Tulosta

Tutkimus:
IMMUNOGLOBULIINIT G, A JA M
näytä tutkimukset

Luokitus:
Kemia

Käyttöönottopäivä:
10.6.2020

4828 • P -IgG

4827 • P -IgA

4829 • P -IgM

Johdanto

Polyklonaalista IgG-, IgA- ja IgM-pitoisuuksien nousua esiintyy kroonisissa ja vaikeissa akuuteissa infektioissa, maksakirroosissa (selvimmin nousevat IgG ja IgA), autoimmuunitaudeissa ja sarkoidoosissa. Immunoglobuliinitasot voivat alentua niiden menetystä virtsaan tai suoleen aiheuttavissa taudeissa sekä esim. diabeteksessa ja maligniteeteissa. IgG-alaluokkapuutoksiin ja usein samassa yhteydessä esiintyvään geneettiseen IgA-puutokseen voi liittyä infektioherkkyyttä. IgG:n kokonaismäärä on yleensä IgG-alaluokkapuutoksessa (tutkimus 3192 S -IgG-Sc) normaali.

Indikaatiot

Vasta-ainevälitteisen immuniteetin puutos- ja häiriötilojen diagnostiikka. Autoimmuunisairauksien, maligniteettien (erit. myelooma) ja eräiden infektioiden diagnostiikka.

Näyteastia

Litiumhepariinigeeliputki 5/3 ml

Näyte

1 ml (vähintään 0.5 ml) plasmaa. Vastasyntyneiden näyte otetaan mikroputkeen.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilyy viikon jääkaappilämpötilassa, minkä sisällä lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

Immunoturbidometrinen

Tulos valmiina

Arkipäivisin samana päivänä.

Viiteväli

Lapset P -IgG (g/l) P -IgA (g/l) P -IgM (g/l) P -IgM (g/l)
      pojat tytöt
6 kk – 1 v 2.3 – 8.7 0.1 – 0.7 0.2 – 1.5 0.3 – 1.7
1 – 2 v 2.7 – 10.1 0.1 – 1.0 0.3 – 1.6 0.3 – 1.8
2 – 3 v 3.6 – 11.3 0.1 – 1.3 0.3 – 1.6 0.3 – 1.8
3 – 4 v 4.3 – 12.3 0.2 – 1.6 0.3 – 1.6 0.3 – 1.9
4 – 5 v 4.9 – 13.1 0.3 – 1.8 0.3 – 1.7 0.3 – 1.9
5 – 6 v 5.4 – 13.7 0.3 – 2.0 0.3 – 1.7 0.4 – 2.0
6 – 7 v 5.8 – 14.1 0.4 – 2.2 0.3 – 1.7 0.4 – 2.1
7 – 8 v 6.0 – 14.4 0.4 – 2.3 0.3 – 1.7 0.4 – 2.1
8 – 9 v 6.2 – 14.5 0.4 – 2.4 0.3 – 1.8 0.5 – 2.2
9 – 10 v 6.3 – 14.6 0.3 – 2.5 0.4 – 1.8 0.5 – 2.3
10 – 11 v 6.4 – 14.7 0.3 – 2.5 0.4 – 1.8 0.5 – 2.4
11 – 12 v 6.4 – 14.7 0.3 – 2.6 0.4 – 1.9 0.6 – 2.4
12 – 13 v 6.5 – 14.9 0.3 – 2.7 0.4 – 1.9 0.6 – 2.5
13 – 14 v 6.6 – 15.1 0.2 – 2.8 0.4 – 1.9 0.6 – 2.6

 Aikuiset

P -IgG (g/l)   6.8 – 15.0
P -IgA (g/l) miehet 0.88 – 4.84
P -IgA (g/l) naiset 0.52 – 4.02
P -IgM (g/l) miehet 0.36 – 2.59
P -IgM (g/l) naiset 0.47 – 2.84

Tulkinta

Alentuneet arvot:
Hypogammaglobulinemiana voidaan pitää tilaa, jossa IgG-pitoisuus on 50 % iän mukaista normaalialueen alarajaa pienempi. Immunoglobuliinitasot voivat madaltua plasmaproteiinien menetyksen johdosta (nefroottinen oireyhtymä, suolistosairaudet), maligniteeteissa, diabeteksessa sekä sytostaatti- ja kortisonihoitojen vaikutuksesta. Myeloomassa ja muissa pahanlaatuisissa lymfoproliferatiivisissa taudeissa intaktien immunoglobuliiniluokkien pitoisuudet ovat monesti alentuneet. Kevytketjumyeloomassa IgG, IgA ja IgM ovat tavallisesti kaikki alentuneet. Yleisin yhden immunoglobuliinin puutos on IgA-puutos.

Kohonneet arvot:
Vahvasti kohonneita yksittäisten immunoglobuliinien pitoisuuksia voidaan tavata myeloomassa, (primaarisessa) amyloidoosissa, Waldenströmin makroglobulinemiassa, raskasketjutaudeissa ja kryoglobulinemioissa. Kaikki immunoglobuliiniluokat voivat lisääntyä tiloissa, joihin liittyy immunologinen aktivaatio, kuten akuutit vaikeat ja krooniset infektiot ja autoimmuunisairaudet. IgG on kohonnut selvästi (yli 20 g/l) kroonisessa autoimmuunissa aktiivisessa hepatiitissa ja LED:ssä. IgA voi olla kohonnut erityisesti alkoholimaksakirroosissa, nivelreumassa, LED:ssä, keliakiasssa, dermatitis herpetiformiksessa, IgA-nefropatiassa ja tulehduksellisissa suolistosairauksissa. IgM on usein vahvasti kohonnut primaarisessa biliaarisissa kirroosissa ja kroonisessa kylmäagglutiniinisyndroomassa sekä kohtuullisesti kohonnut mm. mononukleoosissa ja A-hepatiitissa. Vastasyntyneellä intrauteriinisen tai neonataalisen infektion jälkeen voi IgM olla huomattavastikin koholla.