Indikaatiot
Hepariinihoidon seuranta. Vuototaipumuksen selvittely. Pienimolekyylisen hepariinihoidon seurannassa käytetään tarvittaessa tutkimusta P ‐AntiFXa.
Suorituspaikka
Päijät-Häme: Lajittelu/ Näytekäsittely p. 041 731 3775.
Näyte
Näyte otetaan 3.2% Na-sitraattia sisältävään putkeen (2.7 ml sitraattiputki). Lasten näytteet otetaan Na-sitraattimikroputkiin. Ihopistosnäyte ei sovellu hyytymistutkimuksiin. Putki on täytettävä merkkiviivaan saakka, jotta antikoagulantin ja veren suhde on oikea. Näyteputki sekoitetaan välittömästi näytteenoton jälkeen rauhallisesti kääntelemällä, ei putkisekoittajalla. Näytteet säilytetään huoneenlämmössä ja lähetetään sentrifugoimattomina näytteenottoputkessa.
Näytteen tulee olla perilla 8 h kuluessa. Pidempiaikaista säilytystä varten plasma on erotettava ja pakastettava. Hepariinihoitopotilaiden näytteet tulisi sentrifugoida tunnin sisällä näytteenotosta.
Menetelmä
Plasmaa inkuboidaan yhdessä reagenssin kanssa (Hemosil SynthASil, APTT-SS). Tämän jälkeen lisätään kalsiumkloridiliuosta ja mitataan hyytymiseen kulunut aika.
Tekotiheys / kesto
Päivittäin
Viitearvot, tulkinta
Normaali 25 – 37 sek
Terapeuttinen 1.5 – 2.5 kertaa lähtöarvo
(Reagenssivalmistajan ilmoittama)
Tulostaso < 20 vastataan ALLE 20.
Tulostaso > 180 vastataan YLI 180.
APTT mittaa sisäisen hyytymisreitin tekijöiden (XII, XI, IX, VIII, X, V, II ja I) yhteisvaikutusta. APTT-tutkimus on seulontatutkimuksena yksinään epäspesifinen ja epäherkkä, mutta sitä käytetään yhdessä tromboplastiiniaikatutkimuksen (1731 P-TT) kanssa hyytymishäiriöiden seulonnassa. A- ja B -hemofilia, vaikeat muut hyytymistekijävajeet (esim. maksainsuffisienssi tai DIK) tai vasta-aineet pidentävät APTT-arvoa.
Tukoshäiriöissä fosfolipidivasta-aineisiin voi liittyä APTT-arvoa pidentävä lupusantikoagulantti. Lupusantikoagulanttia epäiltäessä suositellaan tutkittavaksi plasman lupusantikoagulantti (3578 P-LupusAK) tai laajempana selvityksenä fosfolipidivasta-aineet (3607 P- PLAb).
Jatkuvan fraktioimattoman hepariini-infuusion hoitotavoite on 1.5-2.5 – kertainen pidentymä potilaan APTT:n lähtöarvoon verrattuna. Pienimolekyylinen hepariini (LMWH) ei yleensä pidennä APTT-arvoa, mutta pidentynyt APTT voi viitata lääkkeen kumuloitumiseen lähinnä munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä.
APTT-aika pitenee dabigatraanin (Pradaxa) vaikutuksesta, joten APTT soveltuu dabigatraanihoidon seulontakokeeksi, mutta sitä ei voi käyttää tarkkaan antikoagulaatiovaikutuksen määrittämiseen. Rivaroksabaani (Xarelto) ja apiksabaani (Eliquis) voivat pidentää APTT-aikaa, mutta testiä ei suositella käytettäväksi arvioitaessa ko. lääkeaineiden farmakodynaamisia vaikutuksia.