Tulosta

Tutkimus:
Partikkelien erittelylaskenta, virtsasta (Päijät-Häme)

Luokitus:
Hematologia

Käyttöönottopäivä:
1.6.2021

1941 • U -Diffi

Indikaatiot

Vaativan tason urologinen ja nefrologinen diagnostiikka

Suorituspaikka
Päijät-Häme: eritelaboratorio, p. (044 729) 7943.

Näyte
10 ml puhtaasti laskettua keskisuihkuvirtsaa säilöntäaineelliseen vakuumiputkeen.
Erityistapauksissa (esim. lasten rakkopunktionäytteet) määritys voidaan tehdä virtaussytometrisesti vähintään 1 ml näytetilavuudesta (puhdas sentrifuugiputki, ei säilöntäaineputkessa), 1 ml näytemäärästä ei voida tehdä luotettavasti mikroskopointia.
Jos on pyydetty samanaikaisesti U-KemSeul/U-Solut/U-BaktVi-tutkimukset, otetaan nämä näytteet toiseen 10 ml säilöntäaineputkeen.
Näytteen rakkoaika 4 tuntia tai enemmän. Akuuteissa tilanteissa ajoittamaton näyte. Virtsanäyte siirrettävä säilöntäaineputkiin mahdollisimman nopeasti (30 min kuluessa) virtsaamisen jälkeen.

Näytteen säilytys:

  U-KemSeul        U-Solut/Diffi       U-BaktVi
Säilöntäaineputki      
-huoneenlämpö 8 h 24 h 24 h
-jääkaappi 24 h 24 h 24 h
Ilman säilöntäainetta          
-huoneenlämpö 8 h 30 min
-jääkaappi 24 h 4 h 24 h


Menetelmä

Sentrifugoidun ja supravitaalivärjätyn näytteen sakan tutkiminen mikroskopoimalla (peitinlasimenetelmä, suomalainen suositus/99).
Erittäin niukka näyte (esim. rakkopunktionäyte) analysoidaan virtaussytometrisesti.

Tekotiheys / kesto
Arkipäivisin maanantaista perjantaihin (ei päivystystutkimus)

Viitearvot, tulkinta
Erytrosyytit: <20xE6/l
Leukosyytit: <10xE6/l
Lieriöt ja epiteelisolut: <10xE6/l

Erytrosyytit, leukosyytit, levyepiteelisolut (U -LevyEp) ja hyaliinilieriöt (U -HyaLie) ilmoitetaan löydösten lukumääränä x E6/l (/ul) kohti.
Pienet epiteelisolut, bakteerit ja lieriöt: ei havaittavissa

Tulos ilmoitetaan löydösten keskimääräisenä lukumääränä E6/l kohti (1‐30 kpl / nk). Jos löydöksiä on aniharva vastataan <10 E6/l, jos runsaasti > 520 E6/l. Erytrosyytit ja leukosyytit vastataan aina myös 0, jos niitä ei löydy. Hiivan ja bakteerien esiintyminen ilmoitetaan (pos).

Löydösten tulkinta:
Hematuria (punasolujen erittyminen virtsaan) voi aiheutua virtsatietulehduksesta, virtsatiekivistä, katetrista tai virtsateiden toimenpiteestä. Hematuria voi viitata myös vakavampiin munuaistauteihin (mm. virstateiden erityyppiset kasvaimet, glomerulonefriitti). Kuukautisvuoto voi aiheuttaa näytteen verikontaminaation. Punasolujen dysmorfian arviointi vaatii erityistutkimuksen (U -ErytDys, atk-numero 4210).

Pyuria (valkosolujen, tavallisimmin granylosyyttien, esiintyminen virtsassa) viittaa virtsateiden tai munuaisten tulehdukseen. Infektiossa positiivinen bakteerilöydös tukee diagnoosia. Immuunivasteen heikentyessä solureaktio voi puuttua merkittävästä bakteeri-infektiosta huolimatta. Lymfosyytteja esiintyy kroonisemmissa tulehduksissa. Virtsan seisoessa leukosyytit hajoavat, mistä syystä näytteen laatuun tulee kiinnittää huomiota.

Epiteelisoluja voidaan käyttää tautien anatomiseen paikantamiseen. Levyepiteelisolujen esiintyminen voi viitata huonosti pestyyn uretransuuhun tai progesteronivaikutukseen naisen ulkosynnyttimissä. Virtsassa esiintyvät tubulusepiteelin solut viittaavat primaariseen munuaissairauteen tai sekundaariseen munuaisvaurioon. Lymfosyyttien erottaminen tubulusepiteelin soluista on käyttämällämme värjäyksellä joskus vaikeaa. Välimuotoisen epiteelin soluja esiintyy virtsarakon, virtsajohtimien ja munuaisaltaan sairauksissa. Jos näytteessä näkyy välimuotoisen epiteelin soluja, voi niissä olla malignia atypiaa, jota tavataan esim. eturauhas- ja rakkosyövässä (rakkosyöpä tavallisin vanhoilla miehillä). Maligniin tautiin liittyvä atypia voi sytologisesti olla beningniä; tauti voi sytologisesti jäädä huomaamattakin. Kliinisen kemian yksikkö raportoi atyyppiset epiteelisolulöydökset (”atypiaepäily”), mutta käytetty supravitaalivärjäys sisältää artefaktamahdollisuuksia, minkä takia tulos on seulontaluonteinen ja varsinainen syöpäselvittely tehdään patologian osastolla fiksoidusta virtsanäytteestä.

Muutaman hyaliinilieriön esiintyminen virtsassa on normaalia. Mahdollinen munuaistason infektio todetaan, jos näytteessä esiintyy lieriöitä tai tubulusepiteelin soluja. Pyelonefriiteissä saatetaan nähdä tubulussolu-, bakteeri- tai granulosyyttilieriöitä. Punasolulieriöt liittyvät munuaistason verenvuotoihin.

Virtsassa voi esiintyä epäorgaanisten ainesten saostumisesta johtuen kiteitä. Kliinisesti ei uraatti-, oksalaatti- tai fosfaattisakoilla ole merkitystä. Virtsatiekivipotilailla tulee analysoida itse kiven koostumusta, koska erilaisia sakkoja esiintyy normaaleillakin henkilöillä. Leusiini- tai tyrosiinikiteitä voi joskus harvoin näkyä, mutta näiden aminohappojen aineenvaihdunnan taudit diagnosoidaan muulla tavoin. Ainoa kliinisesti merkittävä kide on kuusikulmainen kystiinikide, koska sen toteaminen viittaa perinnölliseen kystinuriaan.