Suosittelemme maskin käyttöä laboratoriossa asioidessasi, mikäli sinulla on hengitystieinfektion oireita. Saavuthan laboratorioon vasta juuri ennen sinulle varattua aikaa.
Varaa aika puhelimitse
Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Päijät-Häme (Arkisin ma-pe klo 7-18)
30.10.2023
Kotimaassaan Thaimaassa laboratoriohoitajaksi valmistunut Warunee Phooseemai haluaisi työskennellä tulevaisuudessa mikrobiologian parissa.
”Mielenkiintoista, modernia ja motivoivaa”, kuvaa WaruneePhooseemai kieliharjoittelunsa sujumista Fimlabilla. Warunee suoritti kotoutumiskoulutukseensa kuuluvan, neljä viikkoa kestävän kieliharjoittelun Fimlabin keskuslaboratoriossa Tampereella syys−lokakuussa 2023. Hän on kouluttautunut laboratoriohoitajaksi kotimaassaan Thaimaassa.
Warunee oli itse aktiivinen Fimlabin suuntaan, jotta pääsisi kieliharjoitteluun juuri tänne. Kotoutumiskoulutusta Warunee käy Arffmanin järjestämänä.
”Kaikki on mennyt tosi hyvin. Fimlabissa oli tehty minulle hyvä harjoitteluohjelma. Olen päässyt tähän mennessä tutustumaan poliklinikkalaboratorioon sekä erikoisaloista kemiaan, hematologiaan ja mikrobiologiaan. Viimeisellä viikolla ovat vuorossa patologia ja genetiikka. Kun olen siirtynyt ohjelmassa eteenpäin, minut on aina ohjattu seuraavaan oikeaan paikkaan. Kaikki ovat olleet tosi auttavaisia ja ystävällisiä”, Warunee kiittelee työkavereitaan.
Hän on myös itse saanut vain kiittävää palautetta.
Laboratoriohoitaja OonaVasko mikrobiologialta kuvaa, että Warunee on aidosti kiinnostunut ja motivoitunut oppija. Warunee puhuu rohkeasti suomea niin työasioissa kuin taukokeskusteluissa.
”Oli myös mukavaa, että hän kyseli muilta työntekijöiltä ja tervehti kaikkia iloisesti”, Vasko sanoo.
Samanlaisia ajatuksia on Waruneeta hematologian eritetyöpisteellä ohjanneella laboratoriohoitaja EmiliaKoskisella.
”Warunee oli aktiivinen kyselemään ja ymmärtämään, mitä työpisteen töihin kuuluu ja miten meidän aamukiertomme ja näytteenotto konseptina toimivat. Hän oli kiinnostunut ja selkeästi motivoitunut!”
Toiveena työt mikrobiologian parissa
Warunee kehuu työkavereittensa lisäksi Fimlabin moderneja työvälineitä.
”Fimlabissa järjestelmät ja työvälineet ovat tosi moderneja ja toimivia. Täällä työntekijällä on turvallista”, hän sanoo.
”Suomen ja Thaimaan ero on, että Suomessa laboratoriossa on enemmän henkilöstöä ja myös paljon erikoistunutta ammattitaitoa. Lääkäri tai kemisti on täällä aina paikalla”, Warunee jatkaa.
Tulevaisuudessa Waruneeta kiinnostaisi jatkaa työtä Fimlabilla.
”Haluaisin päästä tänne töihin mikrobiologian laboratorioon, koska siitä minulla on paljon työkokemusta. Tykkään siitä, että saan tehdä töitä käsillä. Mikrobiologialla on mielenkiintoista seurata esimerkiksi bakteerien kasvamista ja värimuutoksia”, Warunee sanoo.
Haasteellinen mutta mielenkiintoinen suomen kieli
Warunee on kotiutunut Tampereelle hyvin, ja motivaatio oppia suomea on kova. Kielen oppimisessa on auttanut tamperelainen puoliso.
”Suomen kieli on haasteellinen mutta mielenkiintoinen. Kun kuuntelen sitä koko ajan, kieleni on kehittynyt jo tosi paljon. Kerään muistilapulle sanoja, se on yksi keinoni oppia”, Warunee kertoo.
Hän lähettää lämpimiä terveisiä fimlabilaisille.
”Paljon kiitoksia kaikille minua auttaneille! Olen tosi kiitollinen, että pääsin tekemään harjoitteluni juuri Fimlabilla.”
Fimlabin patologian laitoksella on skannattu histologiset näytteet jo vuoden ajan. Työskentely on tehostunut monin tavoin, mikä alkaa näkyä asiakkaille muun muassa aiempaa nopeampana palveluna. Lähitulevaisuudessa tekoäly tuo apua diagnostiikkaan.
