Laadukas hyytymistekijänäyte edellyttää huolellista preanalytiikkaa. Hyvillä työtavoilla pyritään estämään kudostromboplastiinin joutuminen näytteeseen, hyytymismekanismin muu aktivoituminen ja solukontaminaatio. Preanalyyttinen virhe voi johtaa virheellisiin negatiivisiin tai positiivisiin tuloksiin, minkä seurauksena diagnoosi voi jäädä tekemättä tai se voidaan tehdä väärin perustein. Tämä voi johtaa turhiin hoitoihin tai pahimmassa tapauksessa potilas ei saa tarvitsemaansa hoitoa.

Potilaan esivalmistelu

  • Antikoagulaatiohoito voi vaikuttaa tuloksiin. Lähetteellä pyydetään ilmoittamaan kuukauden sisällä ennen näytteenottoa käytössä ollut antikoagulaatiohoito (esim. hepariini, varfariini, suora trombiini- tai FXa-estäjä) sekä sen mahdollinen päättymispäivä. Myös näytteenoton yhteydessä olisi hyvä vielä varmistaa, onko potilaalla ollut antikoagulaatiohoitoa 1 kk sisällä ennen näytteenottoa.
  • Potilaan tulisi välttää raskaita ja/tai rasvaisia aterioita 8-12 h ennen näytteenottoa.
  • Potilaan tulisi välttää tupakointia ja ruumiillista rasitusta ennen näytteenottoa (raskasta ruumiillista rasitusta ainakin 24 h ennen näytteenottoa).
  • Potilaan tulisi odottaa istuen ainakin 10-15 min ennen näytteenottoa.

Näyteputket: Hyytymistekijäputki (Na-sitraatti 3.2%, 0.109 M) (ks. putkikoot ohjekirjasta pyydetyn tutkimuksen kohdalta)

Näytemäärä: ks. ohjekirja pyydetyn tutkimuksen kohdalta. Mikäli on pyydetty useita Vantaan hemostaasilaboratorioon lähetettäviä tutkimuksia, aikuisista tarvitsee enintään hukkanäytteen (väh. 2 ml ) ja  2 x 9 ml sitraattiverta, lapsista riittää hukkanäyte ja 2 x 2,7 ml sitraattiverta. Mikäli hukkanäyte otetaan sitraattiputkeen, se kannattaa lähettää erottelemattomana.

Tarvittaessa asiakas voi tilata aikuisten putkisettejä (kuljetuspakkaus + aikuisten näyteputket) sähköpostitse osoitteesta materiaalit@fimlab.fi.

Näytteenotto

  • Jos samalla kerralla otetaan muita näytteitä, ennen hyytymisnäytteitä voi ottaa vain veriviljelynäytteet ja lisäaineettomaan putkeen otettavat näytteet.
    • Muiden putkien sisältämä antikoagulantti voi kontaminoida hyytymisnäytteen.
  • Vältä staasin käyttöä. Rajoita sen käyttö vain suonen etsimiseen.
    • Vältä staasin asettamista paljaalle iholle.
    • Aseta staasi n. 10 cm aiotun pistokohdan yläpuolelle.
    • Staasi saa olla kiristettynä korkeintaan 30(-60) sekuntia ja puristuksen tulisi olla kevyt. Odota välissä ainakin kaksi minuuttia, jos joudut toistamaan suonen etsinnän samasta kädestä.
  • Potilas voi pitää kättään kevyesti nyrkissä. Ei voimakasta puristamista eikä ”pumppaamista”!
  • Käytä mieluiten keskisuurta neulaa (esim. 19-21 G). Liian isoja (alle 16 G) ja pieniä (yli 23 G) neuloja tulee välttää.
  • Ota näyte mahdollisimman atraumaattisesti, mieluiten ensimmäisellä pistolla suoraan vakuumiputkeen. Jos ensimmäinen pisto epäonnistuu, vaihda uuteen pistopaikkaan.
    • Tarvittaessa näyte voidaan ottaa avotekniikalla tai siipineulalla. Siipineulan käytöstä pyydetään ilmoittamaan näytteen lähetteessä.
    • Putken hidas täyttyminen, staasin pitkittynyt käyttö tai neulan aiheuttama suonen merkittävä manipulaatio tai pistosvaurio voi aiheuttaa näytteeseen hyytymiä.
  • Ota näyte ensin pieneen sitraattiputkeen (ns. hukkaputki) ja sen jälkeen varsinaisiin näyteputkiin. Jos käytetään samankokoisia putkia, merkitse hukkaputki erikseen.
  • Täytä putket oikeaan täyttöasteeseen saakka ja sekoita välittömästi kääntämällä putkea rauhallisin liikkein 4-5 kertaa ylösalaisin niin, että ilmakupla siirtyy putken päästä päähän.
    • Täyttöaste saa poiketa korkeintaan ±10 %. Oikea täyttöaste takaa veren ja antikoagulantin oikean suhteen (9+1).
    • Eri valmistajan putkissa oikean täyttöasteen merkkauskäytäntö vaihtelee: BD Vacutainer-putkessa merkkiviiva osoittaa sallitun miniminäytemäärän (-10% suosituksesta), kun taas Greinerin Vacuette-putkessa nuolen kärki osoittaa suositellun täyttöasteen.
    • Jos näytteen tilavuudesta on pakko tinkiä, voi ns. hukkaputken jättää vajaaksi
  • Putkea ei saa ravistaa, käsitellä kovakouraisesti, eikä sitä saa laittaa putkisekoittajalle. Putkipostin käyttöä ei suositella.
    • Em. seikat voivat johtaa mm. näytteen hemolyysiin tai hyytymistekijöiden aktivaatioon.
  • Vajaatäyttöisiä hyytymisputkia ei saa yhdistää!
  • Näytettä ei suositella otettavaksi heparinisoidun kanyylin tai katetrin kautta.
    • Jos näyte on pakko ottaa kanyylin tai katetrin kautta, on sen läpi vedettävä vähintään 4-6 ml verta ennen hyytymistekijänäytteen ottamista. Asiasta on mainittava näytteen lähetteessä.
    • Näytteen ottamiseen käytettävän ruiskun on oltava aktivoimatonta materiaalia (esim. polypropeeni) ja mieluiten pienikokoinen (esim. 3-5 ml). Varsinaisen näytteen ottamiseen suositellaan uuden ruiskun käyttämistä (ei samaa kuin millä hukkatilavuus vedettiin). Näyte tulee yhdistää oikeaan määrään antikoagulanttia 1 minuutin kuluessa näytteenoton jälkeen.
  • Kirjaa mahdolliset näytteenoton poikkeamat näytteen yhteyteen, jotta ne voidaan huomioida tuloksen tulkinnassa.

DNA-tutkimukset

Mikäli on tarkoitus tehdä vain DNA-tutkimuksia (esim. B -FVFII-D, B -ProtC-D, B -AT3-D), näyte voidaan ottaa EDTA- tai sitraattiputkeen (vähintään 3 ml).

Näytteiden säilyttäminen

Säilytä ja kuljeta näytteet huoneenlämmössä näytteenkäsittelyyn asti (ks. fimlab.fi/yleisohjeet -> Hemostaasinäytteiden käsittely- ja lähetysohje).

Lisätietoja: Pääkaupunkiseudun Hemostaasi- ja trombosyyttilaboratorio (p. 044 472 8393), avoinna arkisin klo 8-18.