Linnainmaan laboratorio muuttaa uusiin tiloihin
23.8.2023
Linnainmaan laboratorio avautuu asiakkaille uusissa tiloissa Citymarketin yhteydessä (Mäentakusenkatu 1) maanantaina 4. syyskuuta.
Uusiin tiloihin saadaan käyttöön aiempaa laajempi palveluvalikoima: Heti syyskuussa avautuu ilman ajanvarausta verinäytteenottoon saapuville asiakkaille Nopsa-palvelu. Uusien tilojen avautumisen yhteydessä käyttöön tulevat uusina palveluina myös gynekologinen näytteenotto ja valvottu huumetestaus. Veri- ja virtsanäytteenotto, EKG-tutkimukset sekä sokerirasitustutkimukset pysyvät Linnainmaan laboratorion palveluvalikoimassa.
Uusi Linnainmaan laboratorio on 4.9. alkaen avoinna ajanvarauksella ma−to klo 8−15.45 ja pe klo 8−13. Myös vuoronumeroasioinnilla toimiva päivystysnäytteenotto ja muut palvelut ovat avoinna ma−to klo 8−15.45 ja pe klo 8−13. Nopsa on avoinna ma−pe klo 8−12.
Terveysaseman yhteydessä olleet vanhat Linnainmaan laboratorion tilat sulkeutuivat 26. kesäkuuta.
Tieteellinen tutkimus on Fimlabin kehityksen kivijalka
18.10.2022
Fimlab on ollut pitkäjänteisesti mukana kansainvälisessä, akateemisessa yhteistyössä eri konsortioiden kautta. Ylilääkäri Terho Lehtimäen johdolla uusia tutkimuksia on siirretty menestyksekkäästi Fimlabin tuotantoon ja niiden vaikuttavuudelle on luotu tieteellinen pohja.
Fimlabin ylilääkäri Terho Lehtimäki toimii työnsä ohella Tampereen yliopiston kliinisen kemian professorina. Kaikkiaan yli 1200 tieteellistä artikkelia julkaissut Lehtimäki oivalsi jo tutkijauransa varhaisessa vaiheessa yhteistyön merkityksen tieteen tekemisessä. 2000-luvun puolivälissä laatimansa yhteistyöstrategian ansiosta Lehtimäki on onnistunut vakiinnuttamaan Fimlabin aseman tieteellisen tutkimuksen huipulla. Tästä on osoituksena muun muassa Fimlabin 12. sija kansainvälisellä Nature Index -listalla, jossa on lueteltu eniten akateemista yhteistyötä tekevät organisaatiot maailmalla. Terho Lehtimäki kutsuttiin tänä vuonna myös eurooppalaisen tiedeakatemian jäseneksi, johon kuuluu kymmeniä nobelisteja.
– Fimlabilla on tällä hetkellä 13 erilaista tutkimusryhmää, jotka ovat mukana 35 kansainvälisessä konsortiossa. Yhteistyön myötä meillä on käytettävissämme maailman laajimmat, tuhansia potilaita sisältävät tutkimusaineistot sekä moderneinta analyysiteknologiaa, kuvantamista, bioinformatiikkaa ja perustutkimuksen menetelmiä, Lehtimäki luettelee.
Tutkimustuloksia siirretään Fimlabin tuotantoon
Tutkimustulosten siirtäminen käytäntöön on dynaaminen prosessi, joka vaatii edistyksellistä teknologiaa ja robotiikkaa sekä rahoitusta. Kansainvälisen yhteistyön tuomien resurssien ansiosta laboratoriotutkimusten tuloksia ja menetelmiä on siirretty menestyksekkäästi Fimlabin tuotantoon.
Esimerkiksi Lehtimäki oli mukana LASERI/i3C-tutkimusryhmän arvovaltaisessa NEJM-lehden julkaisussa, jossa vasta tänä vuonna osoitettiin ensimmäisen kerran ihmisillä, että lapsuuden riskitekijät vaikuttavat erikseen ja yhdessä aikuisten sydän- ja verisuonitautien kuolleisuuteen.
– Neljä vuosikymmentä kestäneessä tutkimuksessamme on seurattu samoja henkilöitä ja mitattu riskitekijöitä muun muassa perusrasva-aineiden laboratoriotutkimuksilla. Lapsena mitatut seerumin kolesteroli- ja triglyseridiarvot antavat ennusteen aikuisiän sydän- ja verosuonitauti terveydestä. Tieteellinen tutkimus osoittaa pitävästi, että lapsuuden riskejä ehkäisemällä voidaan vähentää kuolleisuutta. Tulokset antavat tieteellisen näyttöpohjan lapsuusajan preventiolle ja eri laboratorioissa paljon käytetylle seerumin perusrasva-aine laboratoriotutkimuspaketille. Tämä osoittaa, että Fimlab tuottaa vaikuttavia tutkimuksia asiakkailleen, Lehtimäki kertoo.
