Suosittelemme maskin käyttöä laboratoriossa asioidessasi, mikäli sinulla on hengitystieinfektion oireita. Saavuthan laboratorioon vasta juuri ennen sinulle varattua aikaa.
Varaa aika puhelimitse
Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Päijät-Häme (Arkisin ma-pe klo 7-18)
30.10.2023
Kotimaassaan Thaimaassa laboratoriohoitajaksi valmistunut Warunee Phooseemai haluaisi työskennellä tulevaisuudessa mikrobiologian parissa.
”Mielenkiintoista, modernia ja motivoivaa”, kuvaa WaruneePhooseemai kieliharjoittelunsa sujumista Fimlabilla. Warunee suoritti kotoutumiskoulutukseensa kuuluvan, neljä viikkoa kestävän kieliharjoittelun Fimlabin keskuslaboratoriossa Tampereella syys−lokakuussa 2023. Hän on kouluttautunut laboratoriohoitajaksi kotimaassaan Thaimaassa.
Warunee oli itse aktiivinen Fimlabin suuntaan, jotta pääsisi kieliharjoitteluun juuri tänne. Kotoutumiskoulutusta Warunee käy Arffmanin järjestämänä.
”Kaikki on mennyt tosi hyvin. Fimlabissa oli tehty minulle hyvä harjoitteluohjelma. Olen päässyt tähän mennessä tutustumaan poliklinikkalaboratorioon sekä erikoisaloista kemiaan, hematologiaan ja mikrobiologiaan. Viimeisellä viikolla ovat vuorossa patologia ja genetiikka. Kun olen siirtynyt ohjelmassa eteenpäin, minut on aina ohjattu seuraavaan oikeaan paikkaan. Kaikki ovat olleet tosi auttavaisia ja ystävällisiä”, Warunee kiittelee työkavereitaan.
Hän on myös itse saanut vain kiittävää palautetta.
Laboratoriohoitaja OonaVasko mikrobiologialta kuvaa, että Warunee on aidosti kiinnostunut ja motivoitunut oppija. Warunee puhuu rohkeasti suomea niin työasioissa kuin taukokeskusteluissa.
”Oli myös mukavaa, että hän kyseli muilta työntekijöiltä ja tervehti kaikkia iloisesti”, Vasko sanoo.
Samanlaisia ajatuksia on Waruneeta hematologian eritetyöpisteellä ohjanneella laboratoriohoitaja EmiliaKoskisella.
”Warunee oli aktiivinen kyselemään ja ymmärtämään, mitä työpisteen töihin kuuluu ja miten meidän aamukiertomme ja näytteenotto konseptina toimivat. Hän oli kiinnostunut ja selkeästi motivoitunut!”
Toiveena työt mikrobiologian parissa
Warunee kehuu työkavereittensa lisäksi Fimlabin moderneja työvälineitä.
”Fimlabissa järjestelmät ja työvälineet ovat tosi moderneja ja toimivia. Täällä työntekijällä on turvallista”, hän sanoo.
”Suomen ja Thaimaan ero on, että Suomessa laboratoriossa on enemmän henkilöstöä ja myös paljon erikoistunutta ammattitaitoa. Lääkäri tai kemisti on täällä aina paikalla”, Warunee jatkaa.
Tulevaisuudessa Waruneeta kiinnostaisi jatkaa työtä Fimlabilla.
”Haluaisin päästä tänne töihin mikrobiologian laboratorioon, koska siitä minulla on paljon työkokemusta. Tykkään siitä, että saan tehdä töitä käsillä. Mikrobiologialla on mielenkiintoista seurata esimerkiksi bakteerien kasvamista ja värimuutoksia”, Warunee sanoo.
Haasteellinen mutta mielenkiintoinen suomen kieli
Warunee on kotiutunut Tampereelle hyvin, ja motivaatio oppia suomea on kova. Kielen oppimisessa on auttanut tamperelainen puoliso.
