Suosittelemme maskin käyttöä laboratoriossa asioidessasi, mikäli sinulla on hengitystieinfektion oireita. Saavuthan laboratorioon vasta juuri ennen sinulle varattua aikaa.
Varaa aika puhelimitse
Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Päijät-Häme (Arkisin ma-pe klo 7-18)
30.10.2023
Kotimaassaan Thaimaassa laboratoriohoitajaksi valmistunut Warunee Phooseemai haluaisi työskennellä tulevaisuudessa mikrobiologian parissa.
”Mielenkiintoista, modernia ja motivoivaa”, kuvaa WaruneePhooseemai kieliharjoittelunsa sujumista Fimlabilla. Warunee suoritti kotoutumiskoulutukseensa kuuluvan, neljä viikkoa kestävän kieliharjoittelun Fimlabin keskuslaboratoriossa Tampereella syys−lokakuussa 2023. Hän on kouluttautunut laboratoriohoitajaksi kotimaassaan Thaimaassa.
Warunee oli itse aktiivinen Fimlabin suuntaan, jotta pääsisi kieliharjoitteluun juuri tänne. Kotoutumiskoulutusta Warunee käy Arffmanin järjestämänä.
”Kaikki on mennyt tosi hyvin. Fimlabissa oli tehty minulle hyvä harjoitteluohjelma. Olen päässyt tähän mennessä tutustumaan poliklinikkalaboratorioon sekä erikoisaloista kemiaan, hematologiaan ja mikrobiologiaan. Viimeisellä viikolla ovat vuorossa patologia ja genetiikka. Kun olen siirtynyt ohjelmassa eteenpäin, minut on aina ohjattu seuraavaan oikeaan paikkaan. Kaikki ovat olleet tosi auttavaisia ja ystävällisiä”, Warunee kiittelee työkavereitaan.
Hän on myös itse saanut vain kiittävää palautetta.
Laboratoriohoitaja OonaVasko mikrobiologialta kuvaa, että Warunee on aidosti kiinnostunut ja motivoitunut oppija. Warunee puhuu rohkeasti suomea niin työasioissa kuin taukokeskusteluissa.
”Oli myös mukavaa, että hän kyseli muilta työntekijöiltä ja tervehti kaikkia iloisesti”, Vasko sanoo.
Samanlaisia ajatuksia on Waruneeta hematologian eritetyöpisteellä ohjanneella laboratoriohoitaja EmiliaKoskisella.
”Warunee oli aktiivinen kyselemään ja ymmärtämään, mitä työpisteen töihin kuuluu ja miten meidän aamukiertomme ja näytteenotto konseptina toimivat. Hän oli kiinnostunut ja selkeästi motivoitunut!”
Toiveena työt mikrobiologian parissa
Warunee kehuu työkavereittensa lisäksi Fimlabin moderneja työvälineitä.
”Fimlabissa järjestelmät ja työvälineet ovat tosi moderneja ja toimivia. Täällä työntekijällä on turvallista”, hän sanoo.
”Suomen ja Thaimaan ero on, että Suomessa laboratoriossa on enemmän henkilöstöä ja myös paljon erikoistunutta ammattitaitoa. Lääkäri tai kemisti on täällä aina paikalla”, Warunee jatkaa.
Tulevaisuudessa Waruneeta kiinnostaisi jatkaa työtä Fimlabilla.
”Haluaisin päästä tänne töihin mikrobiologian laboratorioon, koska siitä minulla on paljon työkokemusta. Tykkään siitä, että saan tehdä töitä käsillä. Mikrobiologialla on mielenkiintoista seurata esimerkiksi bakteerien kasvamista ja värimuutoksia”, Warunee sanoo.
Haasteellinen mutta mielenkiintoinen suomen kieli
Warunee on kotiutunut Tampereelle hyvin, ja motivaatio oppia suomea on kova. Kielen oppimisessa on auttanut tamperelainen puoliso.
