikka tapahtuu pääosin Fimlabin keskuslaboratoriossa Tampereella.
Poikkeuksellista diagnostiikkaa
Ensimmäiset koronavirustutkimukset tehtiin Fimlabissa helmikuun lopussa. Tällöin ei markkinoilla ollut vielä kaupallisia testejä tarjolla, vaan testit piti rakentaa itse paikan päällä laboratoriossa. Testausmäärät olivat aluksi hyvin pieniä, noin kymmenkunta testiä päivässä. Vain epidemia-alueiksi luokitelluilta alueilta Suomeen palanneet oireiset henkilöt testattiin.
Epidemia-alueen nopea laajentuminen kasvatti näytemääriä huomattavasti. Samaan aikaan markkinoille saatiin useita erilaisia kaupallisia menetelmiä, joita Fimlabissakin on hyödynnetty. Maaliskuun lopussa tutkittiin jo noin 250 näytettä päivässä. Huhtikuun loppuun mennessä näytemäärä tuplaantui. Tilanne on pysynyt siitä asti ennallaan, ja edelleen Fimlabissa tutkitaan noin 500 koronanäytettä päivässä.
– Pandemia on Suomessa nyt aika lailla pysähtynyt ja tilanne on hyvällä mallilla. Suomi on tosi hyvin onnistunut tavoitteessaan hillitä viruksen leviämistä, Seiskari toteaa.
Kova kuorma näytteenotolle
Nyt, kun yhteiskunnan rajoituksia on alettu purkaa, näytemäärät tulevat kasvamaan. Tähän on Fimlabissa varauduttu. Uudet laitehankinnat, joilla testausta saadaan automatisoitua ja tehostettua huomattavasti, saataneen käyttöön kesäkuun alussa. Lisäksi Fimlab on aloittanut vasta-ainetestauksen tukemaan infektioiden toteamista. Myös näytteenottovälineiden saatavuus on jatkuvasti parantunut.
– Testauskriteerit ovat nyt matalalla ja hyvin lieväoireistenkin tulisi päästä testeihin. Viimeistään syksyllä leviävät kausiflunssat tulevat varmasti kasvattamaan näytemääriä entisestään. Vaikka kapasiteettia moninkertaistuvalle tutkimusmäärälle laboratorioissa nyt onkin, saattaa koronanäytteenottoon pääsy muodostua pullonkaulaksi joillakin alueilla, huomauttaa Seiskari.
Mielenkiinnosta mikrobeihin
Mikrobiologian erikoisalajohtaja Tapio Seiskari on työskennellyt kuluneen kevään ajan koronadiagnostiikan keskiössä. Poikkeuksellinen aika on vahvistanut osaamista ja lisännyt erikoisalarajat ylittävää yhteistyötä.

Kuluva kevät on ollut poikkeuksellinen laboratoriomaailman pitkän linjan ammattilaisellekin. Mikrobiologian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Tapio Seiskari on tehnyt pitkää päivää yhdessä kollegojensa kanssa mikrobiologian laboratoriossa Tampereella.
– Koronapandemia on meille monelle henkilökohtaisen osaamisen kasvun aikakausi. Olemme vimmatusti perehtyneet uuteen tekemiseen ja paiskineet töitä huomattavia tuntimääriä. Tämä on ollut hyvin työlästä, mutta samalla antoisaa aikaa kehittymisen ja eteenpäin menemisen näkökulmasta, luonnehtii Seiskari.
Mikrobiologia on immunologisten ja infektiosairauksien diagnostiikan erikoisala. Isoin toiminta tapahtuu Tampereella, jossa toiminnasta vastaa 11 asiantuntijaa ja 45 hoitohenkilökunnan jäsentä. Erikoisala jakautuu Tampereella viiteen eri laboratorioon: immunologian, molekyylibiologian, bakteriologian sekä elatusaine- ja reagenssilaboratorioon. Koronadiagnostiikasta vastaa molekyylibiologian laboratorio.
Erinomainen näköalapaikka
Seiskarin ura Fimlabilla alkoi vuonna 2008 silloisessa Laboratoriokeskuksessa kliiniseen mikrobiologiaan erikoistuvana lääkärinä. Erikoistumisen jälkeen mies on edennyt erikoislääkäristä ensin apulaisylilääkäriksi ja logistiikkapalvelun lääketieteelliseksi vastuuhenkilöksi, sitten ylilääkäriksi ja keväällä 2019 mikrobiologian erikoisalajohtajaksi edeltäjänsä jäätyä eläkkeelle.