”Suomen kieli on haasteellinen mutta mielenkiintoinen. Kun kuuntelen sitä koko ajan, kieleni on kehittynyt jo tosi paljon. Kerään muistilapulle sanoja, se on yksi keinoni oppia”, Warunee kertoo.
Hän lähettää lämpimiä terveisiä fimlabilaisille.
”Paljon kiitoksia kaikille minua auttaneille! Olen tosi kiitollinen, että pääsin tekemään harjoitteluni juuri Fimlabilla.”
Tampereella kemian laboratoriosta alkuvuonna eläköitynyt laboratoriohoitaja Arja Suopelto on tehnyt harvinaislaatuisen uran ja ollut aitiopaikalla mukana kehittämässä muun muassa alan automaatiota. Esihenkilötyön ja lukuisten kehitysprojektien lisäksi hän on aina nauttinut myös potilaiden kohtaamisesta ja näytteenotosta.
Arja Suopellon aloittaessa työt Tampereen keskussairaalan keskuslaboratorion kliinisen kemian ja hematologian yksikössä vuonna 1979 automaatio oli vasta alkutekijöissään ja mikroskooppi oli yksi tärkeimmistä työvälineistä.
– Työurani on ollut mielenkiintoinen heti ensipipetoinnista lähtien. Olen saanut olla mukana kehittämässä käsityövaltaista työtä kohti isoa automaatiota. Teimme uraauurtavaa työtä esimerkiksi 1980-luvun puolivälissä kehittämällä Suomen ensimmäistä ATK-ohjelmistoa, jossa näytteiden mikroskopoinnista saadut tulokset siirrettiin tietokonepäätteelle, Suopelto muistelee.
Ohjelmiston kehittäminen yhdessä ATK-osaston kanssa oli peruslaboratoriotyön ohessa vaikeaa, mutta ainutlaatuisuudessaan erittäin motivoivaa. Kaikki ratkaisut oli mietittävä alusta alkaen, koska ei ollut olemassa mitään valmista pohjaa. Lopulta oli käänteentekevää siirtyä käyttämään tietojärjestelmiä sen sijaan, että potilaiden nimet ja tulokset kirjoitettiin käsin mustiin vihkoihin. Kollegoita tuli Kuopiosta asti katsomaan ja oppimaan, miten Tampereella tehdään.
Käsissä koko sairaalamaailman kirjo
Suopellon mielestä yksi työn antoisimmista asioista on potilaiden kohtaaminen. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat olleet tarpeen eri-ikäisten ja eri sairauksista kärsivien potilaiden kanssa.
– Olen aina pitänyt näytteenotosta ja sisäistänyt sen olevan yksi tärkeimmistä tehtävistäni, vaikka olen toiminut urani aikana myös esihenkilönä ja erilaisissa kehityshankkeissa. Näytteenotto on arvokas kohtaaminen, josta saa paljon myös itselleen.
Laboratoriotyössä saa kohdata harvinaislaatuisella tavalla koko sairaalamaailman kirjon. Mikään muu terveydenhuollon ammattiryhmä ei pääse näkemään kokonaisuutta samalla tavalla.
– Laboratoriohoitajana olen päässyt kohtaamaan potilaita mitä erilaisimmissa tilanteissa – muun muassa synnytyshuoneessa, dialyysissa tai leikkaussalissa. Siinä täytyy muuttua moneksi ja osata kohdata ihminen vaikeallakin hetkellä. Moni potilas on luullut minun olevan osa hoitotiimiä ja saattanut kertoa minulle enemmän elämästään. Jotkut kohtaamiset ovat olleet todella mieleenpainuvia.
Rohkeasti kohti uusia tehtäviä
Laboratorioalan sisältö ja merkitys potilaan hoitokokonaisuudessa tulee tänä päivänä paljon paremmin esille kuin Suopellon uran alkuaikoina.
– Minua on aina kiinnostanut myös lääketieteellinen puoli ja se, mihin laboratoriotutkimukset liittyvät. Hienointa on ollut nähdä, kuinka suuri laboratoriovastausten vaikutus on potilaiden hoidossa. Vasta iän myötä olen oppinut ymmärtämään, kuinka valtavan merkityksellistä työtä olen saanut tehdä.
