Diabetes eli sokeritauti on ryhmä aineenvaihduntasairauksia, joita yhdistää häiriö haiman insuliinintuotannossa ja pitkäaikaisesti koholla oleva verensokeri (veriplasman glukoosipitoisuus). Mahdolliset poikkeamat saadaan selville teettämällä laboratoriossa useampia verensokeritestejä, joiden tuloksia peilataan verensokerin viitearvoihin.

Tutkimukset nimi ja lyhenne: GLUKOOSI fP-Gluk ja HEMOGLOBIINI-A1c B -HbA1c

Verensokerimittaus määrittää paaston jälkeisen verensokeri- eli glukoositason. Mikäli paastoverensokeri on koholla verrattuna verensokerin viitearvoihin, henkilön tulee ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattihenkilöön jatkoselvittelytarpeen arvioimiseksi. Diabetesdiagnoosia ei saa kuitenkaan perustaa yhteen verensokerimääritykseen vaan perusteeksi vaaditaan useampi verensokeritesti.

Hemoglobiini-A1c kuvastaa pitkäaikaista veren glukoositasapainoa. Tutkimusta käytetään diabeteksen hoitotasapainon seurantaan.

Verensokerin viitearvot ovat GLUKOOSI fP-Gluk tutkimuksessa 4.0 – 6.1 mmol/l ja HEMOGLOBIINI-A1c B -HbA1c tutkimuksessa 20 – 42 mmol/mol (4.0 – 6.0 %).

Tutkimustulokset

  • Viitearvot
    GLUKOOSI (paasto) fP-Gluk
    • 4.0 – 6.1 mmol/l
    HEMOGLOBIINI-A1c B -HbA1c
    • 20 – 42 mmol/mol (4.0 – 6.0 %)

Tutkimuksesta

  • Yleistä

    Verensokerin mittaus (fP-Gluk) toteutetaan verinäytteestä, joka otetaan 10 – 14 tunnin paaston jälkeen. Ole syömättä ja juomatta 10-14 tuntia ennen näytteenottoa. Aamulla voit juoda lasillisen vettä ja ottaa lääkkeesi tavalliseen tapaan.

  • Kuka tulkitsee tutkimustulokseni?

    Huomaathan, että tulosten tulkinnasta vastaa aina hoitava lääkäri. Käännythän siis lääkärisi puoleen, mikäli sinulla on tutkimustuloksiin liittyviä kysymyksiä.