”Suomen kieli on haasteellinen mutta mielenkiintoinen. Kun kuuntelen sitä koko ajan, kieleni on kehittynyt jo tosi paljon. Kerään muistilapulle sanoja, se on yksi keinoni oppia”, Warunee kertoo.
Hän lähettää lämpimiä terveisiä fimlabilaisille.
”Paljon kiitoksia kaikille minua auttaneille! Olen tosi kiitollinen, että pääsin tekemään harjoitteluni juuri Fimlabilla.”
Laboratoriohematologia on lääketieteen erikoisala, joka tutkii veren sairauksia. Hematologiaa tehdään kaikissa niissä Fimlabin toimipisteissä, joissa tehdään analytiikkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa keskussairaaloiden ja pienten sairaaloiden laboratorioita sekä joitain terveyskeskuksia, joissa tehdään pika-analytiikkaa. Harvinaisemmat hematologian tutkimukset on keskitetty Tampereelle.
– Monet hematologian tutkimukset ovat niin yleisiä, että ne on järkevintä tehdä lähellä. Osa tutkimuksista on päivystyksellisiä eli niissä nopeus on valttia, kertoo Fimlabin hematologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tomi Koski.
Hematologia toimii läheisessä yhteistyössä useiden eri Fimlabin erikoisalojen ja osa-alueiden kanssa. Yksi keskeisimpiä yhteistyön muotoja viime vuosien aikana on ollut suolistosyövän seulonta, joka on työllistänyt fimlabilaisia niin asiakaspalvelussa, tukipalveluissa, tietohallinnossa kuin monilla muillakin osa-alueilla.
– Olemme osa isoa kokonaisuutta, ja teemme oman osuutemme suolistosyövän laajenevassa seulonnassa. Osallistujia on onneksi ollut odotetusti, ja ihmiset ovat selvästi kiinnostuneita omasta hyvinvoinnistaan, Koski arvioi.
Suolistosyövän seulontaa tehtiin Fimlabissa ensin pilottina ja sittemmin seulonnan tultua pakolliseksi osallistuvien kuntien, ja sen myötä myös näytteiden, määrä on kasvanut merkittävästi.
Uusia ihmisiä kaivataan alalle
Vuoden 2022 keskeisimpiä teemoja hematologian erikoisalalla on ollut toiminnan yhdenmukaistaminen eri paikkakunnilla. Paljon on jo saatu aikaan, ja esimerkiksi laitekannat ja IT-järjestelmät on jo yhtenäistetty. Monia pienempiä yksityiskohtia ja kokonaisuuksia hiotaan kuitenkin vielä.
Fimlabin asiakkaiden näkökulmasta yhdenmukaistaminen lisää toimintavarmuutta sekä myös tehokkuutta ja sujuvuutta. Kun asiat tehdään kaikissa toimipisteissä samalla tavalla, niitä voidaan kehittää samanaikaisesti, ja eroavien toimintamallien aiheuttamaan lisätyöhön ei kulu aikaa.
Yksi suurimmista huolenaiheista hematologialla liittyy kasvavaan osaajapulaan. Osaavaa henkilökuntaa on aiempaa vaikeampi löytää, ja vaikka hematologia vaikuttaa kiinnostavan esimerkiksi bioanalytiikan opiskelijoita, uusia työntekijöitä ei tahdo riittää kaikkiin toimipisteisiin.
– Tämä ongelma ei koske yksin meitä, vaan vaatii kehittämistä koko alalla. Jos työntekijöitä ei saada, se alkaa pian näkyä myös potilasasiakkaille asti jonoina ja pitkinä odotusaikoina, Koski huomauttaa.
Koski kuitenkin kehuu samalla työnantajaansa todeten, että Fimlabissa on hyvä työskennellä. Moni taloon tullut viihtyy hematologian parissa, sillä työ itsessään on mielenkiintoista.
