Tässä esitettyjen ohjeiden tarkoituksena on potilasturvallisuuden takaaminen verensiirron yhteydessä ja virhemahdollisuuksien minimoiminen tarkistustoimenpiteillä. Käyttökelpoista ohjeistusta esim. verivalmisteiden valinnasta, verensiirtohoidosta ja verensiirron haittavaikutuksista löytyy esim. SPR:n Veripalvelun ”Verivalmisteiden käytön opas” -kirjasta  ja ”Akuuttihoito-oppaasta”, joiden uusimmat versiot löytyvät internetistä.

Verensiirron turvallisuus

Verivalmisteen siirto tehdään lääkärin päätöksellä ja vastuulla. Ellei lääkäri itse suorita verensiirtoa, hän voi antaa sen käytännön toteuttamisen näihin tehtäviin toimipaikkakoulutuksella perehdytetyn henkilön tehtäväksi. Lääkärin on perehdyttävä potilaan tilaan ennen verensiirron aloittamista ja annettava ohjeet siirrettävän veren määrästä ja siirtonopeudesta sekä potilaan tarkkailussa huomioon otettavista seikoista. Verensiirto-ohjeet on laadittava kirjallisina kuten muutkin hoidosta ja toimenpiteistä annettavat ohjeet ja lääkärin on varmennettava ne allekirjoituksellaan.

Verivalmisteiden tilaus

Verivalmistetilaukset on syytä tehdä mahdollisimman hyvissä ajoin etukäteen.

  • TAYS:n kantasairaalassa, TAYS Valkeakoskella, TAYS Vammalassa, TAYS Hatanpäällä  ja TAYS Coxassa ja Sydänsairaalassa verivalmisteet tilataan yleensä Verlabon-käyttöliittymän välityksellä.
  • Pirkanmaan terveyskeskuksissa verivalmsiteet tilataan yleensä paperilähetteellä
  • Kanta-Hämeen keskussairaalassa verivalmisteet tilataan Verlabon-käyttöliittymän kautta.
  • Keski-Suomen keskussairaalassa ja osassa terveyskeskuksia verivalmisteet tilataan Verlabon-käyttöliittymän kautta

Tämän lisäksi hätätilauksista soitetaan verikeskukseen aina ja kiireellisistä tilauksista soitetaan päivystysaikana.

Hoidosta vastaava lääkäri tai hänen valtuuttamansa varmentaa tilauksen potilasta koskevaan asiakirjaan esim. hoitosuunnitelmalomakkeeseen. Jos tilausta ei jostain syystä voida tehdä atk:n välityksellä (esim. terveyskeskukset), tehdään se kirjallisesti käyttäen veritilauslähetettä (www.laboratorio.fi –> Ammattilaisille –> Ohjekirja –> Lähetteet ja lomakkeet –> Lähetteet). Leikkaussalit voivat tehdä veren lisätilaukset puhelimitse esim. jos sopvisuuskoekäytäntöön kuuluvan potilaan varatut valmisteet eivät riitä. ATK-katkosten varalta kaikilla verivalmisteita tilaavilla hoitoyksiköillä tulee olla veritilauslomakkeita saatavilla.

Tietoa erikoisverivalmisteista ja niiden käytön indikaatioista löytyy SPR:n Veripalvelun toimittamasta ”Veri- ja plasmavalmisteet” -ohjekirjasta. Verikeskukseen on syytä ilmoittaa, mikäli potilaalle on päätetty siirtää jatkuvasti tai toistaiseksi erikoisverivalmisteita. Näin varmistetaan, että potilas saa sopivia tuotteita, vaikka häntä hoidettaisiin toisella osastolla.

Veriryhmä- ja sopivuustutkimusnäytteet

Näytteet veriryhmän määritystä varten otetaan eri kerralla ja eri henkilön toimesta kuin sopivuustutkimusnäytteet. Näytteet on otettava toisistaan riippumatta eikä toista näytettä ottava henkilö saa olla läsnä ensimmäistä näytettä otettaessa. Menettelytavan tarkoituksena on estää väärän veren siirto potilaalle ja löytää alkuperäisessä määrityksessä tehdyt virheet sekä näytteiden vaihtumiset. Poikkeus, ks. hätätapaukset.

