Fimlab tekee tiivistä yhteistyötä TAMKin kanssa
Fimlabilla on tärkeä rooli bioanalyytikko-opiskelijoiden harjoittelupaikkojen tarjoajana. Tiivis yhteistyö Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa sujuvoittaa harjoittelupaikkojen täyttämistä, mikä palvelee sekä opiskelijoita, oppilaitosta että Fimlabia.
TAMKista bioanalyytikoiksi joulukuussa 2021 valmistuneet laboratoriohoitajat Janna Setälä ja Anni-Liina Honkakunnas työllistyivät heti valmistumisensa jälkeen Fimlab Laboratorioille. Opiskeluaikana suoritettujen harjoittelujaksojen aikana talon tavat ja ihmiset olivat tulleet jo molemmille tutuiksi. Siirtymä opinnoista työelämään sujui harjoittelun ansiosta helposti.
Opintojen alussa opiskelijoilla ei välttämättä aina ole kovin selkeää käsitystä tulevasta työstä. Harjoittelujaksot ovat tärkeitä paitsi taitojen kartuttamisen kannalta myös työelämään orientoitumisen näkökulmasta. Harjoittelu antaa realistisen kuvan laboratorioalan arjesta ja käytännöistä.
– Pääsimme heti ensimmäisen opintovuoden syksynä esittelykierrokselle Fimlabin keskuslaboratorioon Tampereella. Tutustumiskäynnin aikana näimme konkreettisesti millaisia erilaisia laboratorioita ja työpisteitä Fimlabissa on. Se auttoi hahmottamaan, mikä erityisala voisi jatkossa kiinnostaa enemmän, kertoo nykyään Fimlabin verikeskuksessa työskentelevä Honkakunnas.
Harjoittelujaksot tuovat taitoja ja varmuutta
Ensimmäisen opintovuoden keväänä Honkakunnas ja Setälä suorittivat lyhyen näytteenottoharjoittelun ja kolmantena vuonna pidemmän, puolen vuoden mittaisen perusharjoittelun Fimlabissa. Silloin opiskelijat pääsivät tutustumaan yleisimpiin laboratorioihin kuten kemiaan, hematologiaan, patologiaan, mikrobiologiaan ja verikeskukseen.
Viimeisenä opintovuonna opiskelijat perehtyivät Fimlabissa kuuden viikon mittaisella syventävällä harjoittelujaksolla yhteen tai kahteen erityisalaan. Setälä pääsi toiveidensa mukaan harjoitteluun kolmeksi viikoksi kantasoluille ja kolmeksi viikoksi immunologiaan.
– Tutoroiva opettajamme alkoi koordinoida syksyn syventävää harjoittelujaksoa jo hyvissä ajoin alkuvuodesta. Keskustelimme ja sovimme luokan kesken, ketkä hakevat mihinkin paikkaan. Onneksi lähes kaikki pääsivät omaan ykkösvaihtoehtoonsa, iloitsee Fimlabin näytekäsittelyssä työskentelevä Setälä.
Harjoittelijoiden perehdytys sujui kiireenkin keskellä hyvin, ja asenne opiskelijoita kohtaan oli kautta linjan myönteinen ja kannustava. Kollegat rohkaisivat myös hakemaan töitä Fimlabilta heti valmistumisen jälkeen. Setälä oli ollut Fimlabilla kesätöissä jo edeltävänä kesänä, minkä ansiosta työpaikka järjestyi helposti näytekäsittelystä. Honkakunnas työllistyi myös nopeasti ja pääsi verikeskukseen töihin, kuten oli opintojen aikana haaveillutkin.
YAMK-tutkinto antoi eväät laboratoriotyön kehittämiseen
Fimlabin asiantuntijahoitaja Kirsi Soppa ja laboratoriohoitaja Tiina Hakala saivat viime syksynä päätökseen ylemmät ammattikorkeakouluopintonsa Tampereen ammattikorkeakoulussa. Kliinisen asiantuntijan opintolinjalta valmistuneet Soppa ja Hakala ovat motivoituneita kehittämään laboratoriotyötä saamillaan opeilla.
Hakala oli ennen opintojaan työskennellyt Hämeenkyrössä asiakaspalvelussa useita vuosia. Halu päästä kehittämään itseään johti päätökseen hakea opiskelupaikkaa ja opintovapaata.
– Opiskelu oli innostava ponnahduslauta uuteen vaiheeseen. Nyt toivon, että pääsen jossain vaiheessa panostamaan laboratoriotyön kehittämiseen ja suunnitteluun, Hakala kertoo.