– Toivottavasti työn mielekkyys houkuttelee myös nuoria ja alanvaihtajia hematologian pariin.
Laboratoriohematologia
on lääketieteen erikoisala, joka tutkii veren sairauksia. Jatkuvasti kehittyvän
erikoisalan johtaminen vaatii vuorovaikutustaitoja ja avointa mieltä.
Hematologian
erikoisalajohtaja Tomi Koski tiesi jo lapsena haluavansa lääkäriksi. Kodinlääkärikirjaa
selailtuaan erikoisalastakin oli vainu: hematologian kuvamaailma teki
lähtemättömän vaikutuksen.
Lääkäriopintojen
ohessa Koski työskenteli TYKSin laboratoriossa. Valmistumisen jälkeen työt
jatkuivat Veripalvelussa Helsingissä. Hematologian erikoistumisopinnot alkoivat
Tampereella vuonna 1996.
– Olen
erikoistunut kliiniseen kemiaan ja hematologisiin laboratoriotutkimuksiin, tarkentaa
Koski.
Diagnostiikkaa ja hoidon sujuvuuden varmistamista
Visuaalisen
mikroskopoinnin ohella Koskea kiehtoo erikoisalan monipuolinen sisältö.
Hematologia keskittyy erilaisten hematologisten sairauksien, kuten leukemian ja
lymfooman, diagnostiikkaan ja seurantaan. Niiden ohella tutkitaan muun muassa
erilaisia verenvuoto- ja tukostaipumuksia. Verikeskustoiminta on kokonaan oma
lukunsa.
– Siellä
pidämme huolen, että leikkauspotilaille riittää verta vuodon sattuessa. Verikeskuksen
puolella pyrimme olemaan ikään kuin näkymättömiä ja varmistamaan hoidon sujuvuutta
taustalla.
Pyrimme koko ajan entistä tarkempaan diagnostiikkaan ja aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön kaikkien erikoisalojen kanssa.
Työ
hematologian erikoisalajohtajana on Kosken mukaan monipuolista ja erityisesti
mahdollisuuksien luomista.
–
Tällä hetkellä merkittävin roolini on mahdollistaa työn tekeminen muille kollegoille,
kuten lääkäreille, kemisteille ja laboratoriohoitajille, jotta potilaat saavat
parhaan mahdollisen avun tutkimuksistamme.
Johtamis-
ja kehitystyön ohella Koski nauttii myös rutiinidiagnostiikan tekemisestä, vaikka
ehtii tehdä sitä enää valitettavan vähän. Päiviin mahtuu jonkin verran luuydin-
ja verinäytteiden mikroskopointia sekä esimerkiksi verikeskuksen puolella
hankalien tapausten selvittämisessä auttamista. Ennen COVID-19-pandemiaa Koski
reissasi säännöllisesti Fimlabin viiden keskuslaboratorion ja Tikkurilan
erikoishemostaasilaboratorion välillä.
– Meillä
on töissä alan huippuammattilaisia erilaisilta osaamisen painopistealueilta. Työni
hematologian erikoisalajohtajana ei onnistu ilman jatkuvaa ja avointa
vuorovaikutusta asiantuntijoidemme kanssa.
Proaktiivista
asiakaspalvelua
Hematologian
diagnostiset menetelmät kehittyvät jatkuvasti. Tämä tarkoittaa aktiivista toiminnan
tarkastelua ja hankintojen valmistelua.
– Pyrimme
koko ajan entistä tarkempaan diagnostiikkaan ja aiempaa tiiviimpään
yhteistyöhön kaikkien erikoisalojen kanssa. Kehitystyössä avoin mieli on
tärkeää, luonnehtii Koski.
Asiakasnäkökulmasta
Kosken mukaan olennaista on ylläpitää proaktiivista ja kehittävää otetta sekä
kuunnella asiakkaita herkällä korvalla.
– Tärkeintä on se, että vastaamme asiakkaidemme tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.
