Johdanto

Paastokoetta käytetään hypoglykemian erotusdiagnostiikassa osoittamaan mahdollisen hyperinsulinismin olemassaolo. Hyperinsulinismipotilailla on paaston aikana normaalia korkeampia plasman insuliiniarvoja verrattuna verensokeritasoon.

Indikaatiot

Pidennettyä paastoa käytetään insuliinia erittävän haimakasvaimen (insulooman) osoittamiseen.

Näyteastia

Verensokeriputki (fluoridisitraatti) 5/3 ml ja

insuliinimääritykselle EDTA-putki (K2) 5/3 ml

Näyte

3 ml laskimoverta sitraatti-fluoridiputkeen (tai 0.5 ml laskimoverta Microtainer-fluoridiputkeen) verensokerimääritystä varten jokaisella näytteenottokerralla.

3 ml laskimoverta EDTA-putkeen jokaisella näytteenottokerralla insuliinimääritystä varten, kylmänäytteenotto.

 Näytteenotossa on erityisesti varottava näytteen hemolysoitumista.  Putkien näytetarroissa on oltava selkeä merkintä, milloin näyte on otettu!

Näytteen säilytys ja kuljetus

Näytteet toimitetaan välittömästi näytteenoton jälkeen esikäsiottelyyn.

Insuliinimääritystä varten putki toimitetaan laboratorioon jäähauteessa. EDTA-plasma erotetaan mahdollisimman pian ja pakastetaan, ei hemolyysiä!

Menetelmä

Potilas pidetään pidennetyllä paastolla, jonka aikana otetaan 2 – 4 tunnin välein verinäytteet glukoosi- ja insuliinimäärityksiä varten.

Pidennetty paasto järjestetään siten, että allaolevan taulukon mukainen normaalipaasto päättyy aamulla klo 9, jolloin ensimmäinen verinäyte insuliinia ja glukoosia varten otetaan (siis esim. yli 1-vuotiailla lapsilla paasto on alkanut noin 12 tuntia, alle puolivuotiailla 4 – 6 tuntia ennen ensimmäistä verinäytettä). Paasto jatkuu, ja verinäytteitä otetaan 2 – 4 tunnin välein, jotka on sovittava laboratorion kanssa etukäteen. Yli 1-vuotiailla lapsilla pyritään 18 tunnin paastoon. Tutkimuksen ajaksi potilaalle asetetaan näytteenottoon sopiva kestokanyyli.

Normaalipaasto lapsilla:

alle 6 kk	4 – 6 tuntia
6 – 12 kk	6 – 12 tuntia
1 – 5 -vuotiaat	12 tuntia
Yli 5-vuotiaat	12 – 16 tuntia

HUOM! Paaston aikana potilas saa juoda halutessaan vettä. Potilasta on tarkoin seurattava, koska kokeen aikana voi kehittyä vakavia hypoglykemian oireita. Hypoglykemiaoireiden ilmaantuessa otetaan välittömästi verinäyte, ja tarvittaessa lääkäri päättää kokeen keskeyttämisestä ja glukoosin annosta potilaalle. Jos potilaalla on kouristuksia, annetaan glukoosia heti iv. (0.5 g/kg = 2.5 ml/kg) 20 % liuoksena, minkä jälkeen jatketaan glukoosi-infuusiota.

Kokeen päätyttyä lapsilta pyritään saamaan virtsanäyte, josta tehdään U -Keto-O.

Tulos valmiina

Glukoosimääritykset samana päivänä, insuliinimääritykset 2-3 päivän kuluessa.

Viiteväli

Terveillä henkilöillä ei veren glukoosipitoisuus paastokokeen aikana juuri laske normaalin alapuolelle. Sen sijaan useassakin eri taudissa paasto saa aikaan hypoglykemian. Paaston aikana seurataan insuliini- ja glukoosipitoisuuksien suhdetta. Jos matalilla glukoosipitoisuuksilla vielä todetaan insuliinituotantoa, se viittaa hyperinsulinismiin hypoglykemian syynä. Tilanteen arvioimiseen voidaan käyttää myös ns. Turnerin indeksiä:

     P -Insu (mU/l) ____
B -Gluk (mmol/l) – 1.7

Mikäli saatu suhdeluku (12 tunnin paaston jälkeen) on yli 8, on hyperinsulinismin todennäköisyys suuri. Jos glukoosipitoisuus on alle 1.7, ei indeksiä voida laskea. Indeksissä käytetään kokoveren glukoosiarvoa, joka on noin 10% matalampi kuin plasman glukoosiarvo.