Opinhaluinen ja uudesta innostuva Suopelto on saanut laboratoriossa luoda omanlaisensa uran ja valita monesta osa-alueesta itselleen sopivimmat. Kokemusta on kertynyt kliinisen kemian ja hematologian lisäksi muun muassa eritelaboratoriosta ja verikeskuksesta.
– 1990-luvun alussa aloimme kehittää ja testata huumausainemäärityksiä. Tein tuolloin paljon yhteistyötä kemistin kanssa, kun pystytimme uusia analyyseja. Kaikki uudet tutkimukset syntyvät tarpeeseen, kuten tässäkin tapauksessa.
Suopellon työarki on ollut ajoittain hektistä, kun peruslaboratoriotyön ohessa on ollut hoidettavana esihenkilön hallinnolliset vastuut, opiskelijoiden ohjaus ja vaativat kehitysprojektit. Laboratorioissa on ollut tapana kierrättää hoitajia eri työpisteissä tutkimusyksikön sisällä, mikä on osaltaan lisännyt osaamista, mutta ollut myös vaativaa.
– Olen kasvanut koko ajan ammatissani ja saanut itselleni paljon. Työ on ollut niin kiinnostavaa ja imaissut minut täysin mukaansa, Suopelto naurahtaa.
Ihanat työkaverit, hyvä ja innostava työyhteisö ovat auttaneet pysymään työn imussa mukana koko pitkän uran ajan.
Fimlabilla on tärkeä rooli bioanalyytikko-opiskelijoiden harjoittelupaikkojen tarjoajana. Tiivis yhteistyö Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa sujuvoittaa harjoittelupaikkojen täyttämistä, mikä palvelee sekä opiskelijoita, oppilaitosta että Fimlabia.
TAMKista bioanalyytikoiksi joulukuussa 2021 valmistuneet laboratoriohoitajat Janna Setälä ja Anni-Liina Honkakunnas työllistyivät heti valmistumisensa jälkeen Fimlab Laboratorioille. Opiskeluaikana suoritettujen harjoittelujaksojen aikana talon tavat ja ihmiset olivat tulleet jo molemmille tutuiksi. Siirtymä opinnoista työelämään sujui harjoittelun ansiosta helposti.
Opintojen alussa opiskelijoilla ei välttämättä aina ole kovin selkeää käsitystä tulevasta työstä. Harjoittelujaksot ovat tärkeitä paitsi taitojen kartuttamisen kannalta myös työelämään orientoitumisen näkökulmasta. Harjoittelu antaa realistisen kuvan laboratorioalan arjesta ja käytännöistä.
– Pääsimme heti ensimmäisen opintovuoden syksynä esittelykierrokselle Fimlabin keskuslaboratorioon Tampereella. Tutustumiskäynnin aikana näimme konkreettisesti millaisia erilaisia laboratorioita ja työpisteitä Fimlabissa on. Se auttoi hahmottamaan, mikä erityisala voisi jatkossa kiinnostaa enemmän, kertoo nykyään Fimlabin verikeskuksessa työskentelevä Honkakunnas.
Harjoittelujaksot tuovat taitoja ja varmuutta
Ensimmäisen opintovuoden keväänä Honkakunnas ja Setälä suorittivat lyhyen näytteenottoharjoittelun ja kolmantena vuonna pidemmän, puolen vuoden mittaisen perusharjoittelun Fimlabissa. Silloin opiskelijat pääsivät tutustumaan yleisimpiin laboratorioihin kuten kemiaan, hematologiaan, patologiaan, mikrobiologiaan ja verikeskukseen.
Viimeisenä opintovuonna opiskelijat perehtyivät Fimlabissa kuuden viikon mittaisella syventävällä harjoittelujaksolla yhteen tai kahteen erityisalaan. Setälä pääsi toiveidensa mukaan harjoitteluun kolmeksi viikoksi kantasoluille ja kolmeksi viikoksi immunologiaan.