Hakala suoritti TAMKissa tuplaurakan: kliinisen asiantuntijan tutkinnon lisäksi hän hankki myös ammatillisen opettajan pätevyyden. Valmistumisensa jälkeen Hakala on siirtynyt Tampereelle kemian laboratorioon kolmivuorotyöhön.
Soppa on pitkän uransa aikana peruslaboratoriotyön ohella perehdyttänyt ja kouluttanut kollegoita sekä tehnyt laadunarviointia ja toiminut vastuuhoitajana yli kymmenen vuotta. YAMK-opintojen jälkeen työnkuva muuttui vastuuhoitajasta asiantuntijahoitajaksi.
– Opintojen myötä sain päivitettyä tiedonhankintataitoni 2020-luvulle. Sain laajemman perspektiivin siitä, kuinka laboratorio toimii eri erikoisaloilla, kuvailee hematologialla lähes 25 vuotta työskennellyt Soppa.
Laboratorioalan kokonaisymmärrys kasvoi
Opintojen aikana Soppa ja Hakala saivat etäisyyttä omaan työhönsä ja uusia kontakteja muihin kollegoihin. Uuden ammatillisen verkoston kasvattaminen avasi silmiä monille oivalluksille.
– Koulutuksen parhaimpia anteja olivat yhteiset opintojaksot muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Silloin pääsi verkostoitumaan Helsingissä, Oulussa, Turussa ja Kuopiossa opiskelevien bioanalyytikkojen kanssa. Oli hyödyllistä kuulla, miten muualla tehdään asioita ja ratkaistaan ongelmia, Hakala mainitsee.
Opinnoissa sai myös näkymän kansainväliseen yhteistyöhön ja sen merkitykseen laboratorioalan kehittämisessä. Kaiken kaikkiaan kokonaisvaltainen ymmärrys laboratorioalasta kasvoi valtavasti.
– Laboratoriohoitajat tarvitsevat työssään sekä vankan teoriaosaamisen että käytännön taidot. Opiskellessa oli hienoa saada syventyä tieteellisiin artikkeleihin, joiden lukemiseen ei työn ohella olisi ollut aikaa, Soppa kertoo.
YAMK-opinnoissa oli mahdollista valita oman alan opintojaksojen lisäksi myös muita, itseä kiinnostavia kursseja. Soppa opiskeli muun muassa projektinhallintaa ja tietojohtamista, ja Hakala osallistui muun muassa HR-johtamisen ja talousperusteiden kursseille. Intensiivisen opiskelun jälkeenkään halu oppia uutta ei sammunut – molemmille naisille jäi kytemään palo opiskella vielä lisää.
24/7-laboratorioissa tehdään analytiikkaa ympäri vuorokauden
Fimlabilla on viisi keskussairaaloiden yhteydessä toimivaa 24/7-laboratoriota, jotka ovat aina avoinna. Tampereen, Vaasan, Hämeenlinnan, Jyväskylän ja Lahden laboratorioissa työskentelee noin 200 kolmivuorotyötä tekevää fimlabilaista.
Vaikka keskussairaalat hiljenevät yöksi, Fimlabin 24/7-laboratorioissa työskennellään intensiivisesti. Yövuorossa on aina kaksi laboratoriohoitajaa, jotka hoitavat koko sairaalan yöllisen näytteenoton ja analytiikan sekä muut yönaikaiset toimet.
Laboratorioiden yölliset rutiinit vaihtelevat osaston mukaan. Jyväskylässä hematologian puolella yöt ovat aikataulutettuja verenkuva- ja virtsa-analysaattoreiden pesujen, sammutusten ja kontrollointien vuoksi.
– Verikeskuksessa tehdään yöllä tarvittaessa vasta-ainetunnistuksia ja soitetaan konsultaatioita. Samalla olemme valmiudessa lähettämään verituotteita osastoille ja tarvittaessa hätäverta niitä tarvitseville, kuvailee laboratoriohoitaja Oskari Kekäläinen Jyväskylän sairaala Novasta.
Tulokset valmistuvat yön aikana
Vaasan laboratoriossa ajetaan kaksi kertaa yössä hematologian osastolla kontrolli sekä kemian linjastolla kalium, natrium ja glukoosikontrolli. Näytteenottokierrolle sairaalan osastoille mennään kaksi kertaa yössä. Kello kuuden aikaan alkaa valmistautuminen aamuvuorolaisten saapumiseen, jolloin otetaan kontrollinäytteet sulamaan pakkasesta ja siistitään paikat.
– Potilaat harvemmin tietävät laboratorion päivystävän myös 24/7-toiminnassa, koska työn potilaalle näkyvä osa rajoittuu näytteenottoon. Monesti potilaat yllättyvät kuullessaan tulosten valmistuvan jo yön aikana, laboratoriohoitaja Jenny Sabel Vaasasta kertoo.
