Tulosta

Tutkimus:
BAKTEERI, VILJELY 1 (Anaerobi- ja aerobiviljely)

Luokitus:
Mikrobiologia

Päivitetty:
8.1.2024

3491 • Pu-BaktVi1

Indikaatiot

Bakteeriviljely 1 on syytä pyytää mm. silloin, kun bakteerinäyte on otettu punktiolla esim. abskessista, vatsaontelosta, pleuraontelosta, nivelnesteestä tai luuytimestä tai kun näytteeksi saadaan kudospala.

Huom: Luupankkinäytteille on oma tutkimusnimike ja pyyntönumero: 23358 Pu-LuuPaVi.

Lähete/tutkimuksen tilaaminen

Mikrobiologian tutkimuspyyntö tai yleislähete. Täytä lähete huolellisesti. Tärkeitä tietoja ovat näytteen laatu, ottotapa, anatomia ja kliiniset esitiedot (esim. epäilty sairaus). Näytteenottopäivä ja kellonaika ovat tarpeen arvioitaessa anaerobibakteerien säilymistä näytteessä.

HUOM! Mikäli halutaan näytteestä gramvärjäys, tulee se tilata erikseen (1159 -BaktVr). Erillistä näytettä ei värjäystä varten tarvita. Laboratorio arvioi tapauskohtaisesti pyydettyjen värjäysten tekomahdollisuuden itsenäisesti. Tikkunäytteitä ei värjätä. Värjäykset vastataan erikseen omana tutkimuksenaan.

Näyteastia

Anaerobikuljetuspullo (esim. PortagermR)
Aerobi veriviljelypullo (erikoistapauksissa)
Pieni ruisku suljettuna tulpalla (ilman neulaa!)
Tehdaspuhdas, tiivis purkki
Bakteerikuljetusputki (esim. eSwab)
Kyretti (kertakäyttöinen rengasveitsi) suojatulpalla Minigrip-pussissa

Tehdaspuhdas putki (luupankkinäytteille)

Näyte

Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Keski-Suomi:

Punktoitu näyte 

  • otetaan anaerobikuljetuspulloon tai erikoistapauksessa (esim. nivelneste) aerobiin veriviljelypulloon. Näytteenottopaikoissa, joista näyte saadaan tutkivaan laboratorioon Tampereelle max. 2 h kuluessa näytteenotosta (Pirkanmaan alueen laboratoriot), näyte voidaan ottaa myös tulpalla suljettavaan pieneen ruiskuun. Huom.  Neulallisia näytteitä ei saa lähettää laboratorioon. Punktiossa tulee noudattaa hyvää aseptiikkaa.
  • puhdista ensin näytteenottokohta
  • ime näytettä ruiskuun (mikäli ruiskuun ei saada juoksevaa märkää, ruiskuta onteloon 1 – 2 ml steriiliä keittosuolaliuosta ja ime se takaisin ruiskuun)
  • poista ilma ruiskusta
  • ruiskuta näyte anaerobikuljetuspulloon (esim. PortagermR) tai erikoistapauksissa (esim. nivelneste) aerobi veriviljelypulloon

Huom! Anaerobikuljetuspullo on käyttökelvoton, jos geelin yläosa on muuttunut sinertäväksi.

Kudospala 

  • lähetetään laboratorioon sellaisenaan tehdaspuhtaassa, tiiviissä kuljetuspurkissa mahdollisimman nopeasti tai bakteerikuljetusputkessa (esim. eSwab) erityisesti jos kuljetus kestää pidempään kuin 2 tuntia (muut kuin TAYS). 

Krooninen alaraajahaavanäyte (esim. säärihaava, diabeetikon jalkahaava)

  • haava tulee puhdistaa huolellista aseptiikkaa ja käsihygieniaa noudattaen. Mahdollinen kate ja nekroosi poistetaan mekaanisesti esim. veitsen, tavanomaisen rengasveitsen eli kyretin tai saksien ja pinsettien avulla, jonka jälkeen haava huuhdellaan steriilillä keittosuolaliuoksella
  • näyte voidaan ottaa suojatulpalliseen näytteenottokyrettiin tai bakteerikuljetusputkeen (esim. eSwab) 

Kyretillä syvämärkänäyte otetaan haavan pohjalta seuraavasti:

    • poista kyretin suojatulppa, aseta steriilille tasolle (esim. avatun sideharsotaitoksen päälle)
    • kaavi kudosnäyte haavan pohjalta (voimaa ei tarvitse käyttää!)
    • aseta kyretin suojatulppa paikoilleen
    • laita kyretin ympärille potilaan tunnistetarra
    • aseta kyretti suojatulpan kanssa Minigrip-pussiin

HUOM! Mikäli kyretin päähän ei ole asetettu suojatulppaa, näytettä ei työturvallisuussyistä tutkita laboratoriossa.

