Suosittelemme maskin käyttöä laboratoriossa asioidessasi, mikäli sinulla on hengitystieinfektion oireita. Saavuthan laboratorioon vasta juuri ennen sinulle varattua aikaa.
Varaa aika puhelimitse
Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Päijät-Häme (Arkisin ma-pe klo 7-18)
Fimlabin patologian laitoksella on skannattu histologiset näytteet jo vuoden ajan. Työskentely on tehostunut monin tavoin, mikä alkaa näkyä asiakkaille muun muassa aiempaa nopeampana palveluna. Lähitulevaisuudessa tekoäly tuo apua diagnostiikkaan.
Yhteishankintana Varsinais-Suomen ja Vaasan sairaanhoitopiirien sekä SataDiagin kanssa toteutettu digipatologiaan siirtyminen on ollut valtava muutos Fimlabissa. Kompleksiseen kokonaisuuteen on liittynyt runsaasti koordinointia eri IT-toimijoiden kanssa, jotta laitteet ja eri järjestelmät on saatu toimimaan yhteen.
Fimlabilla on käytössään maailman huipputeknologiaa edustavat palvelinohjelmistot ja skannerit. Kaikista Fimlabin erikoisaloista patologia tuottaa eniten dataa: vuodessa skannataan noin 370 000 näytelasia, mikä tarkoittaa yhteensä noin 0,5 petatavua* dataa.
– Suuri datamäärä edellyttää palvelimilta skaalautuvuutta tiedon käsittelyssä. Järjestelmien on oltava tehokkaita ja puskettava tietoa nopeasti patologien työskennellessä, havainnollistaa patologi Teemu Tolonen.
Digitaalinen katselujärjestelmä on korvannut mikroskoopit vuodessa lähes tyystin. Digikuva peittoaa näytelasin käyttömahdollisuuksiltaan monin tavoin. Skannerin kamera kuvaa näytteen näkymä näkymältä ja lopulta liittää ne yhteen ikään kuin laajaksi panoraamakuvaksi. Lopputuloksena näytteestä saadaan valtava, jopa kahden miljardin pikselin kokoinen kuva.
Hyötynä nopeus ja paikkariippumattomuus
Kansainvälisten raporttien mukaan digitaalisuus tehostaa patologien työtä tällä hetkellä noin 15–25 prosenttia. Analytiikka ruudulta on nopeaa ja vanhoja näytteitä voidaan hakea digitaalisesta kuva-arkistosta esille jopa kahdessa sekunnissa. Tästä on apua muun muassa moniammatillisissa hoitokokouksissa, kun tapauksia demonstroidaan kuvanhallintajärjestelmän kautta.
– Paikasta riippumaton konsultaatio nopeuttaa työskentelyä, kun näytelasien siirtämisen sijaan voidaan kollegalle jakaa kuva katselunäkymässä. Digikuviin voidaan myös helposti tehdä merkintöjä, joihin voidaan palata myöhemmin hoitopolun varrella, perustelee Tolonen.
Fimlabin patologit siirtyivät joustavasti ja vapaaehtoisuuteen perustuen omilla aikatauluillaan digipatologian puolelle. Kaikille patologeille hankittiin työpaikalle tehotyöasemat ja tehokannettavat kotiin etätyöskentelyä varten. Laitteisiin asennettiin peliteollisuudessa kehitetyt tehokkaat näytönohjaimet, joiden avulla jättimäisten kuvien selailu on sujuvaa.
Tekoäly mullistaa patologian
Myös tekoälyrintamalla on tapahtunut huomattavaa kehitystä viimeisen seitsemän vuoden aikana. Tekoäly soveltuu hyvin yleisimpien kasvaintyyppien ja esimerkiksi helikobakteerin analysointiin. Jotkut algoritmit tunnistavat syövän ja osaavat arvioida aggressiivisuusasteen vähintään yhtä hyvin kuin patologi. Erilaiset mittaukset esimerkiksi kasvaimen kokoon ja resektiomarginaaleihin liittyen tapahtuvat nopeasti ja tarkasti.
– Meillä on tarkoitus hankkia sopiva portfolio tekoälyalgoritmeja diagnostiikan avuksi esimerkiksi rinta-, eturauhas- ja mahasuolikudoksiin. Pilotoimme parhaillamme eturauhaskoepalojen tekoälyanalytiikkaa, ja tulokset ovat hienoja, toteaa Tolonen.
Kun integraatiot lisääntyvät ja algoritmit kehittyvät, tekoäly tulee mullistamaan diagnostiikan ja opetustyön. Digipatologian arkipäiväistyessä ei jatkossa enää puhuta digipatologiasta vaan patologiasta.
Fimlabin formaliinikilpailutuksen myötä patologian pienten näytteiden formaliiniastia vaihtuu nk. turvapurkiksi, joka suojaa käyttäjää formaliinialtistukselta. Uudet purkit ovat Bio-Optican Klessidra -turvapurkkeja, joita on tarjolla kahta eri kokoa, 30 ml ja 160 ml.
