Tulosta

Tutkimus:
KALSIUM

Luokitus:
Kemia

Käyttöönottopäivä:
31.1.2017

4598 • P -Ca

Johdanto

Kalsiumin tehtävänä on toimia luun mineraalina, solunsisäisenä solujen ulkokalvojen säätelijänä sekä entsyymien, kuten hyytymistekijöiden aktivaattorina. Luusto on elimistön kalsiumvarasto. Plasman kalsiumista on noin puolet vapaana ionimuodossa (ks. Kalsium, ionisoitunut), 40 % albumiiniin ja muihin valkuaisiin sitoutuneena ja 10 % kompleksoituneena. Plasman albumiinipitoisuudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat kokonaiskalsiumin määrään ionisoituneen kalsiumpitoisuuden pysyessä stabiilimpana. Kokonaiskalsiummäärityksestä on hyötyä tilanteissa, joissa se kuvastaa oikein fysiologisesti aktiivisen ionisoituneen kalsiumin pitoisuutta.

Indikaatiot

Kalsiumaineenvaihdunnan häiriöiden selvittely.

Potilaan esivalmistelu

Suositellaan paastonäytettä.

Näyteastia

Li-hepariinigeeliputki 5/3 ml

Näyte

1 ml (vähintään 0.5 ml) hepariiniplasmaa. Sitraatti-, oksalaatti- ja EDTA-plasma eivät sovellu määritykseen.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilyy viikon jääkaappilämpötilassa. Lähetys huoneenlämmössä, mikäli näyte on perillä vuorokauden kuluessa.

Menetelmä

Fotometrinen

Tulos valmiina

Päivystystutkimus

Viiteväli

fP-Ca  2.15 – 2.51 mmol/l.

Neonataaliaikana (alle 30 vrk iässä) viiteväli on karkeasti 1.7 – 3 mmol/l. Raskaana ollessa kokonaiskalsium laskee 5 – 10 %. Makuulla otetussa näytteessä kalsiumin kokonaispitoisuus on keskimäärin 5 % matalampi kuin istumanäytteessä. Fyysinen rasitus lisää kalsiumpitoisuutta, minkä takia vakioitua näytettä ei saa ottaa välittömästi ponnistelun jälkeen.

Tulkinta

Hyperkalsemiaa esiintyy hyperparatyreoosissa, D-vitamiinin yliannostukseen liittyen, Pagetin taudissa ja maligniteettien yhteydessä (osteolyyttiset luumetastaasit, myelooma). Lievää hyperkalsemiaa esiintyy hypertyreoosissa, sarkoidoosissa, Addisonin taudissa sekä munuaisten vajaatoimintaan ja immobilisaatioon liittyen. Tiatsididiureetit ja kalsiumia sisältävät antasidit voivat aiheuttaa myös hyperkalsemiaa.

Hypokalsemiaa esiintyy hypoalbuminemian, hypoparatyreoosin, D-vitamiinin puutteen ja uremian yhteydessä sekä lievempänä akuutissa pankreatiitissa, hypomagnesemiassa, hypofosfatemiassa ja malabsorptioissa. Keskosilla on myös usein matala kalsiumpitoisuus.

Virhelähteet

Albumiinikorjattu kalsium (6384 P -Ca-Albk) ottaa huomioon hypoalbuminemian aiheuttaman virhelähteen kokonaiskalsiummäärityksessä, jolloin näennäinen hypokalsemia johtuu proteiiniin sitoutuneen kalsiumfraktion pienenemisestä.

Ionisoituneen kalsiumin määritys (2019 S -Ca-Ion) on tarpeellinen tilanteissa, joissa kalsiumtasapainon arviointia vaikeuttavat mm. potilaan happo-emästasapainon häiriöt, selvä munuaisten vajaatoiminta, paraproteinemia, akuutti pankreatiitti, hyperbilirubinemia tai tuore verensiirto/iv-infuusio. Lisäksi tutkimusta S -Ca-Ion tulisi ensisijaisesti käyttää sairaaloiden päivystys- ja tehohoitopotilailla, keskosilla sekä alle kuukauden ikäisillä lapsilla.