Tulosta

Tutkimus:
TAKROLIMUUSI

Luokitus:
Alihankittavat, Kemia

Käyttöönottopäivä:
2.5.2019

4360 • B -Tacro

Johdanto

Takrolimuusi on voimakas immunosuppressiivinen makrolidiryhmän lääkeaine, joka estää siirrännäisten hyljintään keskeisesti osallistuvien sytotoksisten lymfosyyttien muodostumista. Lääkettä käytetään elinsiirtopotilailla hylkimisreaktion estossa ja muihin immunosuppressiivisiin lääkkeisiin reagoimattoman hylkimisreaktion hoidossa.

Indikaatiot

Takrolimuusihoidon seuranta.

Potilaan esivalmistelu

Näyte otetaan tavallisesti aamulla ennen seuraavaa lääkeannosta.

Näytteen tulos on käytettävissä samana päivänä, mikäli näyte on analysoivassa alihankintalaboratoriossa Helsingissä arkisin kello 13:00 mennessä ja muina päivinä kello 11:30 mennessä. Kiireellisyys -merkintä suotavaa silti, mikäli tulos halutaan samana päivänä käyttöön.

Näyteastia

EDTA-putki (K2) 5/3 ml

Näyte

1 ml EDTA-verta.

Lapsilta näytteen voi ottaa ihopistosnäytteenä, vähintään 350 µl verta EDTA-mikroputkeen.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilyy 1 vrk huoneenlämmössä ja viikon jääkaapissa. Näyte lähetetään kylmälähetyksenä, mikäli kuljetus kestää yli 24 h.

Menetelmä

Nestekromatografia-tandem-massaspektrometria (LC-MS/MS), mittaa pelkästään muuttumatonta takrolimuusia.

Tulos valmiina

Arkena viimeistään seuraavana päivänä.

Näytteen tulos on käytettävissä samana päivänä, mikäli näyte on analysoivassa alihankintalaboratoriossa Helsingissä arkisin kello 13:00 mennessä ja muina päivinä kello 11:30 mennessä. Kiireellinen -merkintä suotavaa, mikäli tulos halutaan samana päivänä käyttöön.

Tulkinta

Tuloksen tulkinnassa on otettava huomioon lääkkeen annostus, näytteenottoajankohta ja potilaan kliininen tila. Annosta ei ole syytä muuttaa veripitoisuuksien pienuuden vuoksi, jos kliininen tila on tyydyttävä.

Tulostaso on keskimäärin 19 % matalampi kuin aiemman immunologisen menetelmän.

Pitoisuuksia tulee seurata noin kahdesti viikossa varhaisessa siirronjälkeisessä vaiheessa ja myöhemmin ylläpitohoidossa määräajoin sekä annoksen tai immunosuppressiivisen hoitolääkityksen muutosten jälkeen tai annettaessa samanaikaisesti lääkkeitä, jotka saattavat muuntaa takrolimuusin kokoveripitoisuuksia.