Tulosta

Tutkimus:
KASVUHORMONI

Luokitus:
Kemia

Käyttöönottopäivä:
4.6.2019

2035 • fS-GH

Johdanto

Kasvuhormoni erittyy sykäyksittäin aivolisäkkeen etulohkosta. Sen eritystä säätelevät hypotalamuksesta erittyvät vapauttajahormoni (GHRH) ja estäjähormoni (somatostatiini). Lisäksi monet jokapäiväiseen elämään liittyvät ilmiöt, kuten psyykkinen ja fyysinen stressi, ateriointi sekä uni vaikuttavat hormonin eritykseen. Kasvuhormoni häviää verenkierrosta nopeasti ja plasmapitoisuus vaihtelee terveellä henkilöllä hetkestä toiseen. Erityspulsseja on tiheästi etenkin syvän unen aikana sekä muutamia tunteja proteiinien ja hiilihydraattien annon jälkeen.

Kasvuhormonimääritykset suoritetaan yleensä supressio- ja stimulaatiokokeiden yhteydessä.

Indikaatiot

Kasvuhormonipuutteen ja hypopituitarismin selvittely. Akromegalian hoidon seuranta.

Potilaan esivalmistelu

Yksittäismäärityksessä 10 – 14 tunnin paasto näytteenottoa edeltävästi. Aamunäyte suositellaan otettavaksi klo 10 mennessä. Mikäli kasvuhormoninäytteet otetaan toimintakokeen yhteydessä, noudatetaan ao. kokeen esivalmisteluohjeita.

Lapsilta näyte voidaan ottaa myös ilman paastoa.

Näyteastia

Seerumigeeliputki 5/4 ml

Näyte

1 ml (vähintään 0.5 ml) seerumia.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilytetään ja lähetetään huoneenlämmössä, jos se on perillä vuorokauden kuluessa. Muutoin näyte säilytetään jääkaapissa ja lähetetään kylmässä 2 vrk:n sisällä, mitä pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

Elektrokemiluminesenssi (ECLIA). Menetelmän standardointi WHO NIBSC IS 98/574.

Tulos valmiina

Arkipäivisin samana päivänä.

Viiteväli

tytöt/naiset    
0 – 10 v 0.12 – 7.8 μg/l
11 – 17 v 0.12 – 8.1 μg/l
≥ 18 v 0.13 – 9.9 μg/l
   
pojat/miehet  
0 – 10 v 0.09 – 6.3 μg/l
11 – 17 v 0.08 – 10.8 μg/l
≥ 18 v alle 2.5 μg/l

Tulkinta

Kasvuhormonipitoisuus on pienin ja verrattain vakaa paasto-oloissa aamulla, mutta etenkin lapsilla ja naisilla se voi johdannossa mainittujen tekijöiden vaikutuksesta nousta muina vuorokauden aikoina moninkertaiselle tasolle. Naisilla on yleisesti miehiä korkeammat kasvuhormonipitoisuudet ja aikuisilla miehillä plasman kasvuhormonipitoisuuden vaihtelu on selvästi vähäisempää. Kasvuhormonipitoisuus pienenee hyperglykemian seurauksena ja hypoglykemia vastaavasti stimuloi kasvuhormonin eritystä. Akromegaliapotilailla kasvuhormonin paastoarvo on yleensä selvästi suurentunut ja pitoisuus 1 µg/l tai alle poissulkee käytännössä akromegalian mahdollisuuden. Akromegalian diagnostiikassa tulisi käyttää rasituskoetta Pt-Gluk-R5.

Akromegalian hoidon seurannassa tavoitellaan kasvuhormonitasoa alle 1 µg/l.

Kasvuhormonin vajaaerityksen poissulkemiseksi otetaan lapsipotilaalta puolen tunnin välein näytteet 30 – 120 min nukahtamisen jälkeen, jolloin hormonin erityspulsseja on tiheästi. Stimulaatiokokeissa toistetusti tason 7 µg/l ylittävät pitoisuudet sulkevat yleensä pois vajaaerityksen. Tuloksissa esiintyy kuitenkin suurta vaihtelua mm. iän ja puberteettiasteen mukaan eikä raja 7 µg/l perustu todellisiin kokeellisesti määritettyihin normaaliarvoihin.

Viite:
Katznelson L, Laws ER Jr., Melmed S, et al. Acromegaly: An Endocrine Society Clinical Practice Guideline. J Clin Endocrinol Metab. 2014;99(11):3933-3951.

Lisätiedot

Menetelmä mittaa molempia kasvuhormonin muotoja (22 kDa ja 20 kDa). 22 kDa:n muotoa on normaalitilanteessa noin 90 % ja 20 kDa:n muotoa noin 10 % kasvuhormonin kokonaismäärästä. Mikäli todetun tai epäillyn akromegalian yhteydessä kasvuhormonin pitoisuus yksittäisnäytteessä on odotettua matalampi, selvittelyä on syytä jatkaa diagnostiikassa ensisijaisesti käytettävillä insuliinin kaltaisen kasvutekijä 1:n määrityksellä (S -IGF1) ja toimintakokeella Pt-Gluk-R5.