– Voi sanoa, että olen tehnyt mikrobiologian urani samassa rakennuksessa erikoistumisen alusta lähtien.
Alalle Seiskarin toi mielenkiinto mikrobeja ja infektiosairauksia kohtaan.
– Näin laboratorion paikkana, jonka kautta kaikkien infektiotauteja sairastavien hoito kulkee. Pidän tätä erinomaisena näköalapaikkana kenttään.
Mikrobiologia on ala, joka kehittyy jatkuvasti. Aina tulee paitsi entistä parempia, nopeampia ja herkempiä menetelmiä, myös uusia mikrobeja ja niiden ominaisuuksia. Esimerkiksi muuttuva mikrobilääkeresistenssi haastaa mikrobiologian laboratoriota. Erikoisalajohtajana Seiskarilla on sekä operatiivinen että tuotannollis-taloudellinen vastuu mikrobiologian erikoisalan toiminnasta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että varsinaista analytiikkaa ja tutkimustyötä ei juuri Seiskarin työpöydälle mahdu.
– On kuitenkin tärkeää toisinaan päästä tekemään myös käytännön tutkimustyötä. Se on meidän ydintekemistämme, josta en halua vieraantua.
Vaikuttavaa diagnostiikkaa
Helmikuun lopulla alkaneet koronatestaukset pistivät erityisesti mikrobiologian tiimin aluksi koville. Nyt testauskapasiteettia on jatkuvasti kasvatettu ja työnjako saatu toimivaksi. Kenenkään ei yksinään tarvitse venyä urotekoihin.
– Välillä ratkoin diagnostisia ongelmia unissanikin, mutta nyt tilanne on tasoittunut. Yhteistyö erikoisalarajojen yli on toiminut hienosti ja jokainen kantaa vastuunsa. On ollut ilo seurata, kuinka hyvin porukka on tässä mukana, Seiskari kiittelee.
Erikoisalajohtaja sanoo seuranneensa ylpeänä mikrobiologian toimintaa ennenkokemattoman haasteen edessä. Ison organisaation leveisiin hartioihin on ollut hyvä nojata.
– Näen, että meillä on yrityksenä erittäin hyvä valmius reagoida erilaisiin muutoksiin, joita yhteiskunnassa ja tautitilanteissa voi tulla vastaan. Meillä on hyvä mahdollisuus tehdä vaikuttavaa ja tehokasta diagnostiikkaa isolla toimialueella.
Palvelemme koronapandemiankin aikana
Kevään ajan jatkunut poikkeustila vaikuttaa edelleen Fimlabin näytteenottopalveluihin. Terveydenhuollon sulkujen asteittainen purkaminen kasvattaa laboratoriotutkimusten määrää.
Kiireettömän hoidon määrää on alettu terveydenhuollossa lisätä toukokuun aikana. Valmiustilan purku tulee näkymään myös laboratorioissa lisääntyvinä tutkimusmäärinä. Toisaalta väestössä on myös poikkeustilan aikana kasvanutta painetta käydä muun muassa määräajoin toistuvissa seurantakokeissa, joita on saatettu poikkeusolojen vuoksi siirtää myöhemmäksi.
Suojainten käytössä Fimlab noudattaa THL:n ja sairaanhoitopiirien linjauksia.
– Tähän saakka hengityssuojainten käyttöä on jouduttu saatavuusongelmien vuoksi rajaamaan siten, että niiden riittävyys on turvattu erityisen kriittisissä tilanteissa. Nyt infektioyksiköt ovat ohjeistaneet suojainten käyttöä jo hieman laajemmin, kun niiden saatavuus on parantunut. Seuraamme tilannetta ja otamme kulloistenkin linjausten mukaisesti suu-nenäsuojuksia käyttöön myös näytteenottopalveluissa, Fimlabin palvelujohtaja Anu Mustila kertoo.
Vuoronumeroasiointi keskeytetty ainakin syksyyn asti
Fimlabin laboratorioissa asiointiin on kevään aikana tehty muutoksia, joilla on pyritty vähentämään jonotustilanteita.