Yhteishankintana Varsinais-Suomen ja Vaasan sairaanhoitopiirien sekä SataDiagin kanssa toteutettu digipatologiaan siirtyminen on ollut valtava muutos Fimlabissa. Kompleksiseen kokonaisuuteen on liittynyt runsaasti koordinointia eri IT-toimijoiden kanssa, jotta laitteet ja eri järjestelmät on saatu toimimaan yhteen.
Fimlabilla on käytössään maailman huipputeknologiaa edustavat palvelinohjelmistot ja skannerit. Kaikista Fimlabin erikoisaloista patologia tuottaa eniten dataa: vuodessa skannataan noin 370 000 näytelasia, mikä tarkoittaa yhteensä noin 0,5 petatavua* dataa.
– Suuri datamäärä edellyttää palvelimilta skaalautuvuutta tiedon käsittelyssä. Järjestelmien on oltava tehokkaita ja puskettava tietoa nopeasti patologien työskennellessä, havainnollistaa patologi Teemu Tolonen.
Digitaalinen katselujärjestelmä on korvannut mikroskoopit vuodessa lähes tyystin. Digikuva peittoaa näytelasin käyttömahdollisuuksiltaan monin tavoin. Skannerin kamera kuvaa näytteen näkymä näkymältä ja lopulta liittää ne yhteen ikään kuin laajaksi panoraamakuvaksi. Lopputuloksena näytteestä saadaan valtava, jopa kahden miljardin pikselin kokoinen kuva.
Hyötynä nopeus ja paikkariippumattomuus
Kansainvälisten raporttien mukaan digitaalisuus tehostaa patologien työtä tällä hetkellä noin 15–25 prosenttia. Analytiikka ruudulta on nopeaa ja vanhoja näytteitä voidaan hakea digitaalisesta kuva-arkistosta esille jopa kahdessa sekunnissa. Tästä on apua muun muassa moniammatillisissa hoitokokouksissa, kun tapauksia demonstroidaan kuvanhallintajärjestelmän kautta.
– Paikasta riippumaton konsultaatio nopeuttaa työskentelyä, kun näytelasien siirtämisen sijaan voidaan kollegalle jakaa kuva katselunäkymässä. Digikuviin voidaan myös helposti tehdä merkintöjä, joihin voidaan palata myöhemmin hoitopolun varrella, perustelee Tolonen.
Fimlabin patologit siirtyivät joustavasti ja vapaaehtoisuuteen perustuen omilla aikatauluillaan digipatologian puolelle. Kaikille patologeille hankittiin työpaikalle tehotyöasemat ja tehokannettavat kotiin etätyöskentelyä varten. Laitteisiin asennettiin peliteollisuudessa kehitetyt tehokkaat näytönohjaimet, joiden avulla jättimäisten kuvien selailu on sujuvaa.
Tekoäly mullistaa patologian
Myös tekoälyrintamalla on tapahtunut huomattavaa kehitystä viimeisen seitsemän vuoden aikana. Tekoäly soveltuu hyvin yleisimpien kasvaintyyppien ja esimerkiksi helikobakteerin analysointiin. Jotkut algoritmit tunnistavat syövän ja osaavat arvioida aggressiivisuusasteen vähintään yhtä hyvin kuin patologi. Erilaiset mittaukset esimerkiksi kasvaimen kokoon ja resektiomarginaaleihin liittyen tapahtuvat nopeasti ja tarkasti.
– Meillä on tarkoitus hankkia sopiva portfolio tekoälyalgoritmeja diagnostiikan avuksi esimerkiksi rinta-, eturauhas- ja mahasuolikudoksiin. Pilotoimme parhaillamme eturauhaskoepalojen tekoälyanalytiikkaa, ja tulokset ovat hienoja, toteaa Tolonen.
Kun integraatiot lisääntyvät ja algoritmit kehittyvät, tekoäly tulee mullistamaan diagnostiikan ja opetustyön. Digipatologian arkipäiväistyessä ei jatkossa enää puhuta digipatologiasta vaan patologiasta.
HPV-testillä tutkitaan, onko naisella kohdunkaulan syövälle ja sen esiasteille altistavaa korkean riskin papilloomavirusta. Testiä hyödynnetään kohdunkaulan syövän seulonnoissa. Fimlab oli kymmenen vuotta sitten ensimmäinen suomalaislaboratorio, joka otti testin seulontakäyttöön.
Kohdunkaulansyövän seulontoja on tehty Fimlabissa HPV-testillä jo kymmenen vuotta. Yksi HPV-testausta käynnistämässä olleista henkilöistä on solu- ja molekyylibiologi Saara Kares, joka aloitti työskentelyn Fimlabilla vuonna 2001. Ensimmäiset kymmenisen vuotta vierähtivät molekyylivirologian parissa, minkä jälkeen Kares siirtyi patologian osastolle. Tuolloin maailmalla ja Suomessakin oli jo tehty paljon tutkimusta HPV-testien hyödyntämisestä kohdunkaulansyövän seulonnassa, mutta osaksi organisoitua seulontaa sitä ei vielä ollut otettu.