Turvapurkit ovat tilattavissa 9.5.2022 alkaen. Vanhan mallisia purkkeja voi myös toistaiseksi käyttää ja tilata.
On tärkeää käyttää purkkia tarkasti ohjeiden mukaan
Näyte otetaan joko puskuriin (pienempi astia) tai tyhjään astiaan (isompi astia). Näytteenoton jälkeen formaliini vapautetaan astiaan suljetusti, jolloin käyttäjä ei joudu formaliinin kanssa kosketuksiin. Varmista aina, että näytteeseen vapautetaan formaliini heti näytteenoton jälkeen ja että astiat kuljetetaan pystyasennossa. Näytteiden kuljetukseen on saatavissa telineitä, joita voi tiedustella tilauksen yhteydessä.
Pienemmässä astiassa formaliinissa on sininen väriaine, josta voi varmistua, että se on vapautettu näyteastiaan. Isompi astia on tyhjä ennen formaliinin lisäämistä. Ylijäävä keltainen korkki lähetetään purkin mukana laboratorioon (älä avaa purkkia enää formaliinin vapauttamisen jälkeen).
Suosittelemme osallistumaan käyttökoulutukseen ennen turvapurkin käyttöönottoa
Muilta osin ohjeistus histologisten näytteiden käsittelystä sekä tarvikkeiden tilauksesta tai noutamisesta pysyy ennallaan.
Pop-up koulutukset, joihin voit saapua sinulle parhaiten sopivaan aikaan:
Kanta-Hämeen keskussairaala: (koulutukset pidetty 27.-28.4 klo 9-15 patologian laboratorion neuvotteluhuoneessa).
Päijät-Hämeen keskussairaala: tiistaina 10.5.2022 klo 9-16 (tauko klo 11.30-12), laboratorion tilat, koulutustila Oppi
Tampereen yliopistollinen sairaala: keskiviikkona 11.5.2022 klo 9-16 (tauko klo 11.30 -12), TAYS vanha pääaula (A-rakennus)
Som nödlösning instruerar vi att man försäkrar sig om att proven placeras i dynan så att de fås uppochner i burken och därmed i kontakt med formalinet. Här hjälper det att klippa dynan till en mindre storlek, så dynan är lättare att placera rätt i burken.
Ensihätään ohjeistamme varmistamaan, että näytteet asetetaan tyynyyn niin, että ne saadaan ylösalaisin purkkiin ja näin kosketuksiin formaliinin kanssa. Tässä apuna on biopsiatyynyn leikkaaminen pienempään kokoon, jolloin tyyny on helpompi saada asetettua oikein purkkiin.
Selvitämme lisää vaihtoehtoja käyttöön tulevaisuudessa.
HPV-testillä tutkitaan, onko naisella kohdunkaulan syövälle ja sen esiasteille altistavaa korkean riskin papilloomavirusta. Testiä hyödynnetään kohdunkaulan syövän seulonnoissa. Fimlab oli kymmenen vuotta sitten ensimmäinen suomalaislaboratorio, joka otti testin seulontakäyttöön.
Kohdunkaulansyövän seulontoja on tehty Fimlabissa HPV-testillä jo kymmenen vuotta. Yksi HPV-testausta käynnistämässä olleista henkilöistä on solu- ja molekyylibiologi Saara Kares, joka aloitti työskentelyn Fimlabilla vuonna 2001. Ensimmäiset kymmenisen vuotta vierähtivät molekyylivirologian parissa, minkä jälkeen Kares siirtyi patologian osastolle. Tuolloin maailmalla ja Suomessakin oli jo tehty paljon tutkimusta HPV-testien hyödyntämisestä kohdunkaulansyövän seulonnassa, mutta osaksi organisoitua seulontaa sitä ei vielä ollut otettu.
– Silloisen mikrobiologian, patologian, Taysin gynekologian poliklinikan sekä Tampereen kaupungin hyvä yhteistyö ja uudistusmyönteisyys mahdollistivat sen, että HPV seulonta voitiin ottaa käyttöön Tampereella heti, kun käypähoitosuositus sen mahdollisti, Kares kertoo.
Tähän asti tutkimus on keskittynyt pääasiassa osoittamaan, että HPV-seulonta toimii odotetusti myös rutiiniseulonnassa. Tampereen aineistosta on esimerkiksi voitu todentaa, että HPV-testauksella löydetään enemmän syövän esiasteita kuin perinteisellä papa-kokeella.
Seulontaan osallistuminen on tärkeä osa terveyden ylläpitoa
Suomalaisnaiset saavat kutsun kohdunkaulansyövän seulontaan ensimmäisen kerran 30-vuotiaina. Seulontaan kannattaa osallistua, sillä kohdunkaulan syöpä on usein oireeton, mutta ajoissa havaittujen esiasteiden hoitotulokset ovat hyviä. Tuloksista kerättävää dataa voidaan hyödyntää tutkimuksessa entistäkin tehokkaamman seulonnan kehittämiseksi.
