18.2.2025
Laboratoriotiedote 24/2025 • Pirkanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Päijät-Häme, Pohjanmaa/Österbotten
Selkäydinnesteen käyttäminen SAV-diagnostiikassa perustuu punasolujen hemoglobiinin hajoamistuotteiden eli oksihemoglobiinin ja bilirubiinin osoittamiseen selkäydinnesteen absorptiospektristä.
Selkäydinnesteen oksihemolobiini saattaa olla peräisin paitsi SAV:sta myös näytteenottoon liittyvästä artefaktaverestä, mutta bilirubiinia muodostuu ainoastaan in vivo. Koska bilirubiinia muodostuu indusoituvan entsyymin katalysoimassa reaktiossa, ei bilirubiinin puuttuminen aivoselkäydinnesteestä poissulje SAV:a, mikäli oireiden alun ja näytteenoton välillä on kulunut alle 12 h.
Kohonnut plasman bilirubiinipitoisuus tai lisääntynyt selkäydinnesteen proteiinipitoisuus voivat myös nostaa selkäydinnesteen bilirubiinipitoisuutta. Mikäli selkäydinnesteessä todetaan bilirubiinista johtuvaa lisääntynyttä absorbanssia ja tutkittavalla todetaan kohonnut plasman bilirubiinipitoisuus (yli 20 umol/l), korjataan tulos laskennallisesti plasman bilirubiinilla sekä seerumin- ja selkäydinnesteen proteiinipitoisuuksilla, jotta voidaan poissulkea plasman lisääntyneestä bilirubiinista aiheutunut väärä positiivinen tulos. Mikäli tutkittavalla todetaan kohonnut selkäydinnesteen proteiinipitoisuus (yli 1 g/l), ei spektritutkimuksen perusteella voida varmuudella ottaa kantaa, johtuuko selkäydinnesteessä todettava bilirubiini SAV:sta vaiko jostakin muusta tilasta, jossa veriaivoesteen läpäisevyys ja/tai selkäydinnesteen kokonaisproteiinipitoisuus ovat lisääntyneet. Tällaisia selkäydinnesteen kokonaisproteiinipitoisuutta ja siten myös bilirubiinipitoisuutta merkittävästi lisääviä tiloja ovat esimerkiksi meningiitit, araknoidiitti, polyradikuliitti (Guillain–Barrén oireyhtymä), krooninen inflammatorinen demyelinoiva polyneuropatia (CIDP) sekä erilaiset aivoselkäydinnestekiertoa häiritsevät tekijät kuten tuumorit ja abskessit.
Uudistamme selkäydinnesteen spektrin lausuntojamme. Lausunnoissa otetaan jatkossa bilirubiinin lisäksi aina kantaa myös oksihemoglobiinin esiintymiseen. Mikäli selkäydinnestenäytteessä todetaan bilirubiinin absorbanssia ja tämän lisäksi tutkittavan plasmassa todetaan kohonnut bilirubiinipitoisuus (P -Bil > 20 umol/l) tai selkäydinnesteessä todetaan bilirubiinin lisäksi korkea proteiinipitoisuus (Li-Prot > 1g/l), sisältää lausunto jatkossa kannanoton näiden merkityksestä. Viittaamme lausunnoissa jatkossa lukinkalvonalaiseen verenvuotoon suomen kielestä tulevalla lyhenteellä SAV (aiemmin SAH).
Uusilla lausunnoilla annetaan tilaavalle lääkärille jatkossa hieman aiempaa enemmän tietoa, millä perustein annettuun lausuntoon on päädytty. Lausuntojen uudistuessa itse tutkimuksen suorittaminen, herkkyys tai lausunnon ydinsisältö eivät muutu.
Lausunnot säilyvät edelleen selkeinä
”Löydös ei tue SAV:ta” käytetään, kun selkäydinnestenäytteessä ei ole bilirubiinin absorbanssia, tai havaittava absorbanssi johtuu todennäköisesti kohonneesta plasman bilirubiinipitoisuudesta (jälkimmäinen tilanne kirjataan lausuntoon).
”Löydös ei poissulje SAV:ta” käytettäessä annetaan aina selitys, mistä tämä johtuu (oksihemoglobiinin korkeasta määrästä tai selvästi koholla olevasta selkäydinnesteen proteiinista).
”Yhtäpitävä SAV:n kanssa” käytetään, kun selkäydinnesteessä todetaan bilirubiinia ja lisäksi mahdollisesti oksihemoglobiinia, mutta tämä ei johdu kohonneesta plasman bilirubiinipitoisuudesta.
Tulkintamme noudattaa UK NEQAS asiantuntijatyöryhmän suositusta koskien selkäydinnesteen bilirubiinin analysointia SAV-epäilyn yhteydessä ¹. Näissä ohjeistuksissa on pyritty minimoimaan väärien negatiivisten tulosten mahdollisuutta. Tämän vuoksi väärä negatiivinen tulos aiheutuu todennäköisimmin bilirubiinin hajoamisesta näytteenoton ja analyysin välillä, mikäli aika näiden välillä kasvaa ja erityisesti jos näyte altistuu lisäksi valolle*.