– Tutoroiva opettajamme alkoi koordinoida syksyn syventävää harjoittelujaksoa jo hyvissä ajoin alkuvuodesta. Keskustelimme ja sovimme luokan kesken, ketkä hakevat mihinkin paikkaan. Onneksi lähes kaikki pääsivät omaan ykkösvaihtoehtoonsa, iloitsee Fimlabin näytekäsittelyssä työskentelevä Setälä.
Harjoittelijoiden perehdytys sujui kiireenkin keskellä hyvin, ja asenne opiskelijoita kohtaan oli kautta linjan myönteinen ja kannustava. Kollegat rohkaisivat myös hakemaan töitä Fimlabilta heti valmistumisen jälkeen. Setälä oli ollut Fimlabilla kesätöissä jo edeltävänä kesänä, minkä ansiosta työpaikka järjestyi helposti näytekäsittelystä. Honkakunnas työllistyi myös nopeasti ja pääsi verikeskukseen töihin, kuten oli opintojen aikana haaveillutkin.
Fimlabin asiantuntijahoitaja Kirsi Soppa ja laboratoriohoitaja Tiina Hakala saivat viime syksynä päätökseen ylemmät ammattikorkeakouluopintonsa Tampereen ammattikorkeakoulussa. Kliinisen asiantuntijan opintolinjalta valmistuneet Soppa ja Hakala ovat motivoituneita kehittämään laboratoriotyötä saamillaan opeilla.
Hakala oli ennen opintojaan työskennellyt Hämeenkyrössä asiakaspalvelussa useita vuosia. Halu päästä kehittämään itseään johti päätökseen hakea opiskelupaikkaa ja opintovapaata.
– Opiskelu oli innostava ponnahduslauta uuteen vaiheeseen. Nyt toivon, että pääsen jossain vaiheessa panostamaan laboratoriotyön kehittämiseen ja suunnitteluun, Hakala kertoo.
Hakala suoritti TAMKissa tuplaurakan: kliinisen asiantuntijan tutkinnon lisäksi hän hankki myös ammatillisen opettajan pätevyyden. Valmistumisensa jälkeen Hakala on siirtynyt Tampereelle kemian laboratorioon kolmivuorotyöhön.
Soppa on pitkän uransa aikana peruslaboratoriotyön ohella perehdyttänyt ja kouluttanut kollegoita sekä tehnyt laadunarviointia ja toiminut vastuuhoitajana yli kymmenen vuotta. YAMK-opintojen jälkeen työnkuva muuttui vastuuhoitajasta asiantuntijahoitajaksi.
– Opintojen myötä sain päivitettyä tiedonhankintataitoni 2020-luvulle. Sain laajemman perspektiivin siitä, kuinka laboratorio toimii eri erikoisaloilla, kuvailee hematologialla lähes 25 vuotta työskennellyt Soppa.
Laboratorioalan kokonaisymmärrys kasvoi
Opintojen aikana Soppa ja Hakala saivat etäisyyttä omaan työhönsä ja uusia kontakteja muihin kollegoihin. Uuden ammatillisen verkoston kasvattaminen avasi silmiä monille oivalluksille.
– Koulutuksen parhaimpia anteja olivat yhteiset opintojaksot muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Silloin pääsi verkostoitumaan Helsingissä, Oulussa, Turussa ja Kuopiossa opiskelevien bioanalyytikkojen kanssa. Oli hyödyllistä kuulla, miten muualla tehdään asioita ja ratkaistaan ongelmia, Hakala mainitsee.
Opinnoissa sai myös näkymän kansainväliseen yhteistyöhön ja sen merkitykseen laboratorioalan kehittämisessä. Kaiken kaikkiaan kokonaisvaltainen ymmärrys laboratorioalasta kasvoi valtavasti.
– Laboratoriohoitajat tarvitsevat työssään sekä vankan teoriaosaamisen että käytännön taidot. Opiskellessa oli hienoa saada syventyä tieteellisiin artikkeleihin, joiden lukemiseen ei työn ohella olisi ollut aikaa, Soppa kertoo.