Laboratorio ottaa sekä veriryhmä- että sopivuustutkimusnäytteitä omissa toimipisteissään ja näytteenottokierroilla ja tarvittaessa muulloinkin.

Potilasta pyydetään itse ilmoittamaan nimensä ja henkilötunnuksensa. Jos potilas ei itse pysty antamaan tietoja, tarkistetaan henkilöllisyys esim. rannekkeesta tai henkilöllisyystodistuksesta. Tietoja verrataan putkitarran tietoihin. Putkitarrassa tulee olla potilaan nimi, henkilötunnus ja näytteenottohetki sekä osasto. Putkitarra kiinnitetään näyteputkeen potilaan vieressä. Näytteenottaja kuittaa oikein tehdyn tunnistuksen nimikirjoituksellaan/tunnuksellaan putkitarraan. Puutteellisesti merkittyjä näytteitä ei tutkita.

Näytteenoton ajoittaminen
On suositeltavaa, että toimenpidepotilaista otetaan näyte veriryhmän määritystä (E -ABORh) ja vasta-aineiden seulontaa (P -VRAb-O) varten etukäteen esim. polikliinisen käynnin yhteydesssä tai hajautettuna. Näin menetellen ehditään selvittää mahdolliset vasta-aineongelmat ja turvata veren löytyminen tarvittaessa. On suositeltavaa, että myös sopivuustutkimusnäyte otetaan mahdollisuuksien mukaan etukäteen. Sopivuustutkimusnäyte ei saa olla siirtohetkellä 5 vrk vanhempi.

Sopivuustutkimuskäytännöt

Kaikissa Fimlabin Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen verikeskuksissa noudatetaan kahta eri sopivuustutkimuskäytäntöä.  Veriryhmä ja seulonta -käytäntö sopii yli 90 % potilaista.

Veriryhmä ja seulonta -käytäntö

Pääsääntöisesti potilaalle ei tehdä sopivuuskokeita eli siirrettävän punasoluvalmisteen ja potilaan plasman välistä serologista sopivuutta ei erikseen tutkita. Potilaalle ei myöskään etukäteen varata  tiettyä verivalmistetta.  Potilaalta tutkitaan veriryhmä, veriryhmän tarkistus ja veriryhmävasta-aineiden seulonta. Potilaasta tulee ottaa tuore sopivuustutkimusnäyte, joka on korkeintaan 5 vrk:n ikäinen verensiirtohetkellä. Potilaalle tehdään veritilaus normaaliin tapaan ja veritilaukseen merkitään arvio tarvittavien punasoluvalmisteiden määrästä. Punasolujen määrä ei ole sitova. Mikäli potilas tarvitsee erikoisverivalmisteita (esimerkiksi sädetettyjä valmisteita), on otettava huomioon, että verikeskuksen varastossa ei välttämättä ole erikoisvalmisteita tilattua määrää enempää.

Seuraaville potilasryhmille veriryhmä ja seulonta -käytäntö ei sovi

  • potilaat, joilla on joskus todettu veriryhmävasta-aineita
  • maksansiirtopotilaat  
  • potilaat, joille on tehty allogeeninen kantasolujen siirto 

Verikeskuksen tiedossa ovat ne vasta-aineet, jotka löytyvät osaston veritilaukäyttöliittymästä tai ne, jotka on tulostettu verensiirtolehdelle (ns. tippalehti). Potilaalta on hyvä kysyä aiemmista veriryhmävasta-aineista ja ilmoittaa niistä verikeskukseen. Potilaalta voidaan kysyä esim. onko aiemmin jouduttu siirtämään toimenpidettä sen takia, että sopivia veriä ei ole löytynyt.

Käytännön suurin etu potilaalle on se, että em. sopivuustutkimusten valmistuttua käytettävissä on verikeskuksen varastokoon puitteissa rajaton määrä punasoluvalmisteita viiveettä. Valmisteita voidaan toimittaa ilman eri tilausta  5 vrk:n ajan sopivuustutkimusnäytteen ottamisesta. Nopeudesta on etua esim. ennakoimattoman suuren vuodon yhteydessä.  