– Vuoronumeroasiointi on pois käytöstä, ettei syntyisi jonotustilanteita. Lähtökohtaisesti toimimme vain ajanvarauksella ja vain välttämättömät saattajat saavat tulla mukaan. Ajanvarausasiointia on vielä lisäksi väljennetty, jottei syntyisi pitkiä kohtaamisia aulassa. Näin toimitaan ainakin syksyyn asti, toteaa Mustila.
Kiireelliset päivystysasiakkaat palvellaan edelleen vuoronumerolla. Lisäksi Nopsa-pikapalvelu palvelee ilman ajanvarausta Tampereella Kuninkaankulmassa, Hatanpäällä ja Taysin poliklinikkalaboratoriossa sekä Jyväskylän näytteenottokeskuksessa ja pian myös Kanta-Hämeen keskussairaalan laboratoriossa Hämeenlinnassa.
– Haluamme painottaa, ettei kontrollikäynneistä ole syytä luopua. Näytteenotto tiettyjen sairauksien ja sairauksien hoidon seurannassa on välttämätöntä. Teemme kaikkemme, että näytteenotto sujuu kaikissa tilanteissa mahdollisimman sujuvasti ja mahdollisimman vähin ihmiskontaktein, Mustila sanoo.
Alla listattuna tämän hetkisiä toimenpiteitämme, jotka tähtäävät turvalliseen näytteenottotilanteeseen:
- Toimipisteissämme ei oteta koronanäytteitä.
- Vuoronumeroasiointi on keskeytetty ja asiakasmääriä on rajoitettu mm. ajanvarausaikoja väljentämällä.
- Nopsa-pikapalvelu palvelee normaalisti.
- Turha oleskelu laboratorioiden odotustiloissa on minimoitu.
- Odotustilojen väljyyttä on lisätty, jotta turvavälien huomioiminen on mahdollista.
- Olemme ohjeistaneet hengitystieinfektiota potevia asiakkaitamme välttämään asiointia laboratorioissamme.
- Henkilökuntamme ei tule töihin, jos heillä on hengitysinfektio.
- Henkilökunnan testaukset tehdään valtakunnallisen linjauksen mukaan.
- Henkilökuntamme kiinnittää erityistä huomiota hyvään käsihygieniaan jokaisessa asiakastilanteessa.
Genetiikka on mahdollisuuksien erikoisala
Fimlabin lääketieteellisen genetiikan laboratorioissa tutkitaan sekä perinnöllisiä sairauksia että syöpätauteja. Genetiikan erikoisalan johtajana työskentelevä Mauri Keinänen on monissa liemissä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin keitetty sairaalageneetikko, joka iloitsee tutkimusmahdollisuuksien jatkuvasta kehityksestä.
Geneettinen osaaminen lisääntyy Suomessa ja maailmalla valtavaa vauhtia. Viimeiset parikymmentä vuotta genetiikan tietämyksen lisääntyminen yhdistettynä teknologisten mahdollisuuksien kehittymiseen on tarkoittanut isoja harppauksia alalla vuosittain. Tutkimusmahdollisuudet ovat tänä päivänä suuret. Fimlabin genetiikan erikoisalajohtaja, sairaalageneetikko Mauri Keinänen on tyytyväinen kehityssuuntaan.
– Genetiikka ei ole isolaatti, vaan kyseessä on hyvin tiiviisti muihin erikoisaloihin linkittyvä tieteenala. Näin ollen genetiikan tutkimuksen ja tietämyksen kehittymisellä on mahdollisuuksia laventava ja hoitomahdollisuuksia kehittävä vaikutus myös esimerkiksi patologian, hematologian ja mikrobiologian erikoisaloihin liittyen.
Genetiikka ei ole isolaatti, vaan kyseessä on hyvin tiiviisti muihin erikoisaloihin linkittyvä tieteenala.
Genetiikka on valtavan laaja erikoisala, jonka alla on paljon eri tasoista toimintaa. Fimlabin lääketieteellisen genetiikan laboratorioissa tutkitaan perinnöllisiä sairauksia ja syöpätauteja. Kyseessä on diagnostinen laboratorio, jossa loppuasiakkaita on aina syntymättömistä vauvoista vanhuusikään varttuneisiin saakka. Tutkimuksia tilaavina asiakkaina ovat useimmiten sairaalat, joidenkin tutkimusten kohdalla myös terveyskeskukset ja lääkäriasemat.