YAMK-opinnoissa oli mahdollista valita oman alan opintojaksojen lisäksi myös muita, itseä kiinnostavia kursseja. Soppa opiskeli muun muassa projektinhallintaa ja tietojohtamista, ja Hakala osallistui muun muassa HR-johtamisen ja talousperusteiden kursseille. Intensiivisen opiskelun jälkeenkään halu oppia uutta ei sammunut – molemmille naisille jäi kytemään palo opiskella vielä lisää.
Fimlabilla on viisi keskussairaaloiden yhteydessä toimivaa 24/7-laboratoriota, jotka ovat aina avoinna. Tampereen, Vaasan, Hämeenlinnan, Jyväskylän ja Lahden laboratorioissa työskentelee noin 200 kolmivuorotyötä tekevää fimlabilaista.
Vaikka keskussairaalat hiljenevät yöksi, Fimlabin 24/7-laboratorioissa työskennellään intensiivisesti. Yövuorossa on aina kaksi laboratoriohoitajaa, jotka hoitavat koko sairaalan yöllisen näytteenoton ja analytiikan sekä muut yönaikaiset toimet.
Laboratorioiden yölliset rutiinit vaihtelevat osaston mukaan. Jyväskylässä hematologian puolella yöt ovat aikataulutettuja verenkuva- ja virtsa-analysaattoreiden pesujen, sammutusten ja kontrollointien vuoksi.
– Verikeskuksessa tehdään yöllä tarvittaessa vasta-ainetunnistuksia ja soitetaan konsultaatioita. Samalla olemme valmiudessa lähettämään verituotteita osastoille ja tarvittaessa hätäverta niitä tarvitseville, kuvailee laboratoriohoitaja Oskari Kekäläinen Jyväskylän sairaala Novasta.
Tulokset valmistuvat yön aikana
Vaasan laboratoriossa ajetaan kaksi kertaa yössä hematologian osastolla kontrolli sekä kemian linjastolla kalium, natrium ja glukoosikontrolli. Näytteenottokierrolle sairaalan osastoille mennään kaksi kertaa yössä. Kello kuuden aikaan alkaa valmistautuminen aamuvuorolaisten saapumiseen, jolloin otetaan kontrollinäytteet sulamaan pakkasesta ja siistitään paikat.
– Potilaat harvemmin tietävät laboratorion päivystävän myös 24/7-toiminnassa, koska työn potilaalle näkyvä osa rajoittuu näytteenottoon. Monesti potilaat yllättyvät kuullessaan tulosten valmistuvan jo yön aikana, laboratoriohoitaja Jenny Sabel Vaasasta kertoo.
Potilaiden nukkuessa veriputket kulkevat vilkkaasti myös öisin sairaalan putkiposti- ja tempusratoja pitkin, joista ne päätyvät automaatioradalle ja sieltä eteenpäin analysaattoreille tutkimuksia varten. Kaikessa hiljaisuudessa tulokset siirtyvät hoitavalle taholle ja ovat valmiina jo ennen potilaan heräämistä.
– Potilaan näkökulmasta on kaikkein olennaisinta, että kaikkiin näytepyyntöihin vastataan myös yöllä. Näytteiden käsittelyn ja analysoinnin lisäksi yöllä tehdään analysaattoreiden huoltoja sekä muita avustavia toimenpiteitä, laboratoriohoitaja Sirita Janatuinen Tampereelta kertoo.
Tampereen kemian 24/7-laboratoriossa muun muassa hyytymistutkimukset ja niiden validointi kuuluvat myös olennaisena osana yötöihin. Aamuyöllä laitetaan kontrollit ja tarvittavat reagenssilisäykset valmiiksi, jotta laitteet ovat aamulla toimintakykyisiä ja valmiina uuteen päivään.
Bioanalyytikko Solveig Nykvist aloitti vuoden 2021 alussa laboratoriotyönjohtajana Vaasassa. Eteneminen hoitajasta työnjohtajaksi on vaatinut paitsi sitkeyttä ja innostusta alaan, myös aimo annoksen rohkeutta.
