Fosfolipidivasta-aineet ovat hankinnaisia autovasta-aineita, jotka kohdistuvat solukalvoihin ja niissä oleviin proteiineihin. Ne liittyvät tavallisesti autoimmuunisairauksiin (esim. SLE), mutta niitä esiintyy myös esim. infektioiden (etenkin lapsilla), tiettyjen lääkkeiden käytön tai maligniteettien yhteydessä. Fosfolipidivasta-aineet voivat olla myös ”sattumalöydös”: niitä todetaan jopa 1-5 %:lla terveistä henkilöistä.
Kliininen merkitys
Pysyvät fosfolipidivasta-aineet (=positiivinen löydös kahdessa näytteessä, joiden välillä on vähintään 12 viikkoa) assosioituvat mm. verisuonitukoksiin, raskauskomplikaatioihin ja trombosytopeniaan.
Lupusantikoagulantti ja anti-B2GPI assosioituvat selvästi poikkeavaan tukostaipumukseen; kardiolipiinivasta-aineilla yhteys on heikoin. Nykykäsityksen mukaan fosfolipidivasta-aineen keskikorkeaan / korkeaan titteriin liittyy suurempi tukosvaara, ja suurimmassa tukosvaarassa ovat ne potilaat, joilla todetaan fosfolipidivasta-aineita kolmella eri menetelmällä.
Vasta-aineet eivät ole perinnöllisiä, mutta periytyvä taipumus autoimmuunisairauksiin voi altistaa myös fosfolipidivasta-aineiden muodostumiselle.
Menetelmät
Fosfolipidivasta-aineista tutkitaan nykymenetelmin kardiolipiini- ja beeta-2-glykoproteiini-1-vasta-aineet (anti-B2GPI) sekä lupusantikoagulantti. Potilaan saama antikoagulaatiohoito voi aiheuttaa väärän positiivisen tuloksen lupusantikoagulanttitesteissä.
Fosfolipidivasta-aineoireyhtymä
Fosfolipidivasta-aineoireyhtymän (APS, antiphospholipid syndrome) diagnostisiin kriteereihin (ns. Sydney-kriteerit, ISTH 2006, Miyakis et al. 2006) kuuluu pysyvä fosfolipidivasta-aine sekä lisäksi vähintään yksi seuraavista kliinisistä kriteereistä:
1) valtimo-, laskimo- tai pienten suonten tukos (muu kuin pinnallinen laskimotukos)
2) jokin seuraavista raskauskomplikaatioista: selittämätön sikiökuolema ≥10 raskausviikolla, ≥3 peräkkäistä selittämätöntä alkuraskauden keskenmenoa tai ennenaikainen synnytys ennen 34. raskausviikkoa eklampsian, pre-eklampsian tai istukan vajaatoiminnan vuoksi.
Fosfolipidivasta-aineoireyhtymään voi liittyä myös ihomuutoksia (livedo reticularis, säärihaavat), sydänlöydöksiä (läppäviat) tai hematologisia oireita (trombosytopenia, hemolyyttinen anemia). Fosfolipidivasta-aineen pitoisuus voi seurannan aikana vaihdella, mutta vasta-ainelöydöksen muuttuminen negatiiviseksi ei tarkoita tukosvaaran häviämistä.
Katastrofaalinen fosfolipidioireyhtymä (CAPS) on APS:n vaikea muoto, jolle on tyypillistä suurten ja pienten suonten trombosoituminen, monielinvaurio, mikroangiopaattinen anemia ja huomattava trombosytopenia.
Oireeton pysyvä fosfolipidivasta-aine
Koska vain osa potilaista, joilla esiintyy fosfolipidivasta-aineita, saa tromboosin tai raskauskomplikaatioita, antikoagulaatiohoidon tarve tulee arvioida yksilöllisesti. Pysyvänkään fosfolipidivasta-aineen esiintyminen ilman kliinisiä oireita ei ole suoraan antikoagulaatiohoidon aihe. Verisuonitukosten yleisten riskitekijöiden hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomioita tukosvaaran vähentämiseksi. Myös raskaudenaikainen antikoagulaatiohoito on arvioitava yksilöllisesti. Suuren tukosvaaran tilanteissa (esim. leikkauksen yhteydessä) tromboosiprofylaksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Kirjallisuutta
Miyakis S et al. International consensus statement on an update of the classification criteria for definite antiphospholipid syndrome (APS). J Thromb Haemost 2006;4:295-306.
Ruiz-Irastorza G et al. Evidence-based recommendations for the prevention and long-term management of thrombosis in antiphospholipid antibody-positive patients: report of a task force at the 13th International Congress on antiphospholipid antibodies. Lupus. 2011;20(2):206-18.
Arachchillage DRJ, Laffan M. Pathogenesis and management of antiphospholipid syndrome. BJH 2017;178:181-195.
Chaturvedi S, Mc Crae KR. Diagnosis and management of the antiphospholipid syndrome. Blood Rev 2017;31:406 – 17.
Lassila R, Kaaja R. Tromboottinen ja raskausennustetta heikentävä fosfolipidivasta-aineoireyhtymä. Duodecim 2018;134(6):545-52.
Mustonen P. Tukostaipumuksen (trombofilian) selvittely. Lääkärin käsikirja (päivitetty 31.10.2019). https://www.terveysportti.fi/apps/ltk/ykt00148