Sopivuuskoekäytäntö

Veriryhmä ja seulonta -käytäntöön sopimattomille potilaille tehdään edellä mainittujen tutkimusten lisäksi serologinen sopivuuskoe siirrettäväksi aiottujen punasoluvalmisteiden ja potilaan plasman välille. Verivalmisteita on saatavissa ennalta sovittu määrä verivarauksen keston ajan. Mikäli potilas tarvitsisi ennakoitua enemmän valmisteita esimerkiksi vuodon seurauksena, ei lisäpunasoluja ole saatavilla ennen kuin potilaalle tehdään lisää sopivuuskokeita.

 

Verensiirron kiireellisyys  

Veritilaukseen on syytä kirjata arvioitu siirtoajankohta.

Hätäverensiirrot
Potilas tarvitsee välittömästi verta, eikä (kaikkia) tavanomaisia verensiirtoserologisia tutkimuksia ehditä tehdä (ks. hätätapaukset). Soita tilauksesta aina verikeskukseen. Vain Hämeenlinnan, Jyväskylän ja TAYS:n  verikeskukset ovat aina avoinna.

  • TAYS p. (03) 311 76551
  • TAYS Hatanpää p. 040 779 7110
  • Jokilaakson sairaala p. 050 439 1214
  • Kanta-Hämeen keskussairaala, Hämeenlinnan yksikkö p. (03) 629 2277, yövuoron aikana klo 21 – 07 p. (03) 629 2016
  • Keski-Suomen keskussairaala p. (014) 269 1252
  • TAYS Valkeakoski p. (03) 311 77251
  • TAYS Vammala p. (03) 311 72876

Kiireelliset verensiirrot
Kaikki verensiirtoserologiset tutkimukset tehdään ennen verivalmisteiden toimittamista. Kiireelliset veritilaukset ohittavat muut tilaukset. Soita tilauksesta päivystysaikana verikeskukseen p. (03) 311 76551, Kanta-Hämeen keskussairaala, Hämeenlinnan yksikkö (03) 629 2277, Keski-Suomen keskussairaala  (014) 269 1252, TAYS Kantasairaala p. (03) 311 76551,

Normaalit verensiirrot
Yleensä tutkimukset valmistuvat saman päivän aikana.

Veritilausten voimassaolo

Tavalliset verivaraukset
Verivaraukset ovat voimassa ilmoitetun käyttöpäivän. Varaus purkautuu seuraavana aamuna klo 7. Mahdollisuuksien mukaan punasoluja säilytettään potilaalle varattuna niin kauan kuin sopivuusnäyte on voimassa. Veriryhmä ja seulonta -käytännössä punasoluvalmisteita voidaan toimittaa niin kauan kuin sopivuustutkimusnäyte on voimassa.

Verivalmisteiden toimittaminen laboratoriosta

Laboratorio ei kiireellisissäkään tapauksissa yleensä luovuta tilattuja veripusseja ennen kuin niistä on tehty sopivuustutkimukset (Poikkeus: katso hätätapaukset).

Mikäli toisin ei ole sovittu, hoitoyksikkö soittaa oman sairaalan verikeskukseen ja pyytää verikeskusta lähettämään valmisteet sovitulla tavalla (esim. putkiposti). Osassa sairaaloita hoitohenkilökunta hakee valmisteet verikeskuksesta  aukioloajan puitteissa.  Osaston henkilökunta ei saa ottaa itse verivalmisteita verikaapeista, sillä valmisteita ei ole nimikoitu potilaalle etukäteen. Hämeenlinnan, Jyväskylän ja TAYS:n verikeskukset palvelevat ympäri vuorokauden.  Mikäli on tiedossa, että potilaalle halutaan siirtää valmisteita laboratorion sulkemisajan jälkeen, voidaan verikeskuksen kanssa neuvotella toimintatavasta tapauskohtaisesti. Mikäli tarve tulee esille vasta laboratorion sulkeuduttua, neuvotellaan TAYS:n verikeskuksen kanssa (Hatanpään, Jokilaakson, Valkeakosken ja Vammalan sairaalat) tai Hämeenlinnan verikeskuksen kanssa (Riihimäen sairaala) siitä, toimittaako päivystävä verikeskus valmisteet taksilla vai käytetäänkö poikkeusmenettelyjä.