Toinen seulonnoissa vahvasti vaikuttava fimlabilainen on patologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Ivana Kholová. Hän on työskennellyt Fimlabin riveissä vuodesta 2009 ja ollut mukana HPV-testin käyttöönotossa. Kholová on sytologiasta vastaava patologi, eli hän arvioi HPV-näytteiden yhteydessä otetuista papa-näytteistä, onko jatkohoidolle tarvetta. Tärkeitä työpareja patologeille ovat sytologian esitarkastajat, joille Kholová haluaakin antaa erityiskiitosta.
Kholová muistuttaa, ettei kohdunkaulansyöpä ole vain vanhojen naisten tauti ja asia koskettaa kaikkia ikäluokkia. Vain 60 prosenttia kolmekymppisistä osallistuu seulontaan, kun koko väestöstä seulontaan osallistuu noin 70 prosenttia. Positiivinen HPV-testin tulos ei vielä viittaa syövän esiasteisiin, mutta positiivisen tuloksen saanut nainen saa kontrollikutsun noin puolentoista vuoden kuluttua.
– Myös tähän kontrollitutkimukseen on tärkeää osallistua, jotta voimme varmistaa, että HPV-infektio on parantunut itsestään, eikä aiheuita enää kohonnutta riskiä syövän esiasteille, Kholová kuvailee.
Työn alla useampi väitöskirja
Saara Kares tekee tällä hetkellä omaa väitöskirjaansa HPV-seulontaan liittyen. Hänen työnsä on eräänlaista jatkumoa viime syksynä julkaistulle gynekologi Olga Veijalaisen väitöskirjalle. Siinä missä Veijalainen tarkasteli Fimlabin seulonnoista kerättyä dataa gynekologin näkökulmasta, Kares jatkaa aiheesta menetelmän näkökulmasta ja vuonna 2017 HPV-seulonnan piiriin tulleiden 30-vuotiaiden aineistolla. Lisäksi työn alla on patologian erikoislääkäri Johanna Pulkkisen väitöskirja, jonka ohjaajana Kholová toimii. Työssä tarkastelun kohteena ovat lieriösolujen poikkeavuudet ja seulonnan onnistuminen niiden paikantamiseksi.
Tällä hetkellä Fimlab saa tiedon seulontaan kutsuttavista Suomen Syöpäjärjestöjen Joukkotarkastusrekisteristä ja kutsuu nämä tutkimukseen henkilökohtaisella kutsukirjeellä. Seulontakokonaisuus edellyttää Fimlabilta moniammatillista osaamista. Ilman koulutettuja näytteenottajia, molekyylilaboratorion henkilökuntaa, esitarkastajia ja patologeja näytteitä ei voitaisi analysoida. Näiden lisäksi tarvitaan vielä seulontojen organisointia kuntien kanssa, tietojärjestelmiä ja niiden kehitystä sekä paljon muuta asiakkaalle näkymätöntä työtä.
Fimlab vastaa kohdunkaulan syövän seulonnoista 74 kunnan alueella Suomessa. Määrä kattaa neljäsosan kaikista seulonnan piiriin kuuluvista suomalaisista.
På Österbottens välfärdssamkommunområde tas i bruk nya formalinsäkerhetsburkar och för dessa ordnas en non-stop skolningsdag på Vasa Centralsjukhus tisdag 5.4.2022. Läs tidigare publicerad laboratoriemeddelandet här >>
Skolningens innehåll:
Klessidra -säkerhetsburk med formalin, Klessidra 2.0 Blue -säkerhetsburk med formalin används för biopsi- och små prov och Klessidra 3.0 160 ml -säkerhetsburk med formalin används för stora vävnadsprov.
Provtagare och vårdpersonal som använder Klessidra -säkerhetsburkar med formalin samt övriga intresserade.
Mål:
Vägleda och undervisa om användningen av Klessidra-säkerhetsburkar med formalin för provtagare och vårdpersonal.
Utbildare:
Kirsi Eberhardt, Mediq Suomi Oy Harri Katajamäki, Mediq Suomi Oy
Anmälning:
Ingen förhandsanmälan. Du kan delta den tid som passar för dig. Undervisningen tar 15-20min.
TEAMS-undervisningens inspelning
Det gjordes också en inspelning av tidigare Teams-undervisningen, med hjälp av den kan personalen bekanta sig med korrekt användning av provburkarna: Öppna inspelningen här
Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymän alueella käyttöön tulevista uusista formaliiniturvapurkeista järjestetään käytännön koulutuspäivä Vaasan Keskussairaalassa tiistaina 5.4.2022 non-stop koulutuksena. Lue aiempi laboratoriotiedote aiheesta tästä >>
Koulutuksen sisältö:
Klessidra -turvapurkki formaliinilla, Klessidra 2.0 Blue -turvapurkki formaliinilla käyttö biopsia- ja pienet näytteet ja Klessidra 3.0 160 ml -turvapurkki formaliinilla käyttö isot kudosnäytteet.