– Silloisen mikrobiologian, patologian, Taysin gynekologian poliklinikan sekä Tampereen kaupungin hyvä yhteistyö ja uudistusmyönteisyys mahdollistivat sen, että HPV seulonta voitiin ottaa käyttöön Tampereella heti, kun käypähoitosuositus sen mahdollisti, Kares kertoo.
Tähän asti tutkimus on keskittynyt pääasiassa osoittamaan, että HPV-seulonta toimii odotetusti myös rutiiniseulonnassa. Tampereen aineistosta on esimerkiksi voitu todentaa, että HPV-testauksella löydetään enemmän syövän esiasteita kuin perinteisellä papa-kokeella.
Seulontaan osallistuminen on tärkeä osa terveyden ylläpitoa
Suomalaisnaiset saavat kutsun kohdunkaulansyövän seulontaan ensimmäisen kerran 30-vuotiaina. Seulontaan kannattaa osallistua, sillä kohdunkaulan syöpä on usein oireeton, mutta ajoissa havaittujen esiasteiden hoitotulokset ovat hyviä. Tuloksista kerättävää dataa voidaan hyödyntää tutkimuksessa entistäkin tehokkaamman seulonnan kehittämiseksi.
Toinen seulonnoissa vahvasti vaikuttava fimlabilainen on patologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Ivana Kholová. Hän on työskennellyt Fimlabin riveissä vuodesta 2009 ja ollut mukana HPV-testin käyttöönotossa. Kholová on sytologiasta vastaava patologi, eli hän arvioi HPV-näytteiden yhteydessä otetuista papa-näytteistä, onko jatkohoidolle tarvetta. Tärkeitä työpareja patologeille ovat sytologian esitarkastajat, joille Kholová haluaakin antaa erityiskiitosta.
Kholová muistuttaa, ettei kohdunkaulansyöpä ole vain vanhojen naisten tauti ja asia koskettaa kaikkia ikäluokkia. Vain 60 prosenttia kolmekymppisistä osallistuu seulontaan, kun koko väestöstä seulontaan osallistuu noin 70 prosenttia. Positiivinen HPV-testin tulos ei vielä viittaa syövän esiasteisiin, mutta positiivisen tuloksen saanut nainen saa kontrollikutsun noin puolentoista vuoden kuluttua.
– Myös tähän kontrollitutkimukseen on tärkeää osallistua, jotta voimme varmistaa, että HPV-infektio on parantunut itsestään, eikä aiheuita enää kohonnutta riskiä syövän esiasteille, Kholová kuvailee.
Työn alla useampi väitöskirja
Saara Kares tekee tällä hetkellä omaa väitöskirjaansa HPV-seulontaan liittyen. Hänen työnsä on eräänlaista jatkumoa viime syksynä julkaistulle gynekologi Olga Veijalaisen väitöskirjalle. Siinä missä Veijalainen tarkasteli Fimlabin seulonnoista kerättyä dataa gynekologin näkökulmasta, Kares jatkaa aiheesta menetelmän näkökulmasta ja vuonna 2017 HPV-seulonnan piiriin tulleiden 30-vuotiaiden aineistolla. Lisäksi työn alla on patologian erikoislääkäri Johanna Pulkkisen väitöskirja, jonka ohjaajana Kholová toimii. Työssä tarkastelun kohteena ovat lieriösolujen poikkeavuudet ja seulonnan onnistuminen niiden paikantamiseksi.
Tällä hetkellä Fimlab saa tiedon seulontaan kutsuttavista Suomen Syöpäjärjestöjen Joukkotarkastusrekisteristä ja kutsuu nämä tutkimukseen henkilökohtaisella kutsukirjeellä. Seulontakokonaisuus edellyttää Fimlabilta moniammatillista osaamista. Ilman koulutettuja näytteenottajia, molekyylilaboratorion henkilökuntaa, esitarkastajia ja patologeja näytteitä ei voitaisi analysoida. Näiden lisäksi tarvitaan vielä seulontojen organisointia kuntien kanssa, tietojärjestelmiä ja niiden kehitystä sekä paljon muuta asiakkaalle näkymätöntä työtä.
Fimlab vastaa kohdunkaulan syövän seulonnoista 74 kunnan alueella Suomessa. Määrä kattaa neljäsosan kaikista seulonnan piiriin kuuluvista suomalaisista.
Fimlab tekee tiivistä oppilaitosyhteistyötä kaikilla koulutusasteilla ympäri Suomen ja tarjoaa harjoittelupaikkoja moniammatillisessa työyhteisössä alan opiskelijoille. Lääketieteen opiskelijoille on tarjolla amanuenssin harjoittelupaikkoja aina opintojen alkumetreiltä asti.
