Tulosta

Tutkimus:
KORIONGONADOTROPIINI-KOE

Luokitus:
Kemia

Käyttöönottopäivä:
30.11.2017

3210 • Pt-hCG-R

Johdanto

Koriongonadotropiini stimuloi kivesten Leydigin solujen steroidihormonituottoa. Lisääntynyt hormonituotto todetaan seerumin testosteronin pitoisuustason kohoamisena. Kivesten puuttuessa vaste puuttuu, ja primaarisessa hypogonadismissa sekä hypogonadotrooppisessa hypogonadismissa saadaan vajaa vaste.

Indikaatiot

Kivesretention preoperatiivinen selvittely. Poikkeavan myöhäisen puberteetin selvittely pojilla.

Näyteastia

Seerumiputki 5/4 ml (ei geeliä)

Näyte

1 ml (vähintään 0.5 ml) seerumia.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte lähetetään huoneenlämmössä, jos se saadaan perille 1 vrk:n kuluessa. Näyte säilyy jääkaapissa enintään 2 vrk. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

Potilaalle annetaan koriongonadotropiinia (Pregnyl) injektiona lihakseen iästä riippuen seuraavasti:

1 – 3 v 3 x 1000 IU
3 – 6 v 3 x 1500 IU
6 – 10 v 3 x 3000 IU
10 – 13 v 3 x 5000 IU

Pistokset annetaan viikon välein. Potilaalle tehdään lääkärintutkimus viimeistä pistosta seuraavana aamuna. Samalla käyntikerralla otetaan verinäyte testosteronimääritystä varten, jonka menetelmä on massaspektrometrinen.

Tulos valmiina

Koriongonadotropiinikoe voidaan aloittaa arkipäivisin maanantaista torstaihin. Kokeeseen liittyvä testosteronimääritys on valmiina kahden viikon kuluttua näytteenottopäivästä.

Tulkinta

Prepubertaalisilla pojilla seerumin testosteronin pitoisuus kohoaa vähintään pubertaaliselle tasolle. Pubertaalisilla pojilla testosteronitaso ylittää koriongonadotropiinistimulaation jälkeen tason 10 nmol/l.

Kivesretentiossa normaali testosteronivaste osoittaa toimintakykyisen kiveskudoksen olemassaoloa, ja kivesten puuttuessa vaste puuttuu. Primaarisesta hypogonadismista ja hypogonadotrooppisesta hypogonadismista johtuvassa puberteettikehityksen häiriössä saadaan alhaisia arvoja.

Virhelähteet

Testosteroninäyte on otettava viimeistä koriongonadotropiini-injektiota seuraavana aamuna. Pitempi aikaväli pistoksesta verinäytteen ottoon voi johtaa vastauksen virhetulkintaan.