Aika ja paikka:
Tiistai 5.4.2022 klo 9-12 ja 13-16, Vaasan keskussairaala, kokoushuone Kurki Y3.07.
Kohderyhmä:
Klessidra -turvapurkkeja formaliinilla käsittelevä näytteenotto- ja hoitohenkilöstö sekä muut asiasta kiinnostuneet.
Tavoite:
Ohjeistaa ja opettaa Klessidra-turvapurkkien formaliinilla käyttö näytteenotto- ja hoitohenkilökunnalle.
Kouluttajat:
Kirsi Eberhardt, Mediq Suomi Oy Harri Katajamäki, Mediq Suomi Oy
Ilmoittautuminen:
Ei ennakkoilmoittautumista. Voit osallistua itsellesi sopivana ajankohtana. Koulutuksen kesto on noin 15-20 min.
TEAMS-koulutuksen äänite
Turvapurkkien käytöstä pidetyistä aiemmista Teams-koulutuksista on tehty äänite, jonka avulla henkilökunta voi tutustua näytepurkkien oikeaoppiseen käyttöön: Avaa tallenne tästä.
Fimlab tekee tiivistä oppilaitosyhteistyötä kaikilla koulutusasteilla ympäri Suomen ja tarjoaa harjoittelupaikkoja moniammatillisessa työyhteisössä alan opiskelijoille. Lääketieteen opiskelijoille on tarjolla amanuenssin harjoittelupaikkoja aina opintojen alkumetreiltä asti.
Mari Helenius on toisen vuoden lääketieteen opiskelija. Lääketieteen opiskelijoiden viralliset harjoittelut käynnistyvät vasta toisen vuoden opintojen jälkeen, mutta koska käytäntöä ja kliinisiä taitoja opetetaan alusta asti, harjoitteluun tai kesätöihin voi mennä jo aiemmin. Helenius päätyi kolmen viikon mittaiseen harjoitteluun Fimlabin patologialle kiinnostuttuaan alasta syventävien opintojen myötä. Fimlabin patologiassa on mahdollista toimia harjoittelijana jo opintojen alkuvaiheessa, sillä suoraa kontaktia potilaisiin ei ole.
Patologia oli Heleniukselle uusi tuttavuus: nopeasti kävi selväksi, että ala on paljon laajempi kuin puolentoista vuoden opintojen perusteella oli osannut odottaa.
– Itselleni tuli yllätyksenä, miten paljon digitaalisuus vaikuttaa alalla. Enää näytteitä ei katsella mikroskoopilla, vaan digipatologian myötä näytteitä voidaan tarkastella tietokoneen näytöiltä, Helenius kuvailee.
Uutta oli myös lausuntojen tekeminen. Helenius pääsi opettelemaan lausuntojen tekemistä patologien avustuksella. Lisäksi hän pääsi mukaan ruumiinavauksiin, minkä ansiosta ihmiskehon rakenteet tulivat hänelle aiempaa tutummiksi. Harjoittelun myötä Helenius alkoi myös pohtia, voisiko hänestä jonain päivänä tulla patologi.
– Etenkin kasvainpatologia jäi kiinnostamaan minua todella paljon. Tulevaisuudessa haluaisin myös tutustua patologian laboratorioon paremmin, sillä olen aiemmalta koulutukseltani laborantti.
Yhteistyötä ammattitaidolla
Harjoittelujakso on tärkeä osa terveysalan opiskelijoiden ammatillista kehittymistä. Lisäksi harjoitteluissa pääsee kurkistamaan erilaisiin työyhteisöihin ja jopa tutustumaan tuleviin kollegoihin. Helenius pääsi harjoittelunsa aikana osallistumaan lääkäreiden tapaamisiin, joissa eri erikoistumisalojen osaajat keskustelivat keskenään.
– Oli hienoa nähdä, miten yhteistyötä voidaan tehdä ja yhdistää osaaminen asiakkaiden parhaaksi. Ilmapiiri Fimlabilla oli todella hyvä ja eri ammattikuntien osaajat kunnioittivat toisiaan ja toistensa ammattitaitoa, Helenius kehuu.
Helenius huomasi myös, että Fimlabin työntekijät olivat kaikki erityisen kiinnostuneita omasta työstään ja alastaan.
– Tavallisesti työpaikkojen kahvihuoneissa halutaan puhua jostain aivan muusta kuin itse työstä, mutta patologian kahvihuoneessa suorastaan innostuttiin, kun puhe kääntyi töihin!
