Tulosta

Tutkimus:
AMYLAASI, HAIMAPERÄINEN (plasmasta)

Luokitus:
Alihankittavat, Kemia

Käyttöönottopäivä:
20.4.2016

4590 • P -AmylP

Johdanto

Veren amylaasiaktiivisuus koostuu kahdesta amylaasityypistä, joista ns. P-isoamylaasi muodostuu vain haimassa ja ns. S-isoamylaasi lähinnä sylkirauhasessa.

Indikaatiot

Epäselvä akuutti vatsakipu. Akuutti haimatulehdus.

Näyteastia

Li-hepariiniputki 5/2 ml

Näyte

1 ml Li-hepariiniplasmaa, lapsilta näytemäärä vähintään 0.1 ml.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Säilytys jääkaapissa enintään viikon, kuljetus huoneenlämmössä.

Menetelmä

Haimaperäisen amylaasin määritys perustuu sylkiperäisen amylaasin inhiboimiseen kahdella erilaisella monoklonaalisella vasta-ainella ja jäljelle jääneen haimaperäisen amylaasin määrittämiseen fotometrisellä IFCC:n suosituksen mukaisella menetelmällä. 

Tulos valmiina

Kolmen arkipäivän kuluessa.

Viiteväli

lapset, alle 6 kk alle   4 U/l
7 – 8 kk alle 16 U/l
9 – 12 kk alle 25 U/l
13 – 18 kk alle 32 U/l 
19 – 35 kk 5 – 38  U/l
3 – 4 v 11 – 48 U/l
5 – 17 v 14 – 54 U/l
aikuiset, yli 18 v 10 – 65 U/l

Tulkinta

Määrityksessä mitataan käytännössä spesifisesti haimaperäistä amylaasia, sillä näytteen sylkirauhasperäisestä amylaasista inhiboidaan spesifisillä vasta-aineilla yli 98 %. Plasman haimaperäinen amylaasi (P -AmylP) nousee akuutissa pankreatiitissa, kroonisen pankreatiitin akuuteissa vaiheissa, haimakystan tai -vaurion johdosta. Pankreastiehyen äkillinen tukkeutuminen (sappikivet, tuumori, opiaattien käyttö) nostaa myös amylaasi-arvoa. Haima-amylaasi voi nousta myös eräissä akuuteissa vatsan tiloissa, joissa ei ole primaarista haima-affisiota kuten perforoitunut ventrikkeli- tai duodenaaliulkus, gastriitti, ileus tai peritoniitti. Lievä nousu voi esiintyä munuaisinsuffisienssissa ja kohtalainen tai selväkin nousu makroamylasemiassa. Makroamylasemiaa esiintyy n. 5 %:lla potilaista, joiden amylaasiaktiivisuus on koholla.