Suosittelemme maskin käyttöä laboratoriossa asioidessasi, mikäli sinulla on hengitystieinfektion oireita. Saavuthan laboratorioon vasta juuri ennen sinulle varattua aikaa.
Varaa aika puhelimitse
Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Päijät-Häme (Arkisin ma-pe klo 7-18)
Fimlabissa tutkitaan tällä hetkellä valtavia määriä koronanäytteitä ja positiivisten löydösten osuus on ennennäkemättömän suuri. Kiireen ohella on pystytty tekemään myös tutkimustyötä, jolla varmistetaan diagnostiikan toimivuus. Tutkimuksen tueksi Fimlab sai Tampereen tuberkuloosisäätiöltä merkittävän apurahan.
Ylilääkäri Tapio Seiskarin mukaan kotimaisella tutkimuksella on pandemian hoidossa tärkeä rooli, sillä sen ansiosta voidaan varmistaa diagnoosien ja hoitoprosessien oikeellisuus.
– Kun tutkimme omaa tekemistämme ja uusia menetelmiä, voimme varmistaa, että teemme asioita oikein ja järkevästi, ja että kehitysaskeleet ovat oikean suuntaisia. Hyvä esimerkki tästä on antigeenitestien suorituskyky, joka tunnetaan Fimlabissa erittäin tarkasti meillä tehtyjen tutkimusten perusteella, Seiskari kuvailee.
Antigeenitestien tiedetään toimivan hyvin, kun hengitystieoireiden alusta on kulunut yhdestä seitsemään vuorokautta. Fimlabissa tehty tutkimus osoittaa kuitenkin selvästi, että aivan oireisen taudin alkuvaiheessa, ja oireettomilla potilailla, antigeenitestin herkkyys on merkittävästi PCR-tutkimusta huonompi.
– Tämä on merkittävä havainto, kun arvioidaan esimerkiksi kansallisia linjauksia kotitestien käytöstä oireettomien seulonnassa, toteaa mikrobiologian osastonylilääkäri Janne Aittoniemi.
Tampereen tuberkuloosisäätiö myönsi Fimlab Laboratoriot Oy:lle puolen miljoonan suuruisen apurahan koronatutkimusta varten. Apurahan voimin on jo tehty tutkimusta ja julkaisuja. Antigeenitestien suorituskyvyn lisäksi on tutkittu vasta-ainetestien toimivuutta ja muun muassa erilaisten näytteenottokohtien soveltuvuutta PCR-diagnostiikkaan. Havainto nenästä otetun PCR-näytteen toimivuudesta on huomioitu suoraan Fimlabin näytteenotto-ohjeistuksessa. Tutkimuksen hyöty on siis ollut hyvin konkreettinen.
Valtavat näytemäärät haastavat ensin näytteenottoa ja pienellä viiveellä analytiikkaa
Vaikka tutkimustyö onkin tärkeää, kasvavat koronatartuntamäärät suuntaavat resurssit valtavista näytemääristä selviämiseen. Loppuvuodesta 2021 tartuntamäärät ja sen myötä myös koronatestaus lisääntyivät merkittävästi kuormittaen Fimlabin henkilöstöä.
Koronan lisäksi hengitystieoireilua ja testauksen tarvetta ovat lisänneet monet muut hengitystievirukset. Etenkin RS-virusta on ollut paljon liikkeellä. Lisäksi omikronvariantin rantautuminen Suomeen on lisännyt sekvensointien tarvetta. Vuodenvaihteen tienoilla positiivisten koronalöydösten määrät lähtivät jyrkkään nousuun, varmasti osin omikronin myötä. Erityisesti positiivisten löydösten runsas määrä on edellyttänyt muutoksia näytekäsittelyssä ja pakottanut luopumaan monista aiemmin käytössä olleista toimintatavoista esimerkiksi näytteiden säilytyksen suhteen. Fokus onkin nyt vahvasti siinä, että kaikki näytteet saadaan tutkittua.