Kysy rohkeasti
Tulevaisuudessa Helenius toivoo pääsevänsä vielä uudelleen harjoitteluun patologialle. Hän on opinnoissaan mukana tutkijalinjalla, mutta toivoo, että voisi tulevaisuudessa toimia niin kliinisellä kuin tutkimuspuolella.
– Vaikka patologian erikoistuminen vaikuttaakin tässä vaiheessa todennäköiseltä vaihtoehdolta, haluan opintojeni aikana saada kokemusta mahdollisimman monipuolisesti eri erikoistumisaloilta, Helenius pohtii.
Muille opiskelijoille ja harjoitteluun osallistuville hän antaa neuvoksi olla oma-aloitteinen ja rohkea.
– Kannattaa kysyä rohkeasti, jos haluaa vaikkapa päästä seuraamaan jotain toimintaa. Itselleni ei kertaakaan tullut sellaista oloa, että jotakuta olisi häirinnyt kysymykseni. Päinvastoin sain kysymällä paljon lisää tietoa ja enemmän irti harjoittelujaksosta!
Patologiaa hän suosittelee harjoittelupaikaksi sen laajojen mahdollisuuksien vuoksi.
– On etuoikeus päästä näkemään ihmisen anatomiaa esimerkiksi ruumiinavauksessa pelkän oppikirjan sijaan. Lääkärin on tärkeää ymmärtää ihmiskehon rakenne ja sen toiminnot mahdollisimman laajasti, Helenius huomauttaa.
Formalinsäkerhetsburkarna och formalinkanistrarna levereras i framtiden av Fimlab. Formalinet och provtagningsmaterialet ingår i priset för patologiska undersökningar. Nedan information för upphämtning av burkar.
Efter Fimlabs gemensamma formalinbudgivning ändras leverantören för säkerhetsburkarna. De nya burkarna kommer att vara Bio-Opticas Klessidra-säkerhetsburkar (Klessidra 2.0, Klessidra 3.0). Två olika storlekar av burkarna erbjuds, 30 ml och 160 ml.
Skolning kommer att ges för användning av säkerhetsburkarna (Teams-undervisning 22-23.3.2022 kl 13, Pop-Up-dag på Vasa centralsjukhus 4.5.2022) och hjälp fås vid behov från patologiska laboratoriet.
För övrigt förblir behandlingen av histologiska prov som tidigare. Instruktioner finns på Vasa centralsjukhus intranät under patologi.
Leverans och upphämtning av material
PAD säkerhetsburkar, 10% formalin 30 ml och 160 ml
Vasa centralsjukhus avdelningar hämtar själv burkarna från laboratoriematerialrummet på klinisk kemi B3. Rummet är på vänstra sidan innanför dörrarna till kemiska laboratoriet.
Hälsovårdscentralerna beställer burkarna direkt från patologi. Burkarna levereras som tidigare.
Formalinkanistrar 10l
10 l Formalinkanistrar hämtas enligt överenskommelse från patologiska laboratoriet.
Formaliiniturvapurkit sekä formaliinikanisterit tulevat jatkossa Fimlabin toimitettaviksi. Formaliinit ja näyteastiat kuuluvat patologisten tutkimusten hintaan. Alla ohjeistus purkkien noudosta.
Fimlabin yhteisen formaliinikilpailutuksen myötä turvapurkkien toimittaja muuttuu. Uudet purkit tulevat olemaan Bio-Optican Klessidra turvapurkkeja (Klessidra 2.0, Klessidra 3.0). Tarjolla on kahta eri kokoista turvapurkkia, 30 ml sekä 160 ml.
Turvapurkkien käytöstä tullaan antamaan koulutusta (Teams-opetus 22.-23.3.2022 kello 13, Pop-Up-päivä Vaasan keskussairaalalla 4.5.2022) sekä apua saa pyydettäessä patologian laboratoriosta.
Muilta osin ohjeistus histologisten näytteiden käsittelystä pysyvät ennallaan. Ohjeet Vaasan keskussairaalan intrassa patologian alla.
Tarvikkeiden nouto ja toimitus
PAD turvapurkit, 10% formaliini 30 ml ja 160 ml
Vaasan keskussairaalan osastot noutavat turvapurkit itse Kliinisen Kemian B3 laboratoriotarvikehuoneesta. Huone sijaitsee kliinisen kemian laboratorion ovien sisäpuolella heti vasemmalla.
Terveyskeskukset tilaavat purkit suoraan patologialta. Purkkien toimitus kuten aikaisemmin.
Formaliinikanisterit 10l
10 l Formaliinikanisterit noudetaan sopimuksen mukaan Patologian laboratoriosta.
Fimlabin patologiassa on edetty suurin harppauksin kohti digitalisaatiota. Uusien laitteiden käyttöönotto aloitettiin histologian puolella viime vuoden aikana.