Nykvist aloitti työuransa Vaasan keskussairaalan mikrobiologian laboratoriossa vuonna 2008. Muutaman vuoden jälkeen hän siirtyi asiakaspalvelun puolelle. Sitten syttyi kipinä jatko-opintoihin, ja Nykvist aloitti ylemmän AMK-tutkinnon opinnot ammattikorkeakoulu Noviassa. Opinnot ovat nyt loppusuoralla, ja valmistuminen häämöttää lähitulevaisuudessa.
– Haluan kehittyä jatkuvasti, enkä pelkää haasteita. Kun kuulin viime talvena, että paikka on auki, tunsin olevani valmis yrittämään uudessa tehtävässä. Laitoin rohkeasti hakemuksen sisään, ja tässä ollaan nyt, Nykvist hymyilee.
Siirtyminen laboratoriohoitajasta työnjohtajaksi ei käy käden käänteessä. Pitkä työkokemus ja rohkeus ottaa vastaan haasteita ovat auttaneet uuden roolin omaksumisessa. Nykvist pitää ihmisistä ja vuorovaikutuksesta, mistä on paljon apua sekä asiakaspalvelussa että esihenkilön työssä.
– Eniten opittavaa on ollut henkilöstöasioissa. Alkukankeuden jälkeen johtamiseen liittyvät tehtävät ovat alkaneet luonnistua paremmin. Olen saanut korvaamatonta apua Fimlabin HR-osastolta: heillä on erinomaisia työkaluja ja valmennuksia uusille esihenkilöille. Myös oma esihenkilöni ja kollegani ovat tukeneet minua, Nykvist kiittää.
Fimlabissa voimaa kollegoista
Vaasan keskussairaalan laboratoriot liittyivät Fimlabiin vuonna 2020. Se merkitsi Nykvistille ammatillisesti isoa muutosta positiiviseen suuntaan.
– Keskussairaalassa olimme oma erillinen, pieni ammattiryhmämme sairaanhoitajien ja lääkäreiden joukossa. Nyt kaikki kollegat ovat laboratorioalan ihmisiä, mikä on tuonut työhön uutta ulottuvuutta. Kaikilla on yhteinen ymmärrys asioista, joten apua voi saada helposti, Nykvist kehuu.
Laboratorioala on vaativaa, minkä vuoksi Nykvist voi lämpimästi suositella sitä nuorille tai alan vaihtoa harkitseville. Bioanalytiikkaa pitää osata laaja-alaisesti, ja on oltava ymmärrys, miksi mitäkin tehdään. Luotettavan tuloksen saamiseksi on osattava tehdä oikeaa preanalytiikkaa ja tulkittava kokeita oikein.
– Pidän laboratorioalasta sen monipuolisuuden vuoksi, sillä siinä saa tehdä töitä sekä ihmisten että laitteiden kanssa. Esimerkiksi diagnostiikka vaatii erityistä tarkkuutta ja sisältää paljon käsityötä. Asiakaspalvelussa saa puolestaan kohdata ihmisiä iloineen ja suruineen, Nykvist luonnehtii.
Fimlab tarjoaa laboratoriopalveluita yli sadassa toimipisteessä Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla. Näytteenoton arki on toisinaan hektistä, mutta positiivinen palaute motivoi työntekijöitä.
Sadat näytteenottajat palvelevat Fimlabin asiakkaita päivittäin useissa eri toimipisteissä. Näytteenottajien työpäivä alkaa tavallisesti tulevan päivän läpikäynnillä. Hoitajat varmistavat, onko tiedossa esimerkiksi jotain poikkeuksellista, kuten erikoistutkimuksia. Jokaisella työntekijällä on päivän aikana oma roolinsa, mutta työt hoidetaan yhteisvastuullisesti.
Näytteenottajien päivä koostuu yleensä asiakaspalvelusta ja näytteenotosta. Näytteet pakataan lähetettäväksi eteenpäin, minkä lisäksi työtehtäviin voi kuulua vaikkapa saapuvan tavaran purkua tai tarvikkeiden pakkaamista ammattilaisasiakkaille. Joissakin toimipisteissä tehdään lisäksi potilastutkimuksia ja näytteiden analysointia. Jotta arki sujuisi mahdollisimman jouhevasti, laboratorion työntekijöiden tukena toimii palvelupäällikkö.