Covid-näytteiden kohdalla ei voida puhua myöskään pelkästään analytiikasta, vaan on huomioitava koko ketju näytteenotosta tuloksiin asti. Se sitouttaa paljon henkilöstöä. Haasteet kohdataan tyypillisesti ensin näytteenotossa, ja näytteiden hyökyaalto tulee pienellä viiveellä analytiikkaan.
– Käytännössä pyrimme lisäämään henkilöstömäärää analytiikkaan sitä mukaan, kun näytemäärät kasvavat. Se ei kuitenkaan aina ole ihan yksinkertaista ja sen myötä myös muun diagnostiikan tekotiheyttä joudutaan mahdollisesti vähentämään, sanoo Seiskari.
Toistaiseksi vain pieni osa suomalaisista on sairastanut taudin. Nyt kiihtynyt vauhti ennustaa, että pikkuhiljaa yhä useampi kohtaa viruksen.
– Toivottavasti mahdollisimman monella ensikontakti virukseen tapahtuu rokotuksen kautta, Seiskari päättää.
Kanta-Hämeen koronatilanteesta johtuen alueen laboratoriot palvelevat asiakkaitaan ensisijaisesti ajanvarauksella.
Ajanvarauksen avulla tasataan
asiakasvirtaa, vältetään odotustilojen ruuhkautumista ja vähennetään
asiakkaiden sairastumisaltistusta koronaepidemian aikana.
Vuoronumerolla voi asioida
ainoastaan, mikäli hoitoyksikkö on pyytänyt tutkimukset päivystyksenä tai
noudetaan tarvikkeita kotinäytteenottoa varten tai palautetaan kotona otettuja
näytteitä.
Kiireellisissä tapauksissa ajan voi
varata verkkosivuiltamme osoitteessa www.fimlab.fi/ajanvaraus tai soittamalla arkisin klo 7–18 numeroon 010 808 515.
Ei-kiireellisissä tapauksissa pyydämme
asiakkaitamme perumaan varatun näytteenottoajan ja varaamaan uuden ajan
tilanteen helpottaessa. Ajan voi perua sähköisesti tai puhelimitse:
Ajan peruminen puhelimitse: 010 808 515 (arkisin klo 7–18)
Kaikkien
hengitystieoireita potevien asiakkaiden on vältettävä asiointia laboratoriossa.
Huomioithan, että toimipisteissämme ei oteta koronanäytteitä.
Käytä maskia asioidessasi laboratoriossa
Laboratorion
tiloissa on syytä noudattaa hyvää käsihygieniaa ja yskimishygieniaa, kuten
muuallakin yleisissä tiloissa. Pidä aina hyvää turvaväliä muihin ihmisiin.
Laboratorioidemme odotustiloista on tehty väljempiä istuimia
vähentämällä.
Saavu näytteenottoon
vasta juuri ennen varattua aikaa. Näin vältät tarpeetonta oleskelua
odotustilassa ja lähikontaktia toisiin asiakkaisiin. Vältä ruuhkaisia
aamuaikoja, jos mahdollista.
Toivomme myös, että
vain välttämättömät saattajat ovat näytteenotossa mukana. Muiden saattajien
tulisi odottaa laboratorion ulkopuolella, jotta asiakasmäärät pysyvät
kohtuullisina ja riittävät turvavälit asiakkaiden välillä toteutuvat.
Henkilökuntamme näytteenotossa kiinnittää erityistä huomiota turvallisuuteen. Henkilökuntamme käyttää visiiriä tai kirurgista suu-nenäsuojaa näytteenotossa. Henkilökuntamme ei työskentele sairaana ja he huolehtivat hyvästä käsihygieniasta jokaisessa asiakastilanteessa.
Fimlabin koronanäytteenotto Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen E-hallissa sekä Hatanpäällä ja Taysissa palvelevat myös pääsiäispyhien ajan. 2.–5.4. välisenä aikana toimipisteet ovat auki seuraavasti: Messukeskus klo 10–18, Hatanpää klo 9–17 ja Tays klo 10–18.
Huomaathan, että koronanäytteenottoon tulo vaatii aina lähetteen ja ajanvarauksen.