Vuonna 2018 käynnistynyt digipatologian hankintaprosessi saatiin viime vuonna onnistuneesti päätökseen, huolimatta korona-ajan haasteista. Yhteisten intressien ja synergiaetujen vuoksi hanke toteutettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen ja Vaasan sairaanhoitopiirien sekä SataDiagin kanssa. Fimlabin osuus on noin puolet yli viiden miljoonan euron kokonaishankkeesta.
Uuden laitteiston koeajo ja infran pysytys suoritettiin viime vuoden kevään aikana, ja kesällä laitteisto oli skannausvalmiudessa.
– Alan edelläkävijöinä Suomessa meillä oli jo entuudestaan hyvä tekninen valmius ja henkilöstön osaaminen korkealla tasolla. Olemme Fimlabissa tehneet näytelasien digitointia jo 2000-luvun loppupuolelta lähtien ja perehtyneet erilaisiin ratkaisuihin varsinaisten alan pioneerien kanssa, patologian erikoisalajohtaja Mika Tirkkonen luonnehtii.
Syksyn aikana histologiassa siirryttiin lähes kokonaan näytelasien digitointiin, joten fyysisten lasien käsittelystä pyritään vähitellen kokonaan pois lääkärien osalta. Se tulee merkitsemään syvällistä muutosta koko patologian laboratorion toiminnassa.
Histologian jälkeen patologian syvällisen muutosprojektin painopiste siirtyy sytologiaan vuoden 2022 aikana. Sytologisten näytteiden ominaislaadun vuoksi digitointi on vaikeampaa. Sytologia on solukerroksen ohuudesta huolimatta kolmiulotteisempaa ja kerroksittaisempaa, mikä hieman haastaa perinteisiä lasiskannereita. Nestesytologia osin helpottaa tässä suhteessa, siinäkin Fimlabilla on etenemissuunnitelmat olemassa.
Potilas hyötyy tarkemmasta ja nopeammasta diagnoosista
Digitalisaation avulla pyritään nopeuttamaan ja lisäämään diagnostiikan tarkkuutta. Digitointi mahdollistaa lääkärin välittömän pääsyn asiakkaan koko näytehistoriaan, mikä antaa paremman kokonaiskuvan ja diagnostiikan jatkuvuuden. Manuaalisten vaiheiden poistuminen vähentää inhimillisten virheiden määrää, kun esimerkiksi näytelasien ja paperisten lähetteiden käsittely jää pois.
Näytelasien skannaus on lisännyt tutkimuksen riippumattomuutta ajasta ja paikasta, mikä on ollut omiaan etätyösuosituksen aikaan. Kun näyte on valmiina digitoituna, voi Fimlabin patologi tai ulkopuolinen asiantuntija tehdä diagnoosin etänä ja hyödyntää tarvittaessa potilasrekisteritietoja, rinnakkaistutkimusten tuloksia ja koko laajaa aiempien näytteiden histologiaa digitoidussa muodossa.
Näytelasien digitointi mahdollistaa myös tekoälyn hyödyntämisen diagnostiikassa.
– Eräs digitoinnin kunnianhimoinen tavoite voisi olla se, että potilas voisi saada luotettavan diagnoosin huomattavasti nopeammin. Digitoinnin kautta voitaisiin tulevaisuudessa automatisoidusti muuttaa näytteiden priorisointia sen mukaisesti, jos tekoäly karkealla tasolla tunnistaa laseista syöpäsoluja ennen kuin näyte päätyy ihmisen tulkittavaksi, Tirkkonen kuvailee.
Tällaisia tekoälysovelluksia on jo olemassa tietyille näytetyypeille. Lääkäri luonnollisesti varmentaa aina diagnoosin. Erityisesti syöpätapauksissa nopeutus on merkityksellinen parannus. Kun diagnoosi saadaan käyttöön jo hoitopolun alkumetreillä, kliinikon vuorovaikutus potilaan kanssa paranee ja epävarmuuden aika lyhenee.
Tekoälyn avulla datasta enemmän irti
Tekoäly parantaa tieteellisten julkaisujen mukaan diagnostiikan yhtenevyyttä ja laatua, mikä nopeuttaa patologin työtä. Sen avulla voidaan myös kohdentaa resursseja tärkeitä löydöksiä sisältäviin tapauksiin ja tehostaa hoitopolun etenemistä. Monesti patologian näytteissä onkin kyse siitä, onko potilaalla vakavia löydöksiä vai ei. Löydösten tarkka tyypitys ja luokittelu on diagnoosipolussa seuraava vaihe ja siinäkin uudet algoritmit todennäköisesti tuovat merkittävää tukea lääkärille.
