Johdanto

Virtsaan vuotanutta plasman hemoglobiinia voidaan käyttää hemolyyttisten tautien seurannassa. Virtsassa esiintyvä vapaa hemoglobiini on parempi hemolyysin mittari kuin plasman hemoglobiini, koska näytteenottoon liittyvät artefaktat eivät niin helposti häiritse tulosta (edellyttäen, että potilaalla ei ole virtsateiden tautia).

Indikaatiot

Hemolyysin seuranta

Näyteastia

Tehdaspuhdas muoviputki

Näyte

10 ml virtsaa. Näyte säilyy 8 h huoneenlämmössä ja 1 vrk jääkaapissa.

Menetelmä

Liuskakoe, joka osoittaa sekä vapaana että punasoluissa olevan hemoglobiinin läsnäoloa hemin pseudoperoksidaasiaktiivisuuteen perustuen. (U -solut -tutkimus voidaan pyytää sen varmistamiseksi, ettei virtsassa ole punasoluja, jotka häiritsisivät tulkintaa).

Tulos valmiina

Päivystystutkimus

Viiteväli

Normaalisti tulos on negatiivinen.

Tulos ilmoitetaan järjestysasteikolla negat, +, ++ tai +++.

Tulkinta

Hemoglobiinin lisäksi myoglobiini antaa positiivisen tuloksen. Intravaskulaarisessa hemolyysissä haptoglobiini kuluu ensin, minkä jälkeen vapaata plasman hemoglobiinia poistuu maksaan. Hemolyyttisessä kriisissä syntyvästä ylimäärästä osa suodattuu munuaisten kautta virtsaan, koska Hb-tetrameeristä osa esiintyy myös dimeerisenä alfa-beeta (molekyylipaino 32 kDa). Siellä tubulusten epiteeli reabsorboi hemoglobiinia, mikä näkyy virtsan hemosideriinin osoituskokeessa (1572 U -Hemsi-O), kun rautapitoiset tubulusepiteelin solut saturoiduttuaan hilseilevät virtsaan. Tätä voimakkaammissa hemolyyttisissä tiloissa virtsasta on myös osoitettavissa vapaata hemoglobiinia.

Intravaskulaarista hemolyysiä esiintyy mm. disseminoituneessa intravaskulaarisessa koagulaatiossa (DIC), arterioliiteissa, sydämen läppäproteeseihin liittyen, paroksysmaalisen nokturnaalisen hemoglobinurian yhteydessä ja verensiirtokomplikaationa.