Indikaatiot

Enterovirusinfektioiden (mm. meningiitti, sydänlihastulehdus, pleurodynia, enterorokko, eksanteemat)diagnostiikka.
Enteroviruksiin kuuluvat polio-, ECHO-, Coxsackie A- ja Coxsackie B-virukset sekä enterovirukset 68-71, jotka muodostavat suuren joukon serologisesti ristireagoivia sukulaisviruksia. Vasta-ainemääritys tehdään käyttäen antigeeniseosta, joka sisältää yhtä virusta kustakin em. ryhmästä. Vasta-aineiden lisääntymistä ei kuitenkaan pystytä osoittamaan kaikissa enterovirusinfektioissa, joten kannattaa yleensä käyttää lisäksi myös virusviljelyä ja geenimonistusmenetelmää diagnostisina menetelminä.

Lähete
Mikrobiologien tutkimuspyyntö(ATK)

Suorituspaikka
TYKS, mikrobiologian laboratorio

Tiedustelut
Laboratoriokeskus, puh. (044 719) 5040

Näyte
0,5-1 ml seerumia. Yleensä tarvitaan pariseeruminäytteet.Näyte kestää säilytystä +4 asteessa tai huoneenlämpötilassa useita päiviä. Lähetys huoneenlämpötilassa tai kylmäkuljetuksena.

Menetelmä
Entsyymi-immunologinen (EIA)

Tekotiheys / kesto
Kerran viikossa.

Viitearvot, tulkinta
IgG- vasta-ainetaso yksikköinä, IgM-vasta-aineet kvalitatiivisesti (positiivien/negatiivinen)+lausunto. Valtaosalla väestöstä on enterovirus vasta-aineita, joskin tiitterit ovat yleensä matalia. Merkitsevä (yli 3-kertainen) IgG-vasta-ainetason nousu pariseerumien välillä on osoitus tuoreesta enterovirusinfektiosta. Tarkempi tyypitys ei ole tällä menetelmällä mahdollista. Positiivinen IgM-tulos on merkitsevä, ja osoitus tuoreesta infektiosta.