Digipatologiasta saatavaa valtavaa datamäärää ei pystytä vielä täysimittaisesti hyödyntämään. Esimerkiksi patologian diagnostiikkaan potentiaalisesti soveltuvia algoritmeja on julkaistu sadoittain, mutta vasta harva niistä on kliinisessä käytössä. Tekoälysovellusten diagnostista käyttöä edistääkseen Fimlab etsii parhaillaan sopivia tekoälykumppaneita, joiden tavoitteet ja laatu sopivat yhteen Fimlabin toiminnan tavoitteiden kanssa. Tavoitteena on saada lähivuosina käyttöön useita soveltuvia algoritmeja patologian diagnostiikan avuksi ja kehittää digitaalista alustaa algoritmien neuroverkko-oppimista varten.
Kuntaliitto on päivittänyt laajasti patologian tutkimusnimikkeiden indikaatioita ja pyyntömenettelyjä, voimaantulo oli 2022 alusta. Fimlab on nyt muuttanut tutkimusohjekirjaansa vastaamaan näitä muutoksia.
Tärkeimmät muutokset koskevat nimikkeitä Ts-PAD-1 ja Ts-PAD-3
4054 Ts-PAD-1 pitkä nimi muuttuu muotoon ”Kudosnäytteen histologinen tutkimus, pieni kudosnäyte”. Nimike ei siis ota kantaa enää purkkimäärään (ennen 1-3 näytepurkkia). Ihonäytteiden osalta siinä ennen ollut 1 cm läpimittaraja nousee 2 cm:iin.
Nimikkeensisältö muuttuu siten, että tutkimuspyyntö käsittää yhden näytepurkin kudosmateriaalin, mutta samalla pyynnöllä voi pyyntöjen tekemisen helpottamiseksi lähettää eritellysti useita kudospurkkeja kerroinmenettelyllä. Nimikkeeseen kuuluvat esimerkiksi:
pienen ihokasvaimen tai ihomuutoksen (esim. luomen) merkkilangoin orientoimattomat ihopoistonäytteet, alle 2 cm läpimitta
endoskopioiden yhteydessä otetut pienet biopsianäytteet esim. bronkuksesta tai virtsarakosta
pienet diagnostiset kudosnäytteet esim. temporaaliarteriasta, pleurasta, kurkunpäästä tai suun limakalvoilta
Nimikkeeseen kuuluvat kaikki sellaiset kirurgiset pienet kudosnäytteet, joille ei ole omaa itsenäistä tutkimusnimikettä. Tutkimus käsittää yhden näytepurkin kudosmateriaalin, mutta samalla pyynnöllä voi tilauksen helpottamiseksi lähettää eritellysti useita kudospurkkeja kerroinmenettelyllä, esimerkiksi ihoresekaatteja.
ihon yli 2 cm kokoiset merkilangattomat (orientoimattomat) kudoskappaleet
yksinkertainen kokonainen elin tai sen osa, johon ei liity maligniteettiepäilyä, esimerkiksi sappirakko, appendix, nielurisa, munatorvi (extrauterina) tai munasarja
pienet ja yksinkertaiset leikkauspreparaatit esim. rintarauhasesta tai pehmytosista, joihin ei liity maligniteettiepäilyä
yksinkertainen kohtunäyte (esim. myomakohtu) kokonaisena tai osina ilman sivuelimiä
portio/cervix laskeumaleikkauksesta
lyhyet, hyvänlaatuisen syyn takia poistetut suoliresekaatit
muut saman tyyppiset leikkauspreparaatit
Edellä mainittujen muutosten johdosta tutkimusnimike Ts-PAD-2 jää kokonaan pois käytöstä tarpeettomana, koska kaikki ennen Ts-PAD-2 -nimikkeellä pyydetyt näytteet voi pyytää nyt nimikkeellä Ts-PAD-1. Ts-PAD-2 poistuu alkuvuoden aikana pyyntövalikoimista.
Patologian laboratorion näytepurkkivalikoimaan tulee alkuvuoden aikana pienille polikliinisille näytteille myös turvapurkkivaihtoehto. Asiasta tiedotetaan tarkemmin, kun kilpailutus ja sopimukset ovat valmiina.
Patologian PHHYKY:n Lifecare vastausnäkymään tuotiin 21.9.2021 alkaen näkyville vastauksen diagnoosit (ei koske Sysmää ja Heinolaa).
Mikäli vastaus sisältää syöpädiagnoosin, näytetään vastauksen valmistuminen vaaleanpunaisella pohjalla (nk. syöpäliputus). Syöpäkoodien erillisellä tunnistamisella sanomavälityksessä Lifecareen on mahdollista myöhemmin rakentaa myös erillisiä herätteitä tärkeistä löydöksistä.
Suomessa käytössä oleva SNOMED-koodisto hankaloittaa syöpäliputuksen aukotonta käyttöönottoa, joten yksittäisiä epätarkoituksenmukaisia koodeja voi ensivaiheessa näkyä liputettujen joukossa. Vuonna 2022 otetaan kansallisesti käyttöön uusi THL:n SNOMED CT -luokitus, jossa Suomen Syöpärekisteri määrittelee tarkasti sille ilmoitettavat diagnoosit. Näistä Syöpärekisterin määrittämistä koodeista tulee samalla jatkossa automaattisesti potilastietojärjestelmissä ns. liputettavia ja Fimlab tulee tukemaan tätä mahdollisuutta sanomavälityksessään.