Koronatestauksen tuotantovarmuus on hyvä
Fimlabin
koronatestauksen tuotantovarmuus on hyvällä tasolla. Tutkimuslaitteistoa on
jatkuvasti vahvistettu ja myös tarvikkeiden globaali saatavuus on tällä
hetkellä hyvä. Nykyisellä laitteistolla on mahdollista tutkia noin 5000
koronanäytettä vuorokaudessa. Viime aikoina tutkimusmäärät ovat pyörineet
3000–4000 näytteen päivätasolla. Valtaosa testituloksista vastataan vuorokauden
sisällä näytteenotosta.
Koronavirusten
tarkempi tunnistaminen sekvensoinnilla on jatkunut Fimlabissa kuukauden päivät.
Tällä hetkellä sekvensointiin päätyy 20–60 näytettä viikossa. Koko virusgenomin
sekvensoinnilla näytteistä tunnistetaan paitsi yleisimmät maailmalla leviävät
variantit myös mahdolliset uudet muunnokset.
Fimlabin Tampereen keskuslaboratoriossa on käynnistetty koronavirusmuunnosten tunnistaminen sekvensoinnilla. Sekvensointia käytetään virusvarianttien seurantaan nopeasti kehittyvässä pandemiassa. Mutaatioita seuraamalla voidaan tarkimmillaan selvittää yksittäisten tartuntaketjujen kulkua.
Sekvensointi
on pystytetty tiiviissä yhteistyössä mikrobiologian ja genetiikan erikoisalojen
sekä Tampereen yliopiston kanssa. Genetiikan laboratoriolla vakiintuneessa käytössä
olleet menetelmät ja kokemus sekvensoinnista osana muun muassa syöpädiagnostiikkaa
ovat edesauttaneet menetelmän käyttöönottoa myös virusvarianttien
tunnistamiseen.
Sekvensoinnin tavoite on epidemiologinen seuranta
Koronaviruksen
osoitus potilasnäytteistä perustuu PCR-testaukseen, jossa tutkitaan yhtä tai
muutamaa ennalta määritettyä sekvenssipätkää kerrallaan. Tämän vuoksi menetelmä
sopii hyvin viruksen osoittamiseen suurista näytemääristä.
Sekvensoinnin merkitys osana koronadiagnostiikkaa heräsi tarpeesta seurata maailmalla leviämään lähteneiden virusvarianttien kulkua. Nyt on selvää, että variantit leviävät vauhdilla, ja brittivariantista on tulossa uusi valtavirus myös Suomessa.
– Elämme murrosvaihetta sen suhteen, millainen testausstrategia virusvarianttien sekvensointiin tullaan linjaamaan. Resurssien turvaamisen näkökulmasta on tärkeää, ettei lähdetä ylimitoitettuun sekvensointiin. Tarvitsemme systemaattista sekvensointia tietääksemme, minkälaisia viruskantoja Suomessa on liikkeellä. Näin voimme varmistaa myös PCR-diagnostiikan toimivuuden, toteaa mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari.
–
Vallitsevassa tilanteessa on tarkoituksenmukaista pysytellä nimenomaan epidemiologisen
tilannekuvan rakentamisen tasolla, koska tällä on merkitystä arvioitaessa
esimerkiksi rokotteiden tehoa kiertäviin viruskantoihin, lisää mikrobiologian
erikoislääkäri Minna Paloniemi.
Sekvensointimenetelmiin
kohdistuvat vaatimukset kasvavat, kun genomia määritetään tarkemmin, eikä vain
seurata tiettyjen, yksittäisten varianttien leviämistä.
– Yhden
sekvenssinäyte-erän kattava analysointi koko virusgenomin osalta on vaativaa ja
kestää kaikkine vaiheineen useamman päivän. Siksi sekvensointi ei varsinaisesti
palvele taudin diagnostiikkaa, vaan enemmänkin juuri epidemian seurantaa, sanoo
genetiikan erikoisalajohtaja Mauri
Keinänen.
