Johdanto
Toisen laitevalmistajan menetelmällä tehtävä IGF-1 -määritys auttaa tilanteissa, joissa S -IGF1 on epäjohdonmukainen suhteessa kliiniseen kuvaan ja/tai kasvuhormonipitoisuuteen.
Indikaatiot
Kliinisen kuvan ja/tai GH-tason kanssa ristiriidassa olevan S -IGF1:n selvittely. Vaihtoehtoinen seurantamenetelmä.
Näyteastia
Seerumigeeliputki 5/4 ml
Näyte
1 ml (vähintään 0.5 ml) seerumia
Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely
Seerumi erotellaan 2 tunnin kuluessa näytteenotosta. Lähetys huoneenlämmössä, jos näyte on perillä alihankintalaboratoriossa samana päivänä. Muutoin säilytys jääkaapissa ja lähetys kylmässä vuorokauden sisällä, mitä pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.
Menetelmä
Immunoluminometrinen (ILMA). Menetelmän standardointi WHO NIBSC 1st IS 02/254.
Tulos valmiina
Viikon kuluessa
Viiteväli
| ikä (v) | tytöt/naiset (nmol/l) | pojat/miehet (nmol/l) |
| 0 – 3 | 2 – 22 | alle 17 |
| 4 – 6 | 5 – 30 | 3 – 27 |
| 7 – 9 | 7 – 36 | 5 – 33 |
| 10 – 11 | 15 – 58 | 9 – 41 |
| 12 – 13 | 22 – 69 | 19 – 66 |
| 14 – 15 | 25 – 64 | 23 – 66 |
| 16 – 18 | 25 – 56 | 22 – 54 |
| 19 – 21 | 15 – 42 | 15 – 42 |
| 22 – 24 | 13 – 38 | 13 – 38 |
| 25 – 29 | 11 – 34 | 11 – 34 |
| 30 – 34 | 9 – 30 | 9 – 30 |
| 35 – 39 | 8 – 29 | 8 – 29 |
| 40 – 44 | 8 – 28 | 8 – 28 |
| 45 – 49 | 7 – 28 | 7 – 28 |
| 50 – 59 | 6 – 27 | 6 – 27 |
| 60 – 64 | 6 – 29 | 6 – 29 |
| 65 – 69 | 5 – 29 | 5 – 29 |
| 70 – 79 | 5 – 28 | 5 – 28 |
| ≥ 80 | 4 – 27 | 4 – 27 |
Tulkinta
Kasvuhormonipuutoksessa IGF-1 on matala ja täydellisen puutoksen yhteydessä pitoisuus on vain 10 – 20 % normaalista. Alle kouluikäisillä lapsilla IGF-1:n diagnostinen arvo on usein rajallinen, sillä pitoisuuserot terveiden ja kasvuhormonipuutteisten välillä eivät ole selviä. IGF-1 on akromegalian diagnostiikassa ja hoidon seurannassa ensisijainen tutkimus. Aktiivisessa akromegaliassa IGF-1:n pitoisuus on selvästi kohonnut nousten myös raskauden ja ennenaikaisen puberteetin yhteydessä. Maksan vajaatoiminnalla, hypotyreoosilla, aliravitsemuksella ja estrogeenilla on pitoisuutta laskeva vaikutus. Tyypin 2 diabetes ja pidemmälle edennyt munuaisten vajaatoiminta vaikeuttavat pitoisuuden tulkintaa, sillä muutossuunta vaihtelee sekä lähdeaineistosta että mekanismioletuksesta riippuen.
Virhelähteet
Heterofiiliset vasta-aineet voivat häiritä määritystä.