Tulosta

Tutkimus:
SINKKI
näytä tutkimukset

Luokitus:
Alihankittavat, Kemia

Käyttöönottopäivä:
27.9.2017

2639 • P -Zn

2637 • dU-Zn

Johdanto

Sinkki kuuluu elimistön välttämättömiin hivenaineisiin, sillä sinkki-ioni on osa usean entsyymin aktiivista keskusta. Elimistössä suurimmat sinkkipitoisuudet ovat ihossa, eturauhasessa ja silmän verkkokalvossa. Määrällisesti eniten sinkkiä on lihaksissa ja luustossa. Kudoksissa sinkki on sitoutunut metalloproteiineihin eikä sitä voida ottaa käyttöön mahdollisen puutoksen aikana, joten saannin tulee olla jatkuvasti turvattu.

Indikaatiot

Ihottumien, aliravitsemuksen, kasvuhäiriöiden ja haavojen hitaan paranemisen etiologinen selvittely. Altistusepäily.

Potilaan esivalmistelu

P -Zn: Sinkkipitoisuus on korkein aamulla ja laskee iltaa kohti sekä aterian jälkeen, minkä vuoksi sinkin puutteen diagnostiikassa näyte suositellaan otettavan aamulla paaston jälkeen.

dU-Zn
Näyte on kontaminaatioherkkä. Työpaikan ilmasta tai työntekijän vaatteista tai iholta astiaan joutunut pöly voi liata näytteen.

Näyteastia

P -Zn: Ennen varsinaista plasmanäytteenottoa otetaan yksi ylimääräinen putki verta ns. hukkaputki niin, että ihon pistoskohta ja neula huuhtoutuvat.

Hivenaineanalyyseihin tarkoitettu Na-hepariiniputki 7/6 ml (NH Trace Elements Sodium Heparin), putki sekoitetaan hyvin näytteenoton jälkeen.

dU-Zn: Erikoispesty tai kertakäyttöinen virtsankeräysastia ja lisäaineeton vakuumivirtsaputki 10 ml.

Näyte

P -Zn: Näyte sentrifugoidaan mahdollisimman pian näytteenoton jälkeen, viimeistään kahden tunnin kuluessa. 1 ml plasmaa siirretään puhtaalla Pasteur-kertakäyttöpipetillä valkoiseen ns. hukkaputkeen (Vacuette 454001). Hemolyysi häiritsee määritystä aiheuttaen virheellisen korkean sinkkituloksen.

dU-Zn: Vuorokausivirtsa kerätään erikoispestyyn virtsankeräysastiaan tai kertakäyttöiseen virtsankeräysastiaan. Virtsa pidetään kylmässä koko keräyksen ajan. Keräyksen jälkeen vuorokausivirtsa sekoitetaan, sen tilavuus mitataan/ punnitaan ja virtsasta otetaan 10 ml:n näyte lisäaineettomaan vakuumivirtsaputkeen. Vuorokausivirtsan määrä ja keräysaika merkitään näytepyyntötarraan näkyviin.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

P -ZnErotettu plasmanäyte (1 ml) säilyy viikon jääkaapissa. Lähetys kylmälähetyksenä tai huoneenlämmössä.

dU-ZnVirtsanäyte (10 ml) säilyy viikon jääkaapissa. Lähetys kylmälähetyksenä tai huoneenlämmössä.

Menetelmä

P -Zn: Atomiabsorptiospektrofotometria (AAS)

dU-Zn: Induktiivisesti kytketty plasma-massaspektrometria (ICPMS)

Tulos valmiina

Noin viikon kuluessa.

Viiteväli

P -Zn: 11 – 23 µmol/l

dU-Zn3.8 – 13.0 µmol/vrk (250 – 850 µg/vrk)

Tulkinta

Plasman sinkkipitoisuus on alentunut mm. raskauden aikana ja infektioiden yhteydessä. Matalia arvoja tavataan epäspesifisinä löydöksinä myös maksasairauksissa, keuhkokarsinoomassa, akuutissa sydäninfarktissa, kroonisessa munuaisvauriossa, palovammoissa, kortikoidihoidon aikana sekä E-pillereiden käytön yhteydessä. Sinkin plasmapitoisuus voi olla matala potilailla, joilla on absorptiohäiriöitä, pitkäaikainen rautalääkitys, vaikeita ihottumia, säärihaavoja, hidastunut pituuskasvu tai viivästynyt puberteetti.

Kohonneita sinkkipitoisuuksia esiintyy sinkkialtistuksen lisäksi paaston aikana ja katabolisissa tiloissa, joten potilaan kliininen tila on otettava huomioon vastausta arvioitaessa.

Pienillä lapsilla sinkin puute saattaa ilmetä anoreksiana, uneliaisuutena ja kehityksen hitautena. Autosomaalisesti resessiivisenä ominaisuutena periytyy jo lapsilla todettava acrodermatitis enteropathica (iho- ja suolisto-oireinen sinkin metaboliahäiriö).

Sinkin puute ja alentunut plasmapitoisuus näkyvät yleensä myös virtsaan erittyvän sinkin määrän vähenemisenä. Kuitenkin joihinkin sinkinpuutostiloihin liittyy lisääntynyt sinkin erittyminen virtsaan. Tällaisia tiloja ovat maksakirroosi, runsas alkoholinkäyttö, virushepatiitit sekä pitkäaikainen parenteraalinen ravitsemus. Keräysvirtsa kontaminoituu helposti ympäristössä olevalla sinkillä.

Virhelähteet

Hemolysoituneesta plasmanäytteestä saadaan virheellisen korkea plasman sinkkipitoisuus. Myös hyytymät häiritsevät määritystä.