Lisätietoja
Mikäli nämä muutokset eivät näy tietojärjestelmässänne tai asiasta herää muita kysymyksiä voitte ottaa yhteyttä: heidi.heinrichs@fimlab.fi
Asiakkaalle
merkittävin muutos on pyyntökäytännön uudistuminen noudattamaan kuntaliiton
nimikkeistöä. Käyttäjille näkymä on vaihtunut aiemman tiedotteen mukaisesti jo
helmikuussa.
Uudistuksessa
asiakas valitsee itse tutkimusnimikkeen laboratorionimikkeistöstä.
Nimikevalinnasta voitte edelleen olla yhteydessä patologian Hämeenlinnan
toimistoon.
Pyyntöä tehdessä
sanellaan
Näytteen kiireellisyys
Maksava yksikkö
Mihin yksikköön vastaus halutaan, jos eri kuin
maksava
Tutkimusnimike
Esitiedot
Näytepurkkien määrä ja sisältö purkeittain
eriteltynä
Vastausnäkymässä ei ole enää näkyvissä
tekstiä elin/diagnoosi kohdassa, vaan vastaus pitää avata kuvakkeesta.
Lisätiedot
Patologian toimisto Hämeenlinna p. 03-629 2187 (tutkimuksen valinta, näytteiden kiirehtiminen / vastaustiedustelut) Patologian toimisto Tampere p. 03-31176559
Mika Tirkkonen, erikoisalajohtaja Saara Kares, tuotantovastaava
Patologian pyyntönäkymässä otetaan käyttöön 18.2.2021 loput Kuntaliiton tutkimusnimikkeet ja geneeriset nimikkeet poistuvat. Pyyntönäkymä tulee käyttöön KHSHP:ssa, poislukien Forssa, jossa näkymä otetaan käyttöön myöhempänä ajankohtana.
Valittavissa olevat nimikkeet löytyvät ko. riviltä. Nimike valitaan rastittamalla nimikkeen edessä oleva ruutu. Nimikkeen edessä olevasta kysymysmerkistä pääsee ko. tutkimuksen laboratorio-ohjekirjaan (kuva alla poikkeaa vielä jonkin verran tulevasta näkymästä).
Asettelu on kompromissi erikoisalojen ja anatomioiden
välillä. Näkymää voidaan laboratoriossa muokata myös myöhemmin saatujen
kehitysajatusten perusteella.
Toivomme teidän olevan yhteydessä koulutustarpeista
sähköpostilla: Marika Lehtinen, etunimi.sukunimi@fimlab.fi.
Nykyaikainen
hematopatologinen diagnostiikka edellyttää monen erikoisalan yhteistyötä
riittävän diagnostisen nopeuden ja tarvittavan nykyaikaisten luokitusten
edellyttämän tarkkuuden takia. Diagnostiikassa tarvitaan patologian
histopatologisia menetelmiä, hematologian virtaussytometriaa ja lisänä
mahdollisesti genetiikan erilaisia osoitusmenetelmiä.
Selvissä kliinisissä lymfoomaepäilyissä tulisi tilata tutkimukset Ln-PAD (imusolmukkeen histologinen tutkimus) ja virtaussytometria (Ts-Hema-Fc). Laboratorio tekee lisätutkimuksina genetiikan tutkimuksia, jos tarkkaan diagnoosiin pääseminen niitä edellyttää.
Virtaussytometrian
onnistumiseksi imusolmukenäyte tulee toimittaa patologian laboratorioon
keittosuolataitoksessa tuorenäytteenä. Laboratorio jakaa näytteen välittömästi
eri tarkoituksiin ja lähettää eteenpäin. Tutkimukset tehdään Tampereella.
Laboratorio suosittelee mahdollisuuksien mukaan lymfoomaepäilynäytteiden ottoa aamupäivisin tuorekudosnäytteen optimaalisen käsittelyn ja kuljetuksen varmistamiseksi. Klo 14:30 jälkeen toimitettavasta tuorenäytteestä on sovittava erikseen (puh. 2188).
Tilausmenettelyt
Patologian valikosta 4049 Ln-PAD, normaalit kattavat lähetiedot. Kemian valikosta 3746 Ts-HemaFc. Sama lähete käy molempiin tutkimuksiin. Ts-HemaFc -pyynnöt hoitoyksikön tulee ilmoittaa Fimlabin virtaussytometrialaboratorioon p. 03 322 76535 (viimeistään edellisenä päivänä, jos mahdollista).
Tiedustelut
Kanta-Hämeen keskussairaalan patologian toimisto p. 03 629 2146
Mika Tirkkonen, erikoisalajohtaja Tomi Koski, erikoisalajohtaja