Verivalmisteita ei saa säilyttää osastoilla. Siirto tulee aloittaa mahdollisimman pian siitä kun veri on toimitettu osastolle. Muussa tapauksessa verivalmisteet tulee palauttaa verikeskukseen. 
 

Verensiirto

  • Älä käsittele usean potilaan verivalmisteita samanaikaisesti. 
  • Tarkista, että verivalmisteen sisältö on normaalin näköistä. Palauta epäilyttävät pussit verikeskukseen.
  • Varmista, että potilaalle on määrätty annettavaksi tilattua verivalmistetta ja että tilaus on edelleen voimassa.
  • Tarkista sähköisesti Verlabonin osastokäyttöliittymän (”tippa”, veritilausohjelma) kautta tai lähetyslistasta, että potilaan veriryhmä ja siirrettävän valmisteen veriryhmä ovat yhteensopivat. 
  • Varmista veritilausohjelmasta, että potilaasta ja verivalmisteesta on tehty asianmukaiset verensiirtoserologiset tutkimukset (sopivuustutkimukset), ja että kaikki mainitut kokeet osoittavat verituotteen sopivan potilaalle. Tarkista, että laboratorion tuottamassa lähetyslistassa ja verivalmisteen etiketissä olevat valmistenumerot vastaavat toisiaan ja että verivalmiste on tarkoitettu kyseiselle potilaalle.
  • Siirrosta vastaava lääkäri/hoitaja varmentaa tarkistukset ja kirjaa siirtotiedot veritilausohjelmaan. Ks. Webfimlabin Verlabon -osastokäyttöliittymä käyttöohje. 
  • Tarkista potilaan henkilöllisyys kysymällä mikä hänen nimensä ja henkilötunnuksensa on. Jos potilas ei pysty itse niitä ilmoittamaan tarkista tiedot esim. potilasrannekkeesta tai henkilöllisyystodistuksesta.
  • Tarkkaile potilaan vointia siirron alussa (ns. biologinen esikoe). Potilaan vointia on tarkkailtava muutenkin säännöllisesti siirron aikana ja verensiirtoreaktiota epäiltäessä siirto on keskeytettävä (ks. verensiirron haittavaikutukset).
  • ATK-katkosten aikana ja niissä hoitoyksiköissä, joissa ei ole käytössä veritilausohjelmaa käytetään yhä paperista verensiirtolehteä ja lähetyslistaa 
  • Ensisijaisesti verensiirrot kirjataan osaston veritilauskäyttöliittymään
  • Vain erikoistapauksissa verensiirrot kirjataan verensiirtolomakkeeseen liimaamalla etiketin siirtotarra siihen. Lomake jää potilaan sairauskertomukseen. Kaikkien potilaalle (osittainkin) annettujen verituotteiden tulee käydä ilmi verensiirtolomakkeesta.
  • Keski-Suomen muut terveyskeskukset kuin Joutsa, Keuruu, Kyllö, Laukaa ja Palokka: Kirjaa verensiirtotiedot verensiirtolomakkeeseen ja toimita se verikeskukseen

 

  • Kanta-Häme ja Keski-Suomi: Säilytä siiretyn verivalmistepussin jäänteitä (esim. solmu siirtoletkuun) hyvin suljettuina puhtaassa muovipussissa osaston jääkaapissa 24 tuntia verensiirron jälkeen. Säilytä punasolupussin sopivuuskoejaokkeita (letkunpätkiä) 3 vrk verensiirron jälkeen osaston jääkaapissa. Kiinnitä niihin etiketissä oleva luovutusnumero, sillä sopivuuskoejaokkeen numerosarja ei ole jäljitettävissä valmisteeseen.Vaihtoehtoisesti voi säilyttää pussin jäänteet 3 vrk jääkapissa.
  • Pirkanmaa: Säilytä siiretyn verivalmistepussin jäänteitä (esim. solmu siirtoletkuun) hyvin suljettuina puhtaassa muovipussissa osaston jääkaapissa 24 tuntia verensiirron jälkeen.

 

  • Varmista jälkikäteen, että toivottu siirtovaste on saavutettu (esim. B -Hb, B -Trom, P -TT tai P-TT-INR)).