Yksi Fimlabin pohjoisen toimialueen kolmesta palvelupäälliköstä on Tarja Tick-Sinkkilä. Hänen tehtävänään on huolehtia siitä, että palvelu pelaa niin kuluttaja-asiakkaiden kuin ammattilaisasiakkaidenkin kohdalla. Tiivis yhteistyö näytteenottajien kanssa on avainasemassa.
– Teen kaikkeni, jotta hoitajien työ sujuisi ongelmitta. Huolehdin tehtävänjaosta ja ratkon erilaisia ongelmatilanteita, jotta hoitajat voivat keskittyä olennaiseen. Pyrin olemaan heille tukena ja apuna tilanteen vaatimusten mukaan. Tämä vaatii meiltä kaikilta vuorovaikutustaitoja ja avoimuutta, Tick-Sinkkilä kuvailee.
Fimlabilla hyvä maine työnantajana
Palvelupäällikön arki pitää sisällään niin suunnittelua kuin käytännön ongelmien ratkomista. Jos toimipisteen resurssit ovat esimerkiksi joskus vajaat, Tick-Sinkkilä saattaa käydä keskustelemassa vuoroaan odottavien asiakkaiden kanssa ennen varsinaista näytteenottoa.
– Kun kerromme asiakkaille, että aikataulu on viivästynyt, negatiivinen palaute hoitajille vähenee merkittävästi.
Pääasiallisesti näytteenottajien saama palaute on positiivista. Palaute tulee yleensä suoraan asiakkailta näytteenoton yhteydessä. Myös vahva luottamus kollegoihin ja koko työyhteisöön motivoi työntekijöitä. Fimlabin maine hyvänä työnantajana on kiirinyt myös niin, että jo työhakemuksessa joku saattaa mainita sen.
– Kun luen työhakemuksen, josta huokuu aito tahto päästä mukaan juuri meidän tiimiimme, tiedän tehneeni myös omalta osaltani työni hyvin, Tick-Sinkkilä sanoo.
Opiskelijaohjauksella merkittävä rooli laboratorion arjessa
Rekrytoinnista puhuttaessa katse kääntyy opiskelijoihin. Opiskelijoilla ja opiskelijanohjauksella on Tarja Tick-Sinkkilän mukaan koko ajan merkittävämpi rooli Fimlabin ja laboratorioiden arjessa juuri rekrytoinnin näkökulmasta.
– Opiskelijaohjaus on meillä luonteva ja tärkeä osa arkea. Kun opiskelijat on otettu vastaan hyvin, he kokevat olevansa osa Fimlabin tiimiä ja tulevat myöhemmin mielellään töihin meille, Tick-Sinkkilä kertoo.
Onnistuneesta opiskelijanohjauksesta on kiittäminen Fimlabin motivoituneita opiskelijavastaavia. Fimlabissa opiskelija saa käytännössä saman perehdytyksen kuin uusi työntekijä. Lisäksi opiskelijoiden henkilökohtaiset oppimistavoitteet tehdään kaikille tutuiksi, ja palautetta annetaan säännöllisesti.
– Haluamme tarjota mahdollisimman hedelmällisen harjoittelun jokaiselle opiskelijalle, Tick-Sinkkilä toteaa.
Fimlabin työntekijöille on tarjolla monenlaisia mahdollisuuksia kehittyä ja muokata työstä itselle mieluisaa. Tarjolla on säännöllisesti esimerkiksi erilaisia vastuutehtäviä, asiantuntijatehtäviä ja pilotointimahdollisuuksia. Jos intoa vain löytyy, työntekijälle voi olla tarjolla jotain uutta ja erilaista.
– Kerron erilaisista mahdollisuuksista työntekijöille ja välitän myös heidän toiveensa eteenpäin.