Suurin haaste tutkimustulosten siirtämisessä käytäntöön on kehityksen huima vauhti. Jotta tulokset saadaan sujuvasti palvelemaan terveydenhuoltoa ja diagnostiikkaa, on pysyttävä ajan tasalla uusista teknologioista ja innovaatioista. Esimerkiksi tämänhetkisessä robotiikan kehitystahdissa laboratorioautomatiikka vanhenee noin viidessä vuodessa, minkä jälkeen on investoitava uusiin menetelmiin ja laitteisiin sekä koulutettava henkilöstö uudelleen.
Tieto mahdollistaa personoidut profiilit
Fimlabissa on otettu isoja harppauksia muun muassa genetiikan tutkimisessa. Viime vuosien kehitys on mahdollistanut useamman geenin samanaikaisen tutkimisen eli syöpien geenipaneelitutkimukset ja myös uudet geenien rinnakkaissekvensointimenetelmät ovat tulossa laajempaan kliiniseen käyttöön. Esimerkiksi syöpäkasvaimia on mahdollista tutkia tällä hetkellä 500 geenin paneelilla, kun noin viisi vuotta sitten pystyttiin tutkimaan vain yhtä geeniä kerrallaan.
– Tutkimuksista saatava valtava datamäärä on johtanut siihen, että kaikkia ihmisiä ei tutkita enää samalla tavalla, vaan tutkimukset räätälöidään tapauskohtaisesti. Personoitujen tutkimusten avulla on mahdollista saada muun muassa syöpätaudeissa selville yksilöllisesti sopiva hoitomuoto ja lääkitys, Lehtimäki kertoo.
Personoitu lääketiede lisää kustannuksia, mutta siihen investoidut rahat maksavat toivon mukaan itsensä takaisin terveydenhuollon parantuessa ja kuormituksen vähentyessä.
Raportointi ohjaa toimintaa
18.2.2021
Fimlabin kokoisessa organisaatiossa dataa kertyy valtavasti. Arvokasta tiedosta tulee, kun sen avulla voidaan helpottaa päätöksentekoa ja ohjata toimintaa. Fimlabin raportointitiimi johtaa tiedon koostamista ja analysointia yhdessä yli erikoisalarajojen.
Fimlabilla on käytössään yksi yhtenäinen tietovarasto, johon kertyy dataa esimerkiksi laboratoriojärjestelmistä. Fimlabin asiakkaisiin kuuluvat muun muassa sairaalat ja terveyskeskukset viiden eri sairaanhoitopiirin alueella, joten dataa kertyy valtavasti. Fimlabin raportointitiimi koostaa tietovaraston tiedosta systemaattisia raportteja asiakkaidensa ja oman tuotantonsa käyttöön.
Kerätty data paljastaa esimerkiksi tutkimusten ja näytteenottojen määrät, tavallisimmat tutkimukset sekä tutkimusnimikkeet, joissa on tapahtunut eniten muutoksia.
– Emme kuitenkaan kerää tietoa yksittäisistä ihmisistä, vaan tutkimuksista ja näytteenotoista kokonaisvaltaisemmin, Fimlabin data-analyytikko Tiina Jarvala selventää.
Tiedosta hyöty
Järjestelmistä kertyvä aineisto ei ole heti vertailukelpoista, vaan se yhteismitallistetaan, jotta tuloksia ja suoritemääriä voidaan vertailla. Yksi tärkeimmistä raportoinnin tehtävistä on ohjata asiakkaita hyödyntämään käytössä olevat resurssit parhaalla mahdollisella tavalla.
Kerätty data antaa Jarvalan mukaan loputtomasti mahdollisuuksia. Raportointitiimin tehtäväksi jää tunnistaa asiakkaan ja Fimlabin kannalta oleellisimmat asiat.
– Toivoisin, että voisimme tulevaisuudessa tehdä asiakkaillemme myös tulosseurantaa esimerkiksi terveyden edistämisen kehittämiseksi. Tulosseurannan tekeminen olisi periaatteessa jo toteutettavissa, mutta vielä se ei toteudu.
Oleellinen esiin
Runsaasta datan määrästä huolimatta on muistettava, että ilman asiantuntijoita ja analysointia tiedosta ei saada hyötyä irti. Raportointitiimin työn tukena ovat Fimlabin asiantuntijat, joiden avulla kaikki oleellinen tulee huomatuksi.
– Asiantuntijat ovat myös yksi raportointitiimin asiakasjoukoista. Teemme datasta raportteja, jotka ovat parhaimmillaan yksilöllisiä työkaluja, ja näin pyrimme saamaan tiedosta hyödyn, Jarvala kuvailee.
Fimlabin ammattilaisasiakkailta Jarvala toivoo aktiivisuutta ja rohkeutta kertoa tarpeistaan. Näin raportoinnista saadaan entistä suurempi hyöty.
– Olemme onnistuneet työssämme, kun raportointimme auttaa ohjaamaan asiakkaidemme käytännön työtä, Jarvala kiteyttää.