 

Verivalmisteiden jäljitettävyys

Veripalvelulain (197/2005) mukaan verivalmiste on voitava jäljittää 30 vuoden ajan sekä  luovuttajasta potilaaseen että potilaasta luovuttajaan. Verikeskuksen tiedossa on, kenelle valmiste on lähetetty, mutta ei tietoa siitä, onko valmiste siirretty. Hoitoyksiköiden tulee ilmoittaa verikeskukseen, mikäli valmiste jää jostain syystä siirtämättä. Verensiirtolehti (tippalehti) on dokumentti, jonka perusteella jäljitys viime kädessä tapahtuu. Lain vaatiman jäljitysketjun takaamiseksi ja veriturvatoiminnan kehittämiseksi verikeskukseen on ilmoitettava, mikäli potilaalle on erehdyksessä siirretty toiselle potilaalle tarkoitettu verivalmiste. Myös verensiirtolehdelle on tehtävä tässä asianmukainen merkintä. 
 

 

Hätätapauksia koskevat ohjeet

Hätätapauksen määrittelee potilaasta vastuussa oleva lääkäri ja tämä kirjataan sairauskertomukseen. Hoitava yksikkö ilmoittaa verikeskukseen puhelimitse yksiselitteisen selvästi, että kyseessä on hätäverensiirto. Jos verikeskuksessa on ongelmia sopivan veren toimittamisessa, ilmoitetaan hoitavalle lääkärille heti, kun vaikeudet ovat tiedossa.

Hoitava lääkäri voi päättää, että veriryhmän määritys ja sopivuuskoe on tehtävä kiireen vuoksi poikkeuksellisesti samasta näytteestä. Kaksi hoitohenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä varmentaa nimikirjoituksillaan hoitosuunnitelmalomakkeeseen, että kyseessä on hätätapaus ja että potilaan tunnistus ja näytetarroissa olevat merkinnät on tehty asianmukaisesti.

Seuraavat ohjeet koskevat lääketieteellisessä hätätilanteessa sallittuja poikkeuksia normaalista tutkimuskäytännöstä, jos potilas tarvitsee ehdottomasti verta, mutta tutkimuksia ei ehditä tekemään tai serologisesti sopivaa verta ei löydy.

  • Jos veriryhmää ei pystytä määrittämään tai sen tulosta ei ehditä odottaa, annetaan O RhD neg punasoluja ja trombosyyttejä ja/tai AB-veriryhmään kuuluvaa Octaplasia. Jos käytettävissä on Fimlabissa määritetty veriryhmä, voidaan potilaalle siirtää RhD veriryhmän mukaisia O punasoluja. Oman veriryhmänmukaisen valmisteisiin siirrtytään heti kun potilaan sopivuustutkimusnäytteestä on tehty veriryhmätarkistus. Veriryhmän määritys, vasta-aineiden seulonta ja sopivuuskoe tehdään jälkikäteen ennen verensiirtoa otetusta verinäytteestä.

  • Jos veriryhmä on tiedossa ja vasta-aineiden seulonta tai jokin sopivuuskokeista on positiivinen, voidaan hätätilanteessa siirtää ryhmänmukaisia sopivuuskokeessa negatiivisia yksiköitä. Negatiivinen sopivuuskoe ei ole kuitenkaan tae siitä, että veri todella sopii potilaalle.

  • Jos vasta-aineiden seulonta on positiivinen eikä 10 – 20 yksikölle tehdyissä sopivuuskokeissa löydetä yhtään sopivaa valmistetta, ei verta voi antaa. Tilanne selvitetään suoraan potilasta hoitavalle lääkärille. Hän voi kliinisen tilanteen perusteella päättää, onko kuitenkin välttämätöntä siirtää serologisesti sopimatonta verta.

Punasolujen toimittaminen massiivisessa verensiirrossa

Veriryhmä- ja seulontakäytännössä punasolujen toimittaminen jatkuu samalla tavalla kuin normaalitilanteessa.   

Sopivuuskoekäytännössä voidaan käyttää ilman sopivuuskoetta ryhmänmukaista verta, jos potilas on saanut saman vuorokauden kuluessa yli 20 yksikköä verta

 

Terveyskeskuksia koskevia verensiirtojen erityisohjeita

Tiedustelut

Hämeenlinnan verikeskus, puh. (03) 629 2277

Jyväskylän verikeskus, puh (014) 269 1252

TAYS verikeskus, puh. (03) 311 76551

Veren tilaus
Verivalmisteet tilataan kirjallisesti käyttäen verentilauslomaketta tai suoraan Verlaboniin.