Fimlabin Tampereen keskuslaboratorioon pystytetään parhaillaan
uutta sekvensointijärjestelmää, jolla voidaan skannata virusten perimää. Tähän
asti positiiviset koronanäytteet on tarvittaessa lähetetty Helsinkiin THL:n tekemää
muunnosten sekvenssianalyysia varten.
Mikrobiologian molekyylilaboratorion menetelmistä vastaava sairaalamikrobiologi
Bruno Luukinen on ollut pandemian
alusta asti käynnistämässä koronadiagnostiikkaa Fimlabilla.
– Sain erikoistumisopinnot valmiiksi juuri sopivasti helmikuussa
2020, kun virus alkoi toden teolla levitä maaliskuussa. Hyppäsin liikkuvaan
junaan, kun aloitimme koronadiagnostiikan pystyttämisen. Muutosten vauhti ei
ole sen koommin laantunut, ja nyt olemme taas uuden, mielenkiintoisen vaiheen
edessä, Luukinen kuvailee.
Molekyylilaboratorion lääketieteellisestä puolesta vastaa kliinisen
mikrobiologian erikoislääkäri Minna Paloniemi,
joka liittyi mukaan tiimiin syksyllä palattuaan post-doc-tutkimustyöstä
Cambridgesta, Englannista.
Sekvensointi avaa perimän
Vuoden aikana tutkimusmäärät Fimlabin laboratoriossa ovat
nousseet räjähdysmäisesti.
– Pandemian alkumetreillä pohdimme tosissamme, voisimmeko
nostaa päivittäisiä näytteenottomääriä lähemmäs 40:tä. Tällä hetkellä teemme
parhaimmillaan noin 4 000 PCR-testiä päivässä, mikä vastaa yhden keskimääräisen
influenssakauden koko näytemäärää, Luukinen havainnollistaa.
PCR-testissä tutkitaan vain yhtä tai muutamaa ennalta
määritettyä sekvenssipätkää kerrallaan, minkä vuoksi menetelmä sopii hyvin
viruksen tunnistamiseen, mutta huonosti mutaatioiden seurantaan alati
kehittyvässä pandemiassa. Sekvensointimenetelmien avulla taas voidaan analysoida
viruksen koko perimää jopa yksittäisen nukleotidin tasolla. Mutaatioita
seuraamalla voidaan tarkimmillaan selvittää yksittäisten tartuntaketjujen
kulkua.
Sekvensoinnin käyttöönotto aloitetaan Tampereella helmikuun
aikana koronavarianttien määrittämisellä. Osaamisen kartuttua on tarkoitus
jatkaa nopeasti uuden sukupolven kokogenomisekvensointimenetelmiin.
– Pandemiatilanteessa on toki tarkoituksenmukaisempaa
pysytellä epidemiologisen tilannekuvan rakentamisen tasolla, sillä yhden
sekvenssinäyte-erän analysointi on hidasta ja vie kaikkine vaiheineen useamman
päivän, toteaa Paloniemi.
Yhteistyöllä virusta vastaan
Sekvenssitestauksessa kertyy valtavat määrät tietoa. Testauksen
myötä rakennetaan sekä kansallista että kansainvälistä tietokantaa, joiden
avulla pystytään luokittelemaan ja ryhmittelemään löydökset. Uusien
mutaatioiden kautta syntyvien koronavarianttien liikkeitä voidaan siten
paremmin seurata ja tarvittaessa kohdentaa epidemian hallintaan liittyviä
toimia ajoissa. Siitä, miten ja missä määrin laajaa datapohjaa aiotaan jatkossa
hyödyntää, päättää THL, joka vastaa kansallisen testausstrategian luomisesta.
Pandemian myötä yhteistyö erikoisalojen laboratorioiden välillä on tiivistynyt. Esimerkiksi osa genetiikan käytössä olleista sekvensointilaitteista alkaa palvella jatkossa myös koronadiagnostiikkaa. Myös genetiikan osaaminen ja kokemus sekvensoinnista on äärimmäisen tärkeä osa yhteistyötä. Paloniemen mukaan kaikki mahdollinen osaaminen on syytä hyödyntää kilpajuoksussa virusta vastaan.
