Tulosta

Tutkimus:
Kupari (Päijät-Häme)
näytä tutkimukset

Luokitus:
Alihankittavat, Kemia

Käyttöönottopäivä:
1.1.2023

2170 • S -Cu

2169 • dU-Cu

Johdanto

Kupari on hivenaine, joka imeytyy ravinnosta vähäisessä määrin ohutsuolessa ja on verenkierrossa sitoutuneena keruloplasmiiniin (n. 95%) ja albumiiniin. Suurin osa ravinnon kuparista poistuu kuitenkin elimistöstä imeytymättä ulosteiden mukana.

Matala seerumin kuparipitoisuus voi aiheuttaa kasvun hidastumista ja punasolutuotannon alentumista. Raskaus ja ehkäisypillerien käyttö nostavat seerumin kuparitasoa jonkin verran.

Tiedustelut

Asiakaspalvelu ja neuvonta, p. 03 311 77800

Indikaatiot

Epäily kupariaineenvaihdunnan häiriöstä. Kuparialtistuksen seuranta.

Näyteastia

S -Cu: Näyte otetaan seerumin hivenaineputkeen (esim. BD Vacutainer, Trace Element Serum) 7/6 ml ottojärjestyksessä viimeisenä.

dU-CuVuorokausivirtsa kerätään tehdaspuhtaaseen muoviastiaan. Näyteastia säilytetään kylmässä koko keräyksen ajan. Näyte lähetetään näyteastiassa laboratorioon mitattavaksi. 

Näyte

S -Cu:  1 ml seerumia. Seerumi siirretään kaatamalla lisäaineettomaan erotteluputkeen (Vacuette 454001).  Vältettävä hemolyysiä.

dU-Cu: Vuorokausivirtsa kerätään tehdaspuhtaaseen virtsankeräysastiaan. Keräyksen jälkeen vuorokausivirtsa sekoitetaan, sen tilavuus mitataan ja virtsasta otetaan 10 ml näyte hivenaineanalyyseihin tarkoitettuun kuljetusputkeen. Vuorokausivirtsan määrä merkitään näytepyyntötarraan ja lähetteeseen.

HUOM! Näytteet ovat kontaminaatioherkkiä.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

S -Cu:  Näyte säilyy viikon jääkaapissa. Seeruminäyte lähetetään huoneenlämpöisenä.

dU-Cu: Näyte säilyy viikon jääkaapissa. Näyteputki lähetetään huoneenlämmössä.

Menetelmä

S -Cu:  Fotometrinen

dU-Cu:  Atomiabsorptiospektrofotometrinen (AAS)

Tulos valmiina

S -Cu:  Viikon kuluessa.

dU-Cu: Noin viikon kuluessa.

Viiteväli

S -Cu      
Lapset 0 – 4 kk 1.4 – 7.2 µmol/l
  4 – 7kk 3.9 – 17.3 µmol/l
  7 – 12 kk 7.9 – 20.5 µmol/l
  1 – 6 v 12.6 – 23.6 µmol/l
  6 – 10 v 13.2 – 21.4 µmol/l
  10 – 14 v 12.6 – 19.0 µmol/l
  14 – 19 v 10.1 – 18.4 µmol/l
Miehet ≥ 20 v 11.0 – 24.0  µmol/l
Naiset ≥ 20 v 12.6 – 24.4 µmol/l
  Hormonikorvaushoidon aikana 15.7 – 31.5  µmol/l
       
dU-Cu  Altistumattomien viiteraja  alle 0.80 µmol/vrk

Tulkinta

Seerumin kuparipitoisuutta voivat kohottaa useat sairaudet (esim. primaarinen biliaarinen kirroosi, hemokromatoosi, malignit veritaudit, infektiot) ja estrogeenihoito. Wilsonin taudissa (hepatolentikulaarinen degeneraatio) kuparin ja sen kantajaproteiinin keruloplasmiinin pitoisuudet laskevat, kuparin eritys sappeen vähenee ja virtsaan vastaavasti lisääntyy.  Wilsonin tautia sairastavilla potilailla kuparin eritys on tavallisesti yli 1,6 umol/l, kun se terveillä on yleensä on alle 0,5 umol/l.  Myös muut syyt kuten proteiinin menetystilat (nefroosi, enteropatia), malnutritio sekä runsas raudan tai sinkin saanti voivat alentaa seerumin kuparitasoa.

Työperäinen kuparialtistuminen tapahtuu hengitysteiden kautta ja aiheuttaa metallikuumetta. Äkillisen myrkytyksen oireita ovat oksentelu, ripuli ja vatsakipu.  Kuparin määritystä ei suositella työperäisen altistumisen arviointiin.

Virhelähteet

Hemolyysi ja lipeemisyys häiritsevät mittausta aiheuttaen virheellisen korkean kuparituloksen. 

Bariumi ja jodi voivat häiritä määritystä, minkä vuoksi kuparimääritystä tulisi välttää jos potilas on saanut näitä aineita sisältäviä varjoaineita 3vrk sisällä.