Lomakkeen täyttö
Lomakkeeseen täytetään siinä pyydetyt tiedot (myös laitos ja laitoskoodi) sekä tilattavan verivalmisteen määrä ja laatu, siirtoajankohta ja tilaajan yhteystiedot.

Veren toimitus
Toimitukseen on syytä varata aikaa vähintään 2 vrk. Terveyskeskus ilmoittaa pyyntölomakkeessa milloin ja miten veret halutaan toimitettavan terveyskeskukseen.

Verensiirron haittavaikutukset (verensiirtoreaktiot)

Veriturvatoiminnalla tarkoitetaan koko verensiirtoketjun ‐ alkaen verenluovuttajasta aina potilaan jälkiseurantaan ‐ turvallisen toiminnan seuraamista ja varmistamista. Veriturvatoimintaan kuuluu oleellisena osana haittavaikutusten, vaaratilanteiden eli ns. läheltä piti ‐tilanteiden sekä väärien verensiirtojen raportointi.  Vakavien haittavaikutusten ja valmisteen ominaisuuksiin liittyvien vaaratilanteiden raportoiminen on veripalvelulain (197/2005) ja veripalveluasetuksen (258/2006) mukaan pakollista. Ainoastaan tutkimalla huolellisesti ja tunnistamalla tällaisten tilanteiden syyt voidaan suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla käytännön toiminnassa olevia riskejä pienennetään.

Monet vakavista haittavaikutuksista voidaan ehkäistä noudattamalla edellä esitettyjä ohjeita näytteiden ottamisesta ja potilaan tunnistamisesta. Lisätietoa haittavaikutusten syistä, yleisyydestä, oireista  ja hoidosta löytyy Veripalvelun nettisivuilta. Myös Akuuttíhoito-oppaasta löytyy lisätietoa. 

Välittömät toimenpiteet verensiirtoreaktiota epäiltäessä

Verensiirron haittavaikutusta (verensiirtoreaktio) epäiltäessä tulee siirto keskeyttää ja tarkistaa välittömästi, ettei kyseessä ole potilaan ja verivalmisteen välinen tunnistusvirhe. Kanyylia ei pidä irrottaa nestetien säilyttämiseksi. Tämän jälkeen otetaan heti yhteyttä hoitavaan lääkäriin tarkempien toimintaohjeiden saamiseksi. Potilasta ei saa jättää yksin. Verikeskuksesta saa tietoja reaktion selvityksiin tarvittavista näytteistä.

Verta ei yleensä pitäisi siirtää lisää ennen alustavien tutkimustulosten valmistumista.

Haittavaikutusten luokittelu
Haittavaikutus luokitellaan vakavaksi, jos seurauksena voisi jossain olosuhteissa olla vakava haittavaikutus (esim. kuolema, vammautuminen työkyvyttömyys, sairaalahoidon pidentyminen tai sairastuminen). Haittavaikutus luokitellaan siis vakavaksi, vaikka potilaan oireet olisivat lieviä ja hän toipuisi täysin. Esimerkiksi viivästynyt hemolyyttinen reaktio on kliinisesti yleensä lievä, mutta se voi joillakin potilailla johtaa vaikeaan haittavaikutukseen.

Hoitava lääkäri ilmoittaa vakavat haittavaikutukset verikeskukseen lomakkeella, joka löytyy Veripalvelun nettisivulta. Verikeskus toimittaa lomakkeen Veripalveluun. Veripalvelu lähettää hoitoyksikköön n. kuukauden kuluessa vahvistuslomakkeen, minkä hoitoyksikkö palauttaa verikeskuksen kautta Veripalveluun. Myös lievemmät haittavaikutukset voidaan toistaiseksi ilmoittaa samalla lomakkeella.