Mari Helenius on toisen vuoden lääketieteen opiskelija. Lääketieteen opiskelijoiden viralliset harjoittelut käynnistyvät vasta toisen vuoden opintojen jälkeen, mutta koska käytäntöä ja kliinisiä taitoja opetetaan alusta asti, harjoitteluun tai kesätöihin voi mennä jo aiemmin. Helenius päätyi kolmen viikon mittaiseen harjoitteluun Fimlabin patologialle kiinnostuttuaan alasta syventävien opintojen myötä. Fimlabin patologiassa on mahdollista toimia harjoittelijana jo opintojen alkuvaiheessa, sillä suoraa kontaktia potilaisiin ei ole.
Patologia oli Heleniukselle uusi tuttavuus: nopeasti kävi selväksi, että ala on paljon laajempi kuin puolentoista vuoden opintojen perusteella oli osannut odottaa.
– Itselleni tuli yllätyksenä, miten paljon digitaalisuus vaikuttaa alalla. Enää näytteitä ei katsella mikroskoopilla, vaan digipatologian myötä näytteitä voidaan tarkastella tietokoneen näytöiltä, Helenius kuvailee.
Uutta oli myös lausuntojen tekeminen. Helenius pääsi opettelemaan lausuntojen tekemistä patologien avustuksella. Lisäksi hän pääsi mukaan ruumiinavauksiin, minkä ansiosta ihmiskehon rakenteet tulivat hänelle aiempaa tutummiksi. Harjoittelun myötä Helenius alkoi myös pohtia, voisiko hänestä jonain päivänä tulla patologi.
– Etenkin kasvainpatologia jäi kiinnostamaan minua todella paljon. Tulevaisuudessa haluaisin myös tutustua patologian laboratorioon paremmin, sillä olen aiemmalta koulutukseltani laborantti.
Yhteistyötä ammattitaidolla
Harjoittelujakso on tärkeä osa terveysalan opiskelijoiden ammatillista kehittymistä. Lisäksi harjoitteluissa pääsee kurkistamaan erilaisiin työyhteisöihin ja jopa tutustumaan tuleviin kollegoihin. Helenius pääsi harjoittelunsa aikana osallistumaan lääkäreiden tapaamisiin, joissa eri erikoistumisalojen osaajat keskustelivat keskenään.
– Oli hienoa nähdä, miten yhteistyötä voidaan tehdä ja yhdistää osaaminen asiakkaiden parhaaksi. Ilmapiiri Fimlabilla oli todella hyvä ja eri ammattikuntien osaajat kunnioittivat toisiaan ja toistensa ammattitaitoa, Helenius kehuu.
Helenius huomasi myös, että Fimlabin työntekijät olivat kaikki erityisen kiinnostuneita omasta työstään ja alastaan.
– Tavallisesti työpaikkojen kahvihuoneissa halutaan puhua jostain aivan muusta kuin itse työstä, mutta patologian kahvihuoneessa suorastaan innostuttiin, kun puhe kääntyi töihin!
Kysy rohkeasti
Tulevaisuudessa Helenius toivoo pääsevänsä vielä uudelleen harjoitteluun patologialle. Hän on opinnoissaan mukana tutkijalinjalla, mutta toivoo, että voisi tulevaisuudessa toimia niin kliinisellä kuin tutkimuspuolella.
– Vaikka patologian erikoistuminen vaikuttaakin tässä vaiheessa todennäköiseltä vaihtoehdolta, haluan opintojeni aikana saada kokemusta mahdollisimman monipuolisesti eri erikoistumisaloilta, Helenius pohtii.
Muille opiskelijoille ja harjoitteluun osallistuville hän antaa neuvoksi olla oma-aloitteinen ja rohkea.
– Kannattaa kysyä rohkeasti, jos haluaa vaikkapa päästä seuraamaan jotain toimintaa. Itselleni ei kertaakaan tullut sellaista oloa, että jotakuta olisi häirinnyt kysymykseni. Päinvastoin sain kysymällä paljon lisää tietoa ja enemmän irti harjoittelujaksosta!
Patologiaa hän suosittelee harjoittelupaikaksi sen laajojen mahdollisuuksien vuoksi.
– On etuoikeus päästä näkemään ihmisen anatomiaa esimerkiksi ruumiinavauksessa pelkän oppikirjan sijaan. Lääkärin on tärkeää ymmärtää ihmiskehon rakenne ja sen toiminnot mahdollisimman laajasti, Helenius huomauttaa.
Fimlabin patologiassa on edetty suurin harppauksin kohti digitalisaatiota. Uusien laitteiden käyttöönotto aloitettiin histologian puolella viime vuoden aikana.
