Tulosta

Tutkimus:
ENTEROVIRUS,vasta-aineet
näytä osatutkimukset

Luokitus:
Alihankittavat, Mikrobiologia

Käyttöönottopäivä:
15.3.2018

14958 • S -EvirAb

osatutkimukset: S -EvirAbG ja S -EvirAbM

11839 • Li-EvirAb

osatutkimukset: Li-EvirAbG ja Li-EvirAbM

Johdanto

Useimmat enterovirusten sadasta serotyypistä ovat keskushermostohakuisia ja ne ovat yleisimpiä meningiittien aiheuttajia. Serologiassa käytetään enterovirusten välillä ristiinreagoivaa EIA-menetelmää. Vasta-aineiden lisääntymistä ei kuitenkaan pystytä osoittamaan kaikissa enterovirusinfektioissa, joten harkinnan mukaan kannattaa yleensä käyttää lisäksi myös virusviljelyä ja PCR-menetelmää diagnostisina menetelminä.

Indikaatiot

Enterovirusinfektioiden (mm. meningiitti, sydänlihastulehdus, pleurodynia, enterorokko, eksanteemat) diagnostiikka.

Näyteastia

S -EvirAb: seerumigeeliputki 5/4 ml

Li-EvirAb: tehdaspuhdas putki

Näyte

1-2 ml seerumia ja likvoria. Samanaikainen seeruminäyte on välttämätön likvorin vasta-ainelöydösten merkityksen arvioimiseksi.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Säilytys jääkaapissa max 3 vrk, kuljetus huoneenlämmössä.

Menetelmä

Entsyymi-immunologinen (EIA)

Tulos valmiina

Noin viikon kuluessa

Tulkinta

IgG-vasta-ainetaso yksikköinä, IgM-vasta-aineet kvalitatiivisesti (positiivinen/negatiivinen) + lausunto.
Valtaosalla väestöstä on enterovirus vasta-aineita, joskin titterit ovat yleensä matalia. Merkitsevä (yli 3-kertainen) IgG-vasta-ainetason nousu pariseerumien välillä on osoitus tuoreesta enterovirusinfektiosta. Tarkempi tyypitys ei ole
tällä menetelmällä mahdollista. Positiivinen IgM-tulos on merkitsevä ja osoitus tuoreesta infektiosta.