Osatutkimukset

S -Adalimu, Adalimumabi-pitoisuus
S -AdaliAb, Adalimumabi vasta-aineet

Pakettitutkimuksessa määritetään aina ensin S -Adalimu, ja mikäli tulos on 2,0 µg/ml tai pienempi, määritetään myös S -AdaliAb.

Vasta-aineet ovat myös erikseen tilattavissa 9341 S -AdaliAb

Indikaatiot
Adalimumabi annoksen tai annosteluvälin muutosharkinnan tai lääkevaihtopäätöksen tueksi epäiltäessä tehon vähenemistä. Tutkimusta voidaan käyttää myös remissiossa olevien potilaiden hoidon jatkopäätösten tukena.

Suorituspaikka
SYNLAB Suomi

Menetelmät on akkreditoitu tekopaikan laatujärjestelmän mukaisesti.

Lähete
Tutkimuksella on lisäkysymyksiä, joihin tulisi vastata tutkimusta tilattaessa.

Jäännöspitoisuuden mittaus?
Onko käytössä biosimilaarivalmiste?
Diagnoosi
Tutkimuksen aihe

Paperilähetettä ei tarvita

Tiedustelut
Fimlab, Asiakaspalvelu ja neuvonta, p. 03 311 77800.

Pot. esivalmistelu
Näytteet tulee ottaa juuri ennen seuraavaa lääkeannosta (ns. jäännöspitoisuusmittaus). Jos tästä poiketaan tai jos potilaalla on käytössä biosimilaarivalmiste, tulee tästä ilmoittaa lähetteessä potilashuomautuksena, jotta lausuntoa antavalla lääkärillä olisi käytettävissään nämä tiedot tuloksen oikein tulkitsemiseksi.

Näyte
1-2 ml seerumia.
Näytteen säilytys 5 vrk jääkaapissa, lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys pakastettuna ja tällöin lähetys pakastettuna.

Menetelmä
Pitoisuusmääritys: entsyymi-immunologinen (EIA)
Lääkevasta-ainemääritys: radioimmunologinen (RIA)

Tekotiheys / kesto
Tulos valmiina 2 – 3 viikon kuluessa

Viitearvot, tulkinta
Tuloksista annetaan lausunto. Mikäli jäännöspitoisuus on 2,0 µg/ml tai pienempi annetaan näytteestä lausunto, jossa huomioidaan samaan aikaan otettujen pitoisuus- ja lääkevasta-ainemääritysten tulokset. Jäännöspitoisuus vastataan ug/ml – yksiköissä, ja vasta-aineet AU/ml – yksiköissä.

Pitoisuusmääritykset
Tavoitealue on 5-8 µg/ml. Tavoitealueella hoidon teho on kliinisissä aineistoissa keskimäärin hyvä. Yli tavoitealueen olevan jäännöspitoisuuden ei ole voitu osoittaa antavan parempaa hoitovastetta tai lisähyötyä (kenties toisinaan havaittavan iriitin hoitovastetta lukuun ottamatta). Alle tavoitealueen olevien jäännöspitoisuuksien osalta annoksen nostamisesta tai annosvälin tihentämisestä voi olla hyötyä, jos matalan pitoisuuden taustalla ei ole potilaalle kehittyneet lääkevasta-aineet.

Lääkevasta-ainemääritykset
Vasta-ainepohjaiset biologiset lääkeaineet herättävät joillakin potilailla immuunijärjestelmän ja siten niitä vastaan voi kehittyä elimistössä vasta-aineita. Näillä vasta-aineilla voi olla kahdenlaisia epäsuotuisia vaikutuksia. Ensinnäkin vasta-aineiden sitoutuminen lääkeaineeseen voi oleellisesti nopeuttaa lääkkeen eliminaatiota ja toiseksi ne voivat osallistua lääkkeen antoon liittyvien merkittävien paikallisten tai systeemisten sivuvaikutusten syntyyn.

Positiivinen tulos lääkevasta-ainemäärityksessä osoittaa lääkeaineeseen sitoutuvien vasta-aineiden läsnäolon ja viittaa tarpeeseen vaihtaa lääkitys kliinisen tehon heikennyttyä tai merkittävien sivuvaikutusten jälkeen. Vähäinen määrä lääkevasta-aineita ei välttämättä liity merkittävään immunisaatioon eikä siten ole välttämättä selkeä aihe vaihtaa lääkitystä, jos jäännöspitoisuus on tavoitetasolla. Tällöinkin on toki mahdollista, että vasta-aineet voivat estää lääkkeen sitoutumista kohteeseensa (ns. neutraloivat vasta-aineet).