Päijät-Häme: 

Punktoitu näyte 

  • otetaan anaerobikuljetuspulloon (Portagerm). Punktiossa tulee noudattaa hyvää aseptiikkaa.
  • puhdista ensin näytteenottokohta
  • ime näytettä ruiskuun (mikäli ruiskuun ei saada juoksevaa märkää, ruiskuta onteloon 1 – 2 ml steriiliä keittosuolaliuosta ja ime se takaisin ruiskuun)
  • poista ilma ruiskusta
  • ruiskuta näyte anaerobikuljetuspulloon (esim. PortagermR)

HUOM! Anaerobikuljetuspullo on käyttökelvoton, jos geelin yläosa on muuttunut sinertäväksi.

Kudospala 

  • lähetetään laboratorioon sellaisenaan tehdaspuhtaassa, tiiviissä kuljetuspurkissa mahdollisimman nopeasti tai bakteerikuljetusputkessa (esim. eSwab) erityisesti jos kuljetus kestää pidempään kuin 2 tuntia  

Krooninen alaraajahaavanäyte (esim. säärihaava, diabeetikon jalkahaava)

  • haava tulee puhdistaa huolellista aseptiikkaa ja käsihygieniaa noudattaen. Mahdollinen kate ja nekroosi poistetaan mekaanisesti esim. veitsen, kyretin tai saksien ja pinsettien avulla, jonka jälkeen haava huuhdellaan steriilillä keittosuolaliuoksella
  • näyte voidaan ottaa bakteerikuljetusputkeen (esim. eSwab) 

Kyretillä syvämärkänäyte otetaan haavan pohjalta seuraavasti:

    • ota bakteerikuljetusputki lähelle (esim. eSwab) 
    • kaavi kudosnäyte haavan pohjalta (voimaa ei tarvitse käyttää!)
      • jos haavan pohjaa ei ole tarvetta kaapia, näyte voidaan ottaa eSwabin pumpulitikulla
    • pyöritä kyrettiä tai pumpulitikkua eSwabin bakteerikuljetusputkessa
    • laita bakteerikuljetusputken ympärille potilaan tunnistetarra

HUOM! Mikäli näyte lähetetään kyretissä, on kyretin päähän asennettava suojatulppa ja kyretti laitettava suojatulpan kanssa Minigrip-pussiin. Jos suojatulppa puuttuu, näytettä ei työturvallisuussyistä tutkita laboratoriossa.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näytteet, joissa bakteerien rikastuminen on toivottavaa (normaalisti steriilit nesteet veriviljelypullossa) säilytetään ja kuljetetaan huoneenlämmössä. Muut näytteet säilytetään jääkaapissa ja toimitetaan laboratorioon kylmäkuljetuksena (märkänäytteet yms.).

Menetelmä

Näytteet viljellään sekä aerobisissa että anaerobisissa olosuhteissa. Merkittäviksi katsotut bakteerit tunnistetaan ja niille tehdään herkkyysmääritys, mikäli se on mahdollista ja kliinisesti tarpeenmukaista.

Tulos valmiina

Tutkimus suoritetaan arkipäivisin maanantaista lauantaihin.

Viljelytulos: Viljelytulos on normaalisti valmis viikon kuluessa. Hidaskasvuisten bakteerien osalta lopullisen tuloksen valmistuminen voi kestää pidempään. Näissä tapauksissa pyritään antamaan alustava vastaus ennen viljelyn lopullista valmistumista.

Viljelyprotokolla:

Maljoille viljeltyä näytettä kasvatetaan 2 vrk ajan. Aerobikasvu luetaan sekä 1 vrk että 2 vrk kasvatuksen jälkeen. Anaerobikasvu luetaan 2 vrk kasvatuksen jälkeen. Mikäli näyte on negatiivinen, se vastataan 2 vrk kasvatuksen jälkeen. Positiivisista näytteistä tehdään jatkotutkimukset jotka vastataan heti niiden valmistuttua.

Näytteistä (poislukien tikkuun otetut näytteet) viljellään myös rikastusputki, jota negatiivisiksi maljaviljelyssä jääneillä ja negatiivisina vastatuilla näytteillä kasvatetaan kaikkiaan 10 vrk ajan. Rikastusputkia tarkastellaan mahdollisen kasvun havaitsemiseksi päivittäin. Mikäli rikastusputkessa havaitaan kasvua, tehdään putkesta sekä aerobi- että anaerobimaljaviljely. Kasvava bakteeri/bakteerit tunnistetaan ja vastataan huomautuksin ”Kasvaa rikastusviljelyn kautta” ja ”Aiemmin vastattu negatiivisena”.  Rikastusviljelyssä kasvavista, aiemmin negatiivisina vastatuista kriittisistä näytteistä (esim. nivelneste) ilmoitetaan puhelimitse.

Tulkinta

Todennäköiset patogeenit vastataan mahdollisine herkkyysmäärityksineen.

Virhelähteet

Näytteen kontaminoituminen puutteellisen aseptiikan vuoksi. Anaerobikasvun puuttuminen voi johtua näytteen hapettumisesta kuljetuksen aikana.

Lisämääre

Syvämärkänäyte, punktiot, kudokset, ym.