Vuonna 2018 käynnistynyt digipatologian hankintaprosessi saatiin viime vuonna onnistuneesti päätökseen, huolimatta korona-ajan haasteista. Yhteisten intressien ja synergiaetujen vuoksi hanke toteutettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen ja Vaasan sairaanhoitopiirien sekä SataDiagin kanssa. Fimlabin osuus on noin puolet yli viiden miljoonan euron kokonaishankkeesta.
Uuden laitteiston koeajo ja infran pysytys suoritettiin viime vuoden kevään aikana, ja kesällä laitteisto oli skannausvalmiudessa.
– Alan edelläkävijöinä Suomessa meillä oli jo entuudestaan hyvä tekninen valmius ja henkilöstön osaaminen korkealla tasolla. Olemme Fimlabissa tehneet näytelasien digitointia jo 2000-luvun loppupuolelta lähtien ja perehtyneet erilaisiin ratkaisuihin varsinaisten alan pioneerien kanssa, patologian erikoisalajohtaja Mika Tirkkonen luonnehtii.
Syksyn aikana histologiassa siirryttiin lähes kokonaan näytelasien digitointiin, joten fyysisten lasien käsittelystä pyritään vähitellen kokonaan pois lääkärien osalta. Se tulee merkitsemään syvällistä muutosta koko patologian laboratorion toiminnassa.
Histologian jälkeen patologian syvällisen muutosprojektin painopiste siirtyy sytologiaan vuoden 2022 aikana. Sytologisten näytteiden ominaislaadun vuoksi digitointi on vaikeampaa. Sytologia on solukerroksen ohuudesta huolimatta kolmiulotteisempaa ja kerroksittaisempaa, mikä hieman haastaa perinteisiä lasiskannereita. Nestesytologia osin helpottaa tässä suhteessa, siinäkin Fimlabilla on etenemissuunnitelmat olemassa.
Potilas hyötyy tarkemmasta ja nopeammasta diagnoosista
Digitalisaation avulla pyritään nopeuttamaan ja lisäämään diagnostiikan tarkkuutta. Digitointi mahdollistaa lääkärin välittömän pääsyn asiakkaan koko näytehistoriaan, mikä antaa paremman kokonaiskuvan ja diagnostiikan jatkuvuuden. Manuaalisten vaiheiden poistuminen vähentää inhimillisten virheiden määrää, kun esimerkiksi näytelasien ja paperisten lähetteiden käsittely jää pois.
Näytelasien skannaus on lisännyt tutkimuksen riippumattomuutta ajasta ja paikasta, mikä on ollut omiaan etätyösuosituksen aikaan. Kun näyte on valmiina digitoituna, voi Fimlabin patologi tai ulkopuolinen asiantuntija tehdä diagnoosin etänä ja hyödyntää tarvittaessa potilasrekisteritietoja, rinnakkaistutkimusten tuloksia ja koko laajaa aiempien näytteiden histologiaa digitoidussa muodossa.
Näytelasien digitointi mahdollistaa myös tekoälyn hyödyntämisen diagnostiikassa.
– Eräs digitoinnin kunnianhimoinen tavoite voisi olla se, että potilas voisi saada luotettavan diagnoosin huomattavasti nopeammin. Digitoinnin kautta voitaisiin tulevaisuudessa automatisoidusti muuttaa näytteiden priorisointia sen mukaisesti, jos tekoäly karkealla tasolla tunnistaa laseista syöpäsoluja ennen kuin näyte päätyy ihmisen tulkittavaksi, Tirkkonen kuvailee.
Tällaisia tekoälysovelluksia on jo olemassa tietyille näytetyypeille. Lääkäri luonnollisesti varmentaa aina diagnoosin. Erityisesti syöpätapauksissa nopeutus on merkityksellinen parannus. Kun diagnoosi saadaan käyttöön jo hoitopolun alkumetreillä, kliinikon vuorovaikutus potilaan kanssa paranee ja epävarmuuden aika lyhenee.
Tekoälyn avulla datasta enemmän irti
Tekoäly parantaa tieteellisten julkaisujen mukaan diagnostiikan yhtenevyyttä ja laatua, mikä nopeuttaa patologin työtä. Sen avulla voidaan myös kohdentaa resursseja tärkeitä löydöksiä sisältäviin tapauksiin ja tehostaa hoitopolun etenemistä. Monesti patologian näytteissä onkin kyse siitä, onko potilaalla vakavia löydöksiä vai ei. Löydösten tarkka tyypitys ja luokittelu on diagnoosipolussa seuraava vaihe ja siinäkin uudet algoritmit todennäköisesti tuovat merkittävää tukea lääkärille.