Vaikuttava osaaja katsoo alaa monelta kantilta
Vuodesta 2016 asti Fimlab Laboratorioiden ja genetiikan erikoisalan kehittämisessä mukana ollut Keinänen on kartuttanut vaikuttavan ansioluettelon. Vuonna 1988 Helsingin yliopistossa perinnöllisyystieteistä ja ihmisgenetiikasta tohtoriksi väitellyt Keinänen on sittemmin työskennellyt monipuolisesti tutkimustyössä, laboratoriodiagnostiikassa ja esimiestehtävissä niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.
– Erilaisissa organisaatioissa työskentely on tuonut perspektiiviä tekemiseen. Monipuolinen kokemus on lisännyt uteliaisuutta ja tiedonjanoa sekä tuonut halun ymmärtää asioita useilta kanteilta, Keinänen kertoo.
Fimlabilla Keinänen vastaa genetiikan erikoisalan toiminnasta, kehittämisestä ja taloudesta. Hän osallistuu tiiviisti johtoryhmätyöskentelyyn, kantaa vastuuta myös hedelmöityshoitolaboratorion toiminnasta sekä vastaa sidosyksikköverkoston asiantuntijafoorumeiden kehittämisestä ja toimii kyseisten organisaatioiden Laboratoriopalveluiden neuvottelukunnan puheenjohtajana.
– Laaja tehtävänkuva antaa loistavan mahdollisuuden erikoisalan objektiiviseen tarkasteluun ja kehittämiseen.
Tutkimus- ja kehitystyöt aikanaan ulkomailla, muun muassa Bostonissa, Chicagossa, Tallinnassa ja Saksassa, ovat tuoneet miehelle arvokasta kansainvälistä osaamista, jota voi hyödyntää Fimlabin genetiikan erikoisalan johtamisessa. Terveydenhuollon substanssiosaamisen yhdistämisessä johtamistyöhön Keinästä auttaa useissa eri johtotehtävissä hankitun kokemuksen ohella terveydenhuollon johtamis- ja Executive Master of Business Administration -koulutukset.
Tulevaisuuden genetiikka nojaa alojen yhteistyöhön
Tietämyksen ja tutkimusteknologian kehittymisen ohella genetiikan tieteenalaa kuvaa toinenkin trendi: käyttötarkoitusten laajeneminen.
– Edullisemmat tutkimukset ovat mahdollistaneet sen, että tieteenala on tullut muun muassa sukututkimusten ja joidenkin sairauksien tai ominaisuuksien riskilaskennan kautta lähemmäs kuluttajia. Kovan lääketieteellisen genetiikan vastapainoksi toiseen ääripäähän onkin syntynyt niin sanottua horoskooppitasoista genetiikkaa, Keinänen kuvailee.
Tällä hän tarkoittaa muun muassa joitain suoraan kuluttajille myytäviä hyvinvointigeenitestejä, missä yksittäinen geenimuoto liitetään johonkin henkilön ominaisuuteen, luonteenpiirteeseen tai sairausriskiin ilman vankkaa tieteellistä pohjaa. Vaikka Keinäsen mukaan on hienoa, että tutkimusmahdollisuudet ovat nykyään laajat ja lisääntyneiden mahdollisuuksien kautta myös ymmärrys geenien vaikutuksesta tulee kaikille tutummaksi, kannustaa hän silti pohtimaan, mikä tutkiminen aiheuttaa lopulta enemmän tuskaa kuin hyötyä.
Kovan lääketieteellisen genetiikan vastapainoksi toiseen ääripäähän on syntynyt niin sanottua horoskooppitasoista genetiikkaa.
Selvää on, että tulevaisuudessa genetiikkaa hyödynnetään aiempaa enemmän ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Tiedosta on apua sekä yksilön omasta terveydestä huolehtimisessa kuin hoidon suunnittelussakin.
– Tulevaisuudessa genetiikalla on paljon enemmän annettavaa lääketieteelle ja esimerkiksi yksilöllisen lääkehoidon suunnitteluun kuin tällä hetkellä osataan hyödyntää. Kehitykseltä toivonkin erityisesti sitä, että genetiikan integraatio muihin lääketieteen aloihin jatkuu yhä tiiviimmin. Siten ymmärrys genetiikasta mahdollistajana syvenee.