*Ajan vaikutus aivoselkäydinneste-näytteen bilirubiiniin:
Näytteenoton ja analyysin välisen ajan kasvaessa selkäydinnesteen bilirubiinia hajoaa. Säilytysajan vaikutus bilirubiinin hajoamiselle vaihtelee huomattavasti eri näytteissä. Pimeässä säilytettyjen selkäydinnestenäytteiden bilirubiinista oli hajonnut keskimäärin noin 18 % 24 h kuluessa (näytteiden välillä hajonneen bilirubiinin osuus vaihteli välillä 0–67 %). 48 h kuluessa bilirubiinista oli hajonnut keskimäärin noin 30 % (0-100 %) ². Jatkossa lisäämme kaikkiin näytteisiin, jossa näytteenoton ja analyysin välillä on kulunut yli 24 h seuraavan huomautuksen: ”Näytteenoton ja analyysin välissä on kulunut yli 24 h. Bilirubiinin hajoaminen näytteessä lisääntyy ajan myötä, mikä lisää väärän negatiivisen tuloksen mahdollisuutta”.
*Valon vaikutus aivoselkäydinneste-näytteen bilirubiiniin:
Aivoselkäydinneste-näytteen altistuminen valolle hajottaa näytteen bilirubiinia. Kirjallisuuden perusteella tiedetään, että valon vaikutus bilirubiinin hajoamiseen vaihtelee huomattavasti eri näytteissä. Joissakin näytteissä jo tunnin pituinen valoaltistus saattaa laskea bilirubiinipitoisuutta merkittävästi aiheuttaen virheellisen negatiivisen tuloksen. Keskimäärin bilirubiinin hajoaminen on valossa noin 4 kertaa nopeampaa kuin valolta suojatuissa olosuhteissa ³. Jatkossa lisäämme kaikkiin näytteisiin, joihin liittyen meillä on tieto vähintään 1 tunnin kestäneestä valoaltistuksesta seuraavan huomautuksen: ”Näyte altistunut kuljetuksen aikana valolle, mikä lisää väärän negatiivisen tuloksen mahdollisuutta”. Tämän huomautuksen puuttuminen ei kuitenkaan varmuudella poissulje valoaltistusta, koska laboratoriossa meillä ei ole täysin varmaa tietoa kuljetuksen aikaisista poikkeavista valoaltistuksista.
Koska väärien negatiivisten tulosten mahdollisuus on haluttu minimoida, osa näytteistä todetaan virheellisesti positiivisiksi. Väärän positiiviseen tuloksen aiheuttaa tavallisimmin tila, jossa selkäydinnesteessä todetaan bilirubiinia liittyen selkäydinnesteen proteiinipitoisuuden nousuun ja näytteessä on mahdollisesti lisäksi todettavissa artefaktaverestä johtuvaa oksihemoglobiinia ³ ⁴. Tästä syystä positiivisen tuloksen yhteydessä on kliinisesti syytä pitää mielessä myös esimerkiksi meningiitin mahdollisuus.
Alla taulukossa esitetty tutkimus lyhyesti, näihin tietoihin ei tule muutosta:
| 2664 | Li -Spektri |
| Menetelmä: | Spektrofotometria |
| Näytetiedot: | Li-Spektri ja Li-Prot: Selkäydinnestettä 2 ml. Näytteeksi lähetetään fraktioidun näytteenoton viimeinen putki, jotta mahdollinen punktioartefaktasta johtuva verisyys on mahdollisimman vähäistä. S-Prot: 1 ml (vähintään 0.5 ml) seerumia seerumigeeliputkeen 5/4 ml P-Bil: 0.5 ml hepariiniplasmaa Li-hepariinigeeliputkeen 5/4 ml |
| Tulos valmiina: | Kahden arkipäivän kuluessa. Erikseen sovittaessa näyte voidaan tutkia päivystyksenä. Tällöin soitettava eritelaboratorioon ennen näytteenottoa (puh. 03 311 76132). |
| Tulkinta: | Lausunto. Näytteenotto suositellaan tehtäväksi aikaisintaan 12 h oireiden alkamisesta. |
Viitteet:
- Cruickshank A, Auld P, Beetham R, Burrows G, Egner W, Holbrook I, Keir G, Lewis E, Patel D, Watson I, White P; UK NEQAS Specialist Advisory Group for External Quality Assurance of CSF Proteins and Biochemistry. Revised national guidelines for analysis of cerebrospinal fluid for bilirubin in suspected subarachnoid haemorrhage. Ann Clin Biochem. 2008 May;45(Pt 3): 238–44.
- Foroughi, M., Parikh, D., Wassell, J., & Hatfield, R. (2010). Influence of light and time on bilirubin degradation in CSF spectrophotometry for subarachnoid haemorrhage. British Journal of Neurosurgery, 24(4), 401–404.
- Sulaiman, R. A., & Gama, R. (2010). Pitfalls in cerebrospinal fluid spectroscopy results for the diagnosis of subarachnoid haemorrhage. British Journal of Neurosurgery, 24(6), 726.
Lisätiedot
Tarkemmat tiedot tutkimuksista ja niiden tulkinnasta pyydetään tarkistamaan sähköisestä ohjekirjasta fimlab.fi/ohjekirja.
Tiedustelut
Asiakaspalvelu ja neuvonta ammattilaisasiakkaille, p. 03 311 77800.
Asiakaspalvelu ja neuvonta ammattilaisasiakkaille Pohjanmaan alueella, p. 041 7314 786. (Ammattilaisten asiakaspalvelun ja neuvonnan puhelinnumero Pohjanmaalla muuttuu 12.3.2025 alkaen. Tiedotamme asiasta tarkemmin lähempänä muutosajankohtaa.)
Venla Viitanen, erikoislääkäri