Digipatologiasta saatavaa valtavaa datamäärää ei pystytä vielä täysimittaisesti hyödyntämään. Esimerkiksi patologian diagnostiikkaan potentiaalisesti soveltuvia algoritmeja on julkaistu sadoittain, mutta vasta harva niistä on kliinisessä käytössä. Tekoälysovellusten diagnostista käyttöä edistääkseen Fimlab etsii parhaillaan sopivia tekoälykumppaneita, joiden tavoitteet ja laatu sopivat yhteen Fimlabin toiminnan tavoitteiden kanssa. Tavoitteena on saada lähivuosina käyttöön useita soveltuvia algoritmeja patologian diagnostiikan avuksi ja kehittää digitaalista alustaa algoritmien neuroverkko-oppimista varten.
Fimlabin diagnostinen tarjonta täydentyy Vaasan alueella, kun Vaasan sairaanhoitopiirin patologian laboratorion tutkimuspalvelut ja lääketieteelliset kuolinsyytutkimukset siirtyvät liiketoimintakaupan myötä Fimlabille 1. joulukuuta 2021. Tämä täydentää sovittuna optiona maaliskuussa 2020 toteutettua järjestelyä, jossa pääosa Vaasan sairaanhoitopiirin laboratoriotoiminnasta siirtyi jo Fimlabin toiminnaksi.
Fimlabin vastuulla ovat jo ennestään olleet Vaasan sairaanhoitopiirin näytteenottopalvelut, verikeskuspalvelut sekä kliinisen kemian, hematologian, kliinisen mikrobiologian ja perustason kliinisen fysiologian tutkimuspalvelut.
– Analytiikan palveluvalikoimamme Pohjanmaalla on jatkossa täydellinen, Fimlabin toimitusjohtaja Ari Miettinen sanoo.
Myös Vaasan sairaanhoitopiirin patologian nykyiset työntekijät siirtyvät Fimlabille. Yhdistymisen myötä Fimlabin palvelut vahvistuvat 11:n laboratorioalan ammattilaisen osaamisella.
Syövänhoito vahvistuu Vaasan alueella
Vaasan patologia ja Fimlabin patologia ovat tehneet jo ennestäänkin yhteistyötä paitsi alan erikoislääkärien yhteisen koulutuspolun myös digipatologian kehittämiseksi. Liiketoimintakaupan myötä yhteistyö tiivistyy entisestään.
– Fimlab pystyy jatkossa täydentämään Vaasan alueella esimerkiksi syövänhoidon vaativia diagnostiikkapolkuja ja nopeuttamaan kehitystä, jossa perinteinen histopatologian diagnoosi rikastuu hematologian ja genetiikan uudemmilla menetelmillä, sanoo Fimlabin patologian erikoisalajohtaja Mika Tirkkonen.
Vuoden patologiksi valittu Riitta Huotari-Orava sai kipinän ihopatologiaan erikoistuessaan ihotautilääkäriksi. Tehtyään töitä ihotautilääkärinä toistakymmentä vuotta, hän toteutti haaveensa patologiksi erikoistumisesta. Sittemmin hän on kouluttanut uusia ihopatologeja ja tehnyt pitkän uran Fimlabin riveissä.
Riitta Huotari-Orava valmistui lääkäriksi vuonna 1981. Hän aloitti työuransa Oulussa, mutta siirtyi pian Seinäjoelle, miehensä kotiseuduille. Seinäjoella Huotari-Orava tutustui ihotauteihin, joihin hän erikoistui vuonna 1988.
– Kipinä ihopatologiaan syttyi, kun meiltä ihotautilääkäreiksi erikoistuneilta vaadittiin myös patologian ymmärrystä, vaikkei se suoranaisesti ihotautilääkärin työhön kuulunutkaan, Huotari-Orava kertoo.
Työ ihotautilääkärinä oli palkitsevaa, mutta ajan myötä ajatus patologiaan erikoistumisesta houkutteli. Vuonna 2004 Huotari-Orava valmistuikin patologian erikoislääkäriksi.
– Patologin työ on esimerkki mestari-kisälli -tyyppisestä oppimisesta. Minut alan saloihin perehdytti aikoinaan patologi Pekka Vaajalahti. Sittemmin olen itse saanut ohjata erikoistuvia patologeja ja nuorempia kollegoitani, Huotari-Orava kuvailee.
Salapoliisityötä ja uutta teknologiaa
Nykyään Huotari-Orava asuu ja työskentelee Tampereella. Hän on toiminut pitkään patologian erikoislääkärinä Fimlabissa, mutta myös Tampereen yliopiston patologian kliinisenä opettajana. Työt yliopistolla ovat jäämässä taa, mutta ura Fimlabissa jatkuu. Työssään Huotari-Orava vastaa patologiaan erikoistuvien koulutuksesta ihopatologian osalta ja erikoisosaamista vaativista ihonäytteistä yhdessä tiiminsä kanssa.