– Sekvensointiprojektissa teemme yhteistyötä genetiikan
laboratoriomme lisäksi myös THL:n ja Tampereen yliopiston kanssa. Yhdistämällä
voimamme pystymme vastaamaan mahdollisimman nopeasti uusiin
koronadiagnostiikkaan liittyviin haasteisiin ja siten omalta osaltamme vaikuttamaan
epidemian hyvään hallintaan.
Koronatilanne on jälleen valtakunnallisesti kiihtynyt. Kasvavat pyyntömäärät heijastuvat myös vasteaikoihin koronanäytteenotosta tulokseen. Tällä hetkellä Fimlabissa tutkitaan keskimäärin lähes 3000 näytettä päivässä. Määrät ovat kasvussa ja päivittäinen vaihtelu on suurta: arkipäivisin pyyntöjä saatetaan tehdä nelinkertaisesti viikonloppuun nähden.
Fimlabin
toiminta-alueista Keski-Suomi, Kanta-Häme ja osa Päijät-Hämeestä ovat
koronatilanteen leviämisvaiheessa ja Pirkanmaa sekä Pohjanmaa
kiihtymisvaiheessa. Seuraamme tilanteen kehittymistä tarkasti ja olemme varautuneet
näytemäärien kasvuun.
– Tehostamme jatkuvasti toimintaamme niin, että pystymme käsittelemään suurempia näytemääriä. Parhaillaan olemme automatisoimassa pitkälti käsityönä tehtävää näytteiden esikäsittelyä. Hyödyntämällä automaatiota entistä laajemmin analyysia voidaan nopeuttaa, mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari sanoo.
Tuotantovarmuuden
takaamiseksi Fimlab hyödyntää tarvittaessa myös tutkimusten alihankintaa
yhteistyölaboratorioista.
Viruksen
osoitustutkimusten rinnalla Fimlab kehittää parhaillaan yhdessä Tampereen
yliopiston kanssa menetelmiä vauhdilla leviävien varianttivirusten tunnistamiseksi.
Pyrkimyksenä on päästä aloittamaan sekvensointitutkimukset Fimlabissa jo helmikuussa.
Viime viikkoina Fimlabin koronatestausta haastanut laiterikko osassa tutkimuslinjastoa on saatu korjattua. Tutkimuskapasiteetin palautuminen ennalleen vähentää tarvetta alihankinnalle ja lyhentää tutkimustulosten vasteaikoja.
– Pari
viime viikkoa ovat olleet ennätyksellisen tiiviitä. Valtakunnallisesti
kiihtynyt koronatilanne yhdistettynä laiterikkoon aiheutti jonkin verran
vasteaikojen venymistä. Tilanteen pitäisi nyt huomattavasti helpottaa, kertoo
mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari.
Tutkimuslinjastoa
jo kesällä täydentämään tilatun laitteen asennus on myös parhaillaan käynnissä.
Laitelisäyksen myötä tuotantovarmuus kasvaa entisestään.
– Kuluva
viikko on tutkimuspyyntöjen valossa hieman kahta edeltävää viikkoa
rauhallisempi. Tulevista päivistä ja viikoista ei toki voi vielä tietää,
Seiskari toteaa.
Tuotantovarmuuden takaamiseksi Fimlab hyödyntää jatkossakin tarvittaessa tutkimusten alihankintaa yhteistyölaboratorioista. Olemassa olevien alihankintakanavien ohelle rakennetaan parhaillaan logistisia ja tietoyhteyksiä myös HUSin tutkimuskapasiteetin hyödyntämiseksi.
Laboratoriopalveluille laajaa kysyntää
Tavanomainen
laboratoriopalveluiden kysyntä jatkuu kiivaana koronanäytteenoton ja
-tutkimusten ohella.
– Edelliset
pari viikkoa ovat olleet hyvin haastavia. Koronaepidemia on heijastunut myös
peruspalvelutuotantoomme, koska sairastumiset ja karanteenitoimet ovat
koskettaneet myös laboratoriohenkilöstöä. Koronatutkimusten vastausviiveet ovat
aiheuttaneet paljon kysymyksiä ja palautetta asiakkailtamme, kertoo
palvelujohtaja Anu Mustila.
