Johdanto

O-metyylitransferaasi- ja monoamiinioksidaasi- entsyymit metaboloivat adrenaliinia, noradrenaliinia ja dopamiinia metanefriiniksi (adrenaliini), normetanefriiniksi (noradrenaliini) ja 3-metoksityramiiniksi (dopamiini). Metanefriini ja normetanefriini metaboloituvat edelleen 3-metoksi-4-hydroksimandelaatiksi (MOMA) ja dopamiini homovanillinaatiksi (HVA). Metaboliitit ovat varsinaisia katekoliamiineja stabiilimpia ja ne erittyvät virtsaan pääasiassa konjugoituneina. Metanefriinien eritys on koholla valtaosalla feokromosytoomapotilaista. Metanefriinien erillismääritys antaa tietoa siitä, mitä katekoliamiinia kasvain etupäässä erittää. Katekoliamiinien eritys kasvaimesta saattaa olla ajoittaista, minkä vuoksi eritys on joskus syytä tutkia useana päivänä.

Indikaatiot

Feokromosytooman diagnostiikka. Neuroblastooma- ja ganglioneuroomaepäily.

Potilaan esivalmistelu

Potilaan tulisi mahdollisuuksien mukaan olla kokonaan ilman lääkkeitä 3 vrk ennen virtsankeräystä ja keräyksen aikana. Lääkityksen lopettamisesta tulee kuitenkin sopia erikseen hoitavan lääkärin kanssa. Parasetamoli, trisykliset antidepressantit, sulfasalatsiini ja levodopa voivat aiheuttaa virheellisesti kohonneita pitoisuuksia erityisesti normetanefriinimäärityksessä, ja näiden lääkeaineiden tauotus olisi huomioitava mahdollisuuksien mukaan useampi päivä ennen näytteenottoa. Lääkevaikutuksia on otettu laajemmin esiin virhelähteissä.

Kahvia, teetä, nikotiinia, banaania, jäätelöä, suklaata, vaniljaa, kananmunaa, juustoa ja pähkinöitä tulee välttää 2 vrk ennen keräyksen alkua ja keräyksen ajan. Esim. banaanit sisältävät huomattavia määriä adrenaliinia ja dopamiinia. Kahvi ja tee lisäävät puolestaan adrenaliinin ja vähäisemmässä määrin noradrenaliinin eritystä.

Näyteastia

Keräysastia ja tehdaspuhdas muoviputki

Näyte

Vuorokausivirtsa kerätään astiaan, jossa on säilöntäaineena 10 ml 6 mol/l suolahappoa. Puolet säilöntäaineesta lisätään heti ensimmäisen virtsamäärän jälkeen keräysastiaan ja sekoitetaan virtsaan. Loput säilöntäaineesta lisätään keräyksen keskivaiheilla. Mikäli virtsaa erittyy vähän (≤ 100 ml), ei toista säilöntäainelisäystä tehdä. Vuorokausivirtsa sekoitetaan, tilavuus mitataan ja merkitään pyyntötarraan. Näyte jaetaan pyyntöjen mukaisesti eri putkiin.

dU-Metnef, dU-Normet ja dU-MTA: 10 ml vuorokausivirtsaa. Kaikkiin määrityksiin tarvitaan oma putki.

dU-HVA ja dU-MOMA: 2 – 3 ml vuorokausivirtsaa (vähintään 1 ml tutkimusta kohden). Molempiin määrityksiin tarvitaan oma putki.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näytteet, joiden pH on noin 3, säilyvät ainakin viikon huoneenlämmössä. Muussa tapauksessa säilytys jääkaapissa. Lähetys huoneenlämmössä.

Menetelmä

Massaspektrometria (LC-MS/MS)

Tulos valmiina

Kahden viikon kuluessa.

Viiteväli

Tulkinta

Virtsasta tehtävistä katekoliamiinimittauksista on feokromosytoomaepäilyssä molempien metanefriinien määritys herkin ja paras. Keräys pyritään järjestämään potilaan ollessa hypertensiivinen tai muuten oireinen. Joskus useampi tutkimus on tarpeen. Metanefriinien erillismääritys (metanefriini ja normetanefriini) antaa tietoa siitä, mitä katekoliamiinia kasvain etupäässä erittää. Tällä on merkitystä kasvaimen paikantamisessa. Epäiltäessä pientä ”äkäistä” (vilkkaasti katekoliamiineja syntetisoiva ja erittävä kasvain) feokromosytoomaa, jolloin virtsaan erittyy suhteellisesti enemmän jotakin vapaata katekoliamiinia, on yleensä tätä amiinia vastaavan metanefriinin eritys myös lisääntynyt (esim. noradrenaliinia erittävän kasvaimen ollessa kyseessä on normetanefriinieritys lisääntynyt), vaikka kokonaismetanefriini- ja MOMA-eritys voivat olla normaalit. Mikäli metanefriinien eritys virtsaan on ristiriidassa kliinisen kuvan kanssa, samasta virtsanäytteestä kannattaa määrittää myös MOMA ja HVA.

Virhelähteet

Lääkeaineet, jotka vaikuttavat katekoliamiinien aineenvaihduntaan, vaikuttavat myös metanefriinien, MOMA:n ja HVA:n eritykseen.
Pitoisuuksia voivat lisätä: parasetamoli, labetaloli, sotaloli, sulfasaltsiini, bentsodiatsepiinit, metyylidopa, buspironi, diureetit (natriumtasoa alentavilla annoksilla), eksogeeniset katekoliamiinit (levodopa, nenätipat, ruokahalun rajoittajat), MAO-estäjät, epäsuorasti vaikuttavat sympatomimeetit (amfetamiinijohdannaiset), fenotiatsidit, haloperidoli, nitraatit, tamsulosiini, trisykliset antidepressantit, venlafaksiini, muut (mm. tupakointi, marihuana ja etanoli).
Pitoisuuksia voivat alentaa: bromokriptiini, klonidiini ja deksametasoni.

Monet esivalmistelussa mainitut ravintoaineet voivat antaa vääriä positiivisia tuloksia. Lievästi kohonneita arvoja tavataan myös essentiaalisessa hypertoniassa ja stressitiloissa.