Tulosta

Tutkimus:
KARSINOEMBRYONAALINEN ANTIGEENI

Luokitus:
Kemia

Käyttöönottopäivä:
19.6.2018

6363 • P -CEA

Johdanto

Karsinoembryonaalinen antigeeni on glykopeptidikompleksi, jonka molekyylipaino on n. 200 000. CEA:ta esiintyy embryonaalisissa ja fetaalisissa kudoksissa, esim. suolistossa, haimassa ja maksassa. Sen pitoisuus äidin veressä on korkeimmillaan 22. raskausviikon tienoilla. Terveillä henkilöillä tavataan plasmassa pieniä määriä CEA:ta. Sitä tuottavat gastrointestinaalikanavan limakalvon solut. Eräissä syöpätaudeissa CEA voi kohota, mutta merkkiaine ei ole täysin tuumorispesifinen.

Indikaatiot

Kolorektaalikarsinoomapotilaiden seuranta, jos ennen hoitoa on todettu kohonnut CEA-pitoisuus. Määrityksestä voi olla apua haiman ja sappiteiden syöpien seurannassa sekä joissakin diagnostisissa ongelmatapauksissa.

Näyteastia

Litiumhepariinigeeliputki 5/3 ml

Näyte

1 ml (vähintään 0.5 ml) plasmaa.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Fimlabin ulkopuolelta näyte lähetetään kylmäkuljetuksena. Näyte säilyy eroteltuna viikon jääkaappilämpötilassa. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna (6 kk). 

Menetelmä

Elektrokemiluminesenssi (ECLIA) 

Tulos valmiina

Arkipäivisin samana päivänä.

Viiteväli

Alle 4.7 µg/l

Tulkinta

CEA on hyvä kasvainmerkkiaine paksusuolen, peräsuolen, haiman, sappiteiden ja kilpirauhasen medullaarisen syövän yhteydessä sekä kohtalaisen hyvä keuhko-, rinta-, kohtu- ja munasarjasyövissä.

Jos CEA on ollut koholla ennen primäärihoitoja, on se käyttökelpoinen syöpäsairauksissa hoidon tehokkuutta arvioitaessa, metastasointia tai residivointia epäiltäessä diagnostisissa ongelmatapauksissa (erityisesti tuntematonta primäärituumoria tai metastaasia identifioitaessa) sekä erityisissä tapauksissa myös syöpää epäiltäessä.

CEA:n diagnostista merkitystä voidaan kohottaa ongelmatapauksissa, jos sitä käytetään yhdessä muiden kasvainmerkkiaineiden kanssa. Viiteylärajan alle jäävä pitoisuus ei poissulje syöpää eikä yksittäinen kohonnut arvo välttämättä merkitse malignia tautia.

CEA voi olla koholla benigneissä sairauksissa, esim. keuhko- ja paksusuolitulehduksissa, pankreatiitissa sekä sappistaasissa. Tällaisissa tilanteissa plasman CEA-arvo kohoaa harvoin yli 10 µg/l. Lisäksi tupakoitsijoilla CEA-pitoisuus on usein lähes kaksinkertainen tupakoimattomiin verrattuna.