Vakavat haittavaikutukset

Akuutit

  • akuutti hemolyysi
  • anafylaktinen sokki (esim. IgA-puutospotilaan anti-IgA -vasta-aineet)
  • sepsis
  • verensiirtoon liittyvä akuutti keuhkoreaktio (TRALI)
  • urtikaria ja muut allergiset reaktiot

Myöhäisreaktiot 

  • käänteishyljintäreaktio
  • posttransfuusiopurppura
  • virus-/parasiitti-infektio
  • viivästynyt hemolyysi (usein kliinisesti lievä)

 

 

Lievät verensiirron haittavaikutukset
Lievistä reaktioista ilmoittaminen on suositeltavaa. Huomaa, että kuume on usein oireena monissa vakavissa haittavaikutuksissa ja kliinisesti näiden haittavaikutusten erottaminen toisistaan voi olla mahdotonta ilman lisätutkimuksia.

Akuutit

  • allergia
  • anafylaktoidi reaktio
  • kuume 

Näytteet

3 x 6 ml EDTA-verta.

  • punasolu-, trombosyytti- ja Octaplas-valmisteen tähteet hyvin suljettuna puhtaassa muovipussissa. Mahdollinen siirtoletku jätetään paikoilleen ja siihen tehdään solmu. Näyte säilytetään verikeskuksen jääkaapissa mahdollista SPR:n Veripalveluun lähettämistä varten
  • virtsanäyte hematurian tutkimiseksi
  • muista tutkimuksista sovitaan erikseen
  • HUOM! Jos epäillään infektoituneen veriyksikön aiheuttamaa reaktiota, potilaasta otetaan useita veriviljelyjä. Veriyksiköistä ei saa ottaa mitään näytteitä.

Lähete
Siirrosta vastaava lääkäri täyttää huolellisesti lomakkeen ”Ilmoitus verivalmisteen siirron aiheuttamasta vakavasta haittavaikutuksesta ja väärän verivalmisteen siirrosta”. Lomakkeen takaosaan merkitään ruksilla kohta, jossa pyydetään tutkimuksen tekoa Veripalvelussa (maksuton palvelu).
 

Vakavien vaaratilanteiden ilmoittaminen

Verensiirron vakava vaaratilanne tarkoittaa tilanetta, jossa viallinen verivalmiste huomataan ajoissa ennen siirtoa (esim. silmin nähden kontaminoitunut trombosyyttivalmiste, vuotava veripussi, väärin säilytetty verivalmiste). Lain mukaan vaaratilanteen havainneen terveydenhuollon toimintayksikön on tehtävä ilmoitus lomakkeella ”Ilmoitus verivalmisteen laatua ja turvallisuutta uhanneesta vakavasta vaaratilanteesta”.  Lähete toimitetaan verikeskukseen, joka toimittaa sen edelleen Veripalvelun välityksellä Lääkelaitokselle. Lisäksi täytetettäväksi tulee myöhemmin asiaa koskeva vahvistuslomake.  Tärkeä on tehdä oikeat johtopäätökset ja ryhtyä tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin. Veriturvatoiminnan kehittämiseksi on suositeltavaa ilmoittaa myös muut kuin valmisteen ominaisuuksiin liittyvät vaaratilanteet (esim. väärältä potilaalta otettu näyte; havainto väärästä verivalmisteesta juuri ennen tiputuksen alkua).

Väärän verivalmisteen siirrosta (esim. A-potilaalle siirretty sopiva O-potilaan punasoluvalmiste) ilmoitetaan lomakkeella ”Ilmoitus verivalmisteen siirron aiheuttamasta vakavasta haittavaikutuksesta ja väärän verivalmisteen siirrosta”.  

Octaplas-valmisteen aiheuttamista haittavaikutuksista ja vaaratilanteista ilmoittaminen

 Octaplas on lääkkeeksi rekisteröity farmaseuttinen valmiste. Sen haittavaikutuksista ilmoitetaan samalla tavalla kuin muidenkin lääkevalmisteiden kohdalla tehdään. Lisäksi on kuitenkin suositeltavaaa ilmoittaa haittavaikutuksista ja vaaratilanteista myös samalla tavalla kuin verivalmisteiden osalta on kuvattu.  Tämä on tärkeää veriturvatoiminnan kehittämiseksi etenkin sellaisissa tapauksissa, joissa potilaalle on siirretty väärään veriryhmään kuuluva valmiste tai toiselle potilaalle tarkoitettu valmiste.