Fimlabilla työskennellessään Huotari-Orava on saanut keskittyä siihen minkä parhaiten osaa – ihopatologiaan. Ala on kehittynyt viimeisen 20 vuoden aikana huimasti ja työtä helpottavat esimerkiksi valokuvat. Laboratorion ajanmukaisilla laitteilla, osaavilla bioanalyytikoilla ja taitavilla näytteenottajilla on jokaisella tärkeä osansa työn onnistumisen kannalta.
– Ihopatologia on toisinaan kuin salapoliisityötä! Kokoan yhteen erilaisia johtolankoja ja jokin pieni yksityiskohta voi ratkaista koko jutun. Kun vaikea tapaus lopulta ratkeaa, se on todella palkitsevaa.
Fimlabissa yhteistyö eri alojen ammattilaisten välillä sujuu Huotari-Oravan mukaan hyvin. Syksyllä käyttöön otetaan digipatologia, jossa näytteitä katsotaan tietokoneen ruudulta, eikä mikroskooppia aina tarvita. Tämä mahdollistaa esimerkiksi etätyön entistä joustavammin.
Vuoden patologi
Tieto vuoden patologiksi valituksi tulemisesta yllätti Riitta Huotari-Oravan täysin. Palkinnon myöntää International Academy of Pathologyn Suomen osasto.
– Olin aivan varma, että viesti on tullut väärään osoitteeseen. Minulle kuitenkin vakuutettiin, että tunnustus oli myönnetty juuri minulle ja hetken asiaa prosessoituani aloin ymmärtää, että ehkäpä olen ansainnut tämän, Huotari-Orava kertoo.
Vuoden patologi -palkinto on tunnustus erityisesti kollegoilta, jotka ovat halunneet osoittaa arvostuksensa ja kunnioituksensa. Se lämmittää Huotari-Oravan mieltä erityisen paljon.
– Potilaan kiitos tavoittaa patologin vain harvoin. Niinpä sisäiset onnistumiset ovat tärkeä osa työtä, hän päättää.
Fimlabin patologian osastolla työskentelee lähes sadan hengen asiantuntijatiimi Tampereen keskuslaboratoriossa sekä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen laboratorioissa. Erikoisalaa johtaa patologian erikoisalajohtaja Mika Tirkkonen, joka on ollut Fimlabin leivissä jo vuodesta 2000 lähtien.
Mika Tirkkonen kiinnostui syöpätutkimuksesta jo
opiskeluaikana, koska sairaus on genominen ja pohjautuu dna-vaurioihin.
– Koin syöpätutkimuksen tärkeäksi ja haastavaksi sairauden
yleisyyden vuoksi, ja olin optimistinen tutkimustyön kehittymisen suhteen. Syövän
arvoitusta ei ole kuitenkaan ratkaistu, joten työsarkaa riittää edelleen sekä
diagnostiikan nopeuden että laadun suhteen.
Nyt tutkimustyöhön on tulossa kaivattu kehitysloikka digipatologian myötä. Patologian erikoisalalla käynnistetään uraauurtavaa teknologista muutosta, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Digipatologiassa hyödynnetään tekoälyä
Kuluvan vuoden aikana Fimlabin histologia muuttuu kokonaisuudessaan täysin digitaaliseksi, kun tuotanto saadaan käynnistettyä kesän aikana. Sytologian puolella siirtymä tapahtuu 2022 vuoden aikana, koska sytologiaa on vaikeampi digitoida tutkimustyön moniportaisuuden vuoksi.
– Rakennamme yhteistyössä Varsinais-Suomen, Vaasan ja Porin
sairaanhoitopiirien kanssa digitaalista alustaa, jotta saamme koottua
riittävästi materiaalia algoritmien neuroverkko-oppimista varten. Se
mahdollistaa algoritmien opettamisen ja tehokkaan käytön syövän diagnostiikassa.
Patologian tulevan digitaalisen aineiston potentiaali on valtava, Tirkkonen kertoo.
Tekoälyä hyödyntämällä voidaan yhdenmukaistaa laatua, poistaa
virheitä ja luoda uusia hoitoon vaikuttavia parametrejä. Tekoäly tuo mukanaan
myös uutta diagnostiikkaa, jota ihmissilmä ei havainnoi. Esimerkiksi targetoidun
hoidon mutaatiot voitaisiin tunnistaa ilman mutaatiotestiä.
Näytteiden etäkonsultointi ajasta ja paikasta riippumatta nopeuttaa
toimintaa ja auttaa vastaamaan aikataulupaineisiin, joita syntyy erityisesti
targetoidussa syövänhoidossa. Tekoäly on kuitenkin vain erinomainen työkalu,
joka ei voi korvata ihmisiä diagnostiikassa.
OneFimlab harmonisoi toimintoja
Digipatologian ohella kevään aikana edistyy myös
OneFimlab-hanke IT-järjestelmien ja palvelutoimintojen harmonisoimiseksi. Yhtenäinen
IT-ympäristö tuo selkeyttä ja tehokkuutta, minkä ansiosta asiakkaita pystytään
palvelemaan entistä tasalaatuisemmin koko Fimlabin toiminta-alueella. Monivuotinen
hanke vaatii paljon resursseja, mutta mahdollistaa jatkossa entistä paremman
integraation uusiin järjestelmiin.