Fimlabin
toiminta-alueista Päijät-Häme ja Kanta-Häme ovat koronatilanteen osalta leviämisvaiheessa
ja Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Pohjanmaa kiihtymisvaiheessa. Tutkimuspyyntöjen
määrä on hieman tasoittunut kuluneen viikon aikana. Koronanäytteenottoon pääsee
nopeasti ja tulosten vasteaikoja saadaan nyt nopeutettua. Fimlabissa tutkitaan
nyt keskimäärin yli 3000 koronanäytettä päivässä. Kiivaimpina päivinä
tutkimusmäärät ovat olleet 4000 näytteen luokkaa.
Suomessa todetaan tällä hetkellä 400–500 positiivista koronatulosta päivittäin. Positiivisten tulosten osuus on kasvanut myös ikääntyneen väestön keskuudessa. Tämä voi ennakoida terveydenhuollon tehohoitokapasiteetin kuormittumista tulevina viikkoina.
Koronatilanne on kiihtynyt ympäri Suomea viime viikkojen aikana. Tämä näkyy myös näytteenottomäärissä. Fimlabin alueella tutkitaan tällä hetkellä noin 3200 covid-19-näytettä päivässä. Tutkimusmäärien ohella myös positiivisten tulosten osuus on kasvanut selvästi viimeisten kahden viikon aikana.
– Näytteitä tulee tällä hetkellä rajusti. Näytteiden suuren
määrän ohella painetta aiheuttaa yhden keskeisen laitteen rikkoutuminen
päätutkimuslinjastossamme. Varaosista ja tutkimustarvikkeista käydään globaalia
kilpailua ja niiden saatavuudessa on viiveitä, kertoo mikrobiologian
erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio
Seiskari.
Haasteista huolimatta vasteajat ovat pysyneet kohtuullisina
eikä näytteitä ole päässyt kasaantumaan. Rinnakkaisia laitteita on useita, ja laiterikon
aiheuttamaa tutkimuskapasiteetin tilapäistä pienentymistä on paikattu
lisäämällä alihankintayhteistyötä.
– Paitsi omaa tuotantoa myös alihankintakanavia kehitetään
koko ajan. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää riskien
hallinnan kannalta, Seiskari toteaa.
Tutkimuskapasiteetti saamassa vahvistusta
Laiterikon korjaamiseksi tarvittava varaosa saataneen ensi
viikon aikana. Tämän lisäksi tutkimuskapasiteettiin on Seiskarin mukaan tulossa
lisävahvistusta, kun jo keväällä tilattu laitevahvistus saadaan käyttöön lähiviikkoina.
– Tutkimusjärjestelmäämme täydentävän laitteen asennus alkaa näillä näkymin ensi viikon aikana. Laite kootaan paikan päällä ja asennustyö vie useammalta henkilöltä pari viikkoa, eli puhutaan varsin suuresta laitteesta. Uuden laitteen myötä myös tarviketoimituksiin on odotettavissa helpotusta.
Ennätysmäärä näytteitä päivässä
Joulukuun ensimmäisenä päivänä pelkästään Tampereen Messu-
ja Urheilukeskuksen drive-in-näytteenottopisteessä otettiin yli 1000 näytettä.
– Messu- ja Urheilukeskuksen suurtehon
drive-in-näytteenottopisteessä koronanäytteitä otetaan aamusta iltaan kahdeksalla
ajolinjalla. Ruuhkasta huolimatta ajan koronanäytteenottoon saa viimeistään
seuraavalle päivälle, kertoo Pirkanmaan aluejohtaja, ylilääkäri Anna-Maija Haapala.
Fimlab vastaa koronatutkimuksista viiden sairaanhoitopiirin
alueella Suomessa: Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa,
Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla. Kaikki toimialueet ovat tällä hetkellä
koronaepidemian kiihtymis- tai leviämisvaiheessa. Ruuhkaisuudesta huolimatta
vasteajat ovat pysyneet kohtuullisina ja tilanne vakaana.
