Johdanto

Tutkimusta käytetään happoemästaseen respiratoristen ja metabolisten häiriötilojen erittelemiseen. Happiosapaineen määritys happoemästaseen ohella antaa lisätietoa mahdollisesta respiratorisesta häiriötilasta.

Indikaatiot

Happoemästaseen selvittely. Keuhkojen toiminnan tutkiminen.

Potilaan esivalmistelu

Potilaan tulee olla levossa 15 – 30 min ennen näytteenottoa.

Näyteastia

Verikaasuruisku

Näyte

Laboratoriohenkilökunnan toimenkuvaan ei kuulu ruiskunäytteiden otto.

Hoitoyksikössä otetaan vähintään 1 ml valtimoverta verikaasuruiskuun, joka suljetaan ilmatiiviisti ruiskunsulkijalla mahdollisten ilmakuplien poiston jälkeen. Ruiskuun kiinnitetään verikaasutarra, josta käy ilmi potilastietojen lisäksi potilaan ruumiinlämpö näytteenottohetkellä, mikäli se poikkeaa normaalista + 37°C.
 
Kuularuiskun sekoitus: kääntele ruiskua rauhallisesti ylösalaisin vähintään kymmenen kertaa.
 
Kuulattoman ruiskun sekoitus: pyöritä ruiskua välittömästi ja voimakkaasti kämmenten välissä sekä vuoroin ylösalaisin käännellen noin 20 sekuntia, jotta ruiskun sisältämä hepariini tasoittuisi koko näytteeseen estäen verihyytymien muodostumisen.
 
Ei sovellu hajautettuun näytteenottoon. Tutkimusta voidaan pyytää Tampereen yliopistollisen sairaalan yksiköistä, Hatanpään sairaalasta, Valkeakosken ja Vammalan aluesairaaloista, Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan ja Riihimäen yksiköistä sekä Jokilaakson sairaalasta.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Ruisku on jäähdytettävä välittömästi +4 – +8 asteisella kylmägeelipakkauksella. Näyte säilytetään ja lähetetään kylmässä (EI SAA JÄÄTYÄ!). Oikein pakattuna näytteen voi lähettää putkipostilla. Näyte on analyysikelpoinen yhden tunnin ajan.

Menetelmä

Verikaasuanalyysissä pH, pCO₂, pO₂ mitataan spesifisillä elektrodeilla, BE ja HCO₃ ovat laskettuja parametrejä.

Tulos valmiina

Päivystystutkimus

Viiteväli

Happiosapaine riippuu iästä ja alenee iän myötä.