Koronasta johtuneet nopeat muutokset sävyttivät patologian viime vuotta. Esimerkiksi henkilöstön töitä piti uudelleenorganisoida ja näytteenottoa priorisoida eri tavoin. Tirkkonen ennustaakin tästä keväästä varsin vilkasta koronan aiheuttamien viivästysten vuoksi. Nyt on aika maksaa takaisin kertynyttä hoitovelkaa, jonka odotetaan tasaantuvan vasta vuoden 2022 aikana.
Pandemian aiheuttamista haasteista huolimatta Tirkkonen sai viime
vuonna suoritettua Executive MBA (EMBA)-tutkinnon, joka antaa uusia eväitä johtamistyöhön.
– Kehitämme patologian osaston työskentelyä pitkäjänteisesti
vastuullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen perustuen. Työn kompleksisuus ja hektisyys
tuovat omat haasteensa myös rautaisille ammattilaisille, joten meidän on
jatkuvasti oltava hereillä ja mentävä eteenpäin.
Yhä useampi täsmälääkehoito perustuu patologian diagnoosiin, sillä molekyylipatologian avulla diagnooseista saadaan hyvin tarkkoja. Digitalisaatio turvaa erikoisalan toimintaa sijainnista riippumatta.
Lääketieteen
erikoisalana patologia tarkoittaa kudoksilla ja solunäytteillä tehtävää
diagnostiikkaa, jonka tarkoituksena on etsiä näytteistä muutoksia, joilla voi
olla vaikutusta potilaan tilaan ja hoitoon. Suurimmasta osasta patologian
näytteistä halutaan poissulkea tai vahvistaa maligniteetti eli pahalaatuinen
solukasvu. Kuten monella muullakin alalla, myös patologiassa toiminnan
digitalisointi on kovassa huudossa.
Keuhkon adenokarsinooma
–
Näytteiden skannaaminen ruudulle mahdollistaa sekä etädiagnostiikan että
moniammatillisten etäpalaverien pitämisen. Molemmat auttavat merkittävästi
toiminnan turvaamisessa niukkojenkin resurssien puitteissa, Fimlabin
erikoistuva sairaalasolubiologi Teppo Haapaniemi kertoo.
Digijääleikepalvelu
on uusi, validointivaiheessa oleva palvelu, jossa leikkauksenaikainen histologinen
tutkimus suoritetaan osittain etänä.
–
Digijääleikepalvelun validointi on parhaillaan käynnissä Fimlabin
laboratoriossa Lahdessa. Sen avulla nopea diagnoosi leikkauksen aikana saadaan varmistettua,
vaikka lähin patologi olisi Tampereella, toteaa Haapaniemi.
Rhabdomyosarkooma
Ketterää virtuaalista yhteistyötä
Jääleiketutkimuksia
on tehty jo pitkään. Uutta on toiminnan digitalisointi, jossa laboratoriohoitaja
huolehtii ensin näytteen tavanomaisesta jääleikeprosessista ja skannaa lopulta
tutkimuslasille asetetun jääleikenäytteen kuvana päivystävän patologin
tutkittavaksi. Kun patologi on tulkinnut etänäytteen, hän soittaa leikkaavaan
yksikköön kertoakseen diagnoosin. Haapaniemen mukaan tyypillinen jääleikenäyte
on rinnan vartijaimusolmuke.
– Tällaisesta
näytteestä pyritään poissulkemaan rintasyövän metastasointi. Samasta
leikkauksesta voidaan lähettää patologin tutkittavaksi useampi imusolmuke. Patologin
diagnoosi voi vaikuttaa leikkauksen jatkoon.
Rinnan vartijaimusolmuke ja mikrometastaasi. Sytokeratiinivärjäys jääleikkeestä.
Lahdessa
on tällä hetkellä kolme jääleikeskanneria, joten hyvin nopean skannauksen ja
diagnoosin teko on mahdollista myös etänä. Jääleikkeiden ohella kaikki tutkittavat
näytelasit ovat skannattavissa, joten myös konsultaatioavun saaminen on aiempaa
helpompaa. Näytelasien skannaamista voidaan Haapaniemen mukaan hyödyntää
lisäksi moniammatillisten etäpalaverien järjestämisessä.
– Asiantuntijuuden
ja osaamisen jakamisen näkökulmasta yhteiset palaverit, joissa käydään läpi hoidollisesti
merkittäviä näytteitä ja niiden tulkitsemista, ovat äärimmäisen tärkeitä.
Digitalisaation myötä yhteistyö käy entistä ketterämmin.