Käytäthän kasvomaskia tullessasi näytteenottoon ja asioidessasi laboratorioissamme.
Fimlabin
toiminta-alueella koettiin lokakuussa koronatilanteen nopea kiihtymisvaihe. Tilastot
osoittavat, että testiin hakeutumisessa ja positiivisten tulosten
ilmaantuvuudessa on sukupuolisidonnaisia eroja. Asiantuntijat muistuttavat,
että myös lieväoireisten on syytä hakeutua testattaviksi ja välttää sosiaalisia
kontakteja.
Fimlabin toiminta-alueella todettiin syyskuun
lopussa vain noin 10–12 positiivista covid-19-tutkimustulosta päivässä. Lokakuun
alussa viiden päivän aikana positiivisten tulosten määrä moninkertaistui lähes
90:een päivässä. Yli 60 positiivisen tutkimustuloksen päivävauhti jatkui kaksi
viikkoa. Neljässä viikossa tilanne saatiin hallintaan ja saavutettiin syyskuun
lopun ilmaantuvuustilanne.
Voidaan siis sanoa, että infektion leviäminen
tapahtui muutamassa päivässä, sammuttaminen kesti ainakin kaksi viikkoa ja
jälkisammutustoimet vaativat jopa neljä viikkoa.
– Parin viikon ajan olimme samalla ilmaantuvuustasolla kuin ennen ilmaantuvuuden äkillistä nousua, kunnes aivan viime päivinä ilmaantuvuus kääntyi taas huolestuttavasti uuteen nousuun. Emme siis voi tuudittautua siihen, että korona on selätetty, vaan on ymmärrettävä, että tilanne voi riistäytyä käsistä muutamissa päivissä, sanoo mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari.
Positiivisten koronatulosten keskiarvoinen, päiväkohtainen ilmaantuvuus seurannan aikana 13.7.–16.11.2020.
Naiset kävivät testattavana miehiä aktiivisemmin
Heinäkuulta alkavan seurannan mukaan naiset hakeutuvat
testattaviksi miehiä aktiivisemmin. Sen sijaan positiivinen tutkimustulos on
todennäköisempi miehillä. Tutkimuksessa
käyneistä kaikkiaan 42 prosenttia oli miehiä ja silti positiivisista tuloksista
yli puolet todettiin heillä.
Kaikkein
aktiivisimmin testattiin työikäisiä naisia. Heidän osuutensa testatuista oli enimmillään
lähes viidenneksen suurempi kuin vastaavan ikäisten miesten.
– Tämä selittynee terveydenhuollon ja opetustoimen henkilöstön runsaalla testaamisella. Runsas testaaminen ei kuitenkaan tuonut esille vastaavassa määrin positiivisia tuloksia, toteaa palvelujohtaja Anu Mustila.
Seurannan aikana testatuista henkilöistä 42 prosenttia oli miehiä ja 58 prosenttia naisia. Positiivisista tuloksista yli puolet, 52 prosenttia, todettiin miehillä.
Se, että myös iäkkäämmät, yli 60-vuotiaat miehet
hakeutuivat testattaviksi harvemmin kuin saman ikäiset naiset, jää vaille
selitystä. Paitsi näissä ikäryhmissä myös nuorilla 21–30-vuotiailla miehillä
positiivinen tutkimustulos oli kaikkein todennäköisin.
Testiin matalalla kynnyksellä
Sitä, hakeudutaanko covid-19-tutkimuksiin
samanlaisella kynnyksellä iästä ja sukupuolesta riippumatta, on Mustilan mukaan
syytä pohtia laajemmin.
– Miesten hakeutuminen testeihin on ollut iästä riippumatta naisia vähäisempää. Mikäli tutkimuksiin ei hakeuduta lieväoireisina tai vältetä kontaktia toisten ihmisten kanssa, voi covid-19-ilmaantuvuus nousta aivan yhtä nopeasti kuin lokakuun alussa tapahtui.
Positiivisten koronatulosten osuus koko ikäluokan tutkimusmäärästä (naiset ja miehet yhteensä).