Potilaiden nukkuessa veriputket kulkevat vilkkaasti myös öisin sairaalan putkiposti- ja tempusratoja pitkin, joista ne päätyvät automaatioradalle ja sieltä eteenpäin analysaattoreille tutkimuksia varten. Kaikessa hiljaisuudessa tulokset siirtyvät hoitavalle taholle ja ovat valmiina jo ennen potilaan heräämistä.
– Potilaan näkökulmasta on kaikkein olennaisinta, että kaikkiin näytepyyntöihin vastataan myös yöllä. Näytteiden käsittelyn ja analysoinnin lisäksi yöllä tehdään analysaattoreiden huoltoja sekä muita avustavia toimenpiteitä, laboratoriohoitaja Sirita Janatuinen Tampereelta kertoo.
Tampereen kemian 24/7-laboratoriossa muun muassa hyytymistutkimukset ja niiden validointi kuuluvat myös olennaisena osana yötöihin. Aamuyöllä laitetaan kontrollit ja tarvittavat reagenssilisäykset valmiiksi, jotta laitteet ovat aamulla toimintakykyisiä ja valmiina uuteen päivään.
Työn imu vie eteenpäin – laboratoriohoitajasta työnjohtajaksi
Bioanalyytikko Solveig Nykvist aloitti vuoden 2021 alussa laboratoriotyönjohtajana Vaasassa. Eteneminen hoitajasta työnjohtajaksi on vaatinut paitsi sitkeyttä ja innostusta alaan, myös aimo annoksen rohkeutta.
Nykvist aloitti työuransa Vaasan keskussairaalan mikrobiologian laboratoriossa vuonna 2008. Muutaman vuoden jälkeen hän siirtyi asiakaspalvelun puolelle. Sitten syttyi kipinä jatko-opintoihin, ja Nykvist aloitti ylemmän AMK-tutkinnon opinnot ammattikorkeakoulu Noviassa. Opinnot ovat nyt loppusuoralla, ja valmistuminen häämöttää lähitulevaisuudessa.
– Haluan kehittyä jatkuvasti, enkä pelkää haasteita. Kun kuulin viime talvena, että paikka on auki, tunsin olevani valmis yrittämään uudessa tehtävässä. Laitoin rohkeasti hakemuksen sisään, ja tässä ollaan nyt, Nykvist hymyilee.
Siirtyminen laboratoriohoitajasta työnjohtajaksi ei käy käden käänteessä. Pitkä työkokemus ja rohkeus ottaa vastaan haasteita ovat auttaneet uuden roolin omaksumisessa. Nykvist pitää ihmisistä ja vuorovaikutuksesta, mistä on paljon apua sekä asiakaspalvelussa että esihenkilön työssä.
– Eniten opittavaa on ollut henkilöstöasioissa. Alkukankeuden jälkeen johtamiseen liittyvät tehtävät ovat alkaneet luonnistua paremmin. Olen saanut korvaamatonta apua Fimlabin HR-osastolta: heillä on erinomaisia työkaluja ja valmennuksia uusille esihenkilöille. Myös oma esihenkilöni ja kollegani ovat tukeneet minua, Nykvist kiittää.
Fimlabissa voimaa kollegoista
Vaasan keskussairaalan laboratoriot liittyivät Fimlabiin vuonna 2020. Se merkitsi Nykvistille ammatillisesti isoa muutosta positiiviseen suuntaan.
– Keskussairaalassa olimme oma erillinen, pieni ammattiryhmämme sairaanhoitajien ja lääkäreiden joukossa. Nyt kaikki kollegat ovat laboratorioalan ihmisiä, mikä on tuonut työhön uutta ulottuvuutta. Kaikilla on yhteinen ymmärrys asioista, joten apua voi saada helposti, Nykvist kehuu.
Laboratorioala on vaativaa, minkä vuoksi Nykvist voi lämpimästi suositella sitä nuorille tai alan vaihtoa harkitseville. Bioanalytiikkaa pitää osata laaja-alaisesti, ja on oltava ymmärrys, miksi mitäkin tehdään. Luotettavan tuloksen saamiseksi on osattava tehdä oikeaa preanalytiikkaa ja tulkittava kokeita oikein.
– Pidän laboratorioalasta sen monipuolisuuden vuoksi, sillä siinä saa tehdä töitä sekä ihmisten että laitteiden kanssa. Esimerkiksi diagnostiikka vaatii erityistä tarkkuutta ja sisältää paljon käsityötä. Asiakaspalvelussa saa puolestaan kohdata ihmisiä iloineen ja suruineen, Nykvist luonnehtii.
Palvelupäällikkö huolehtii, että laboratorion arki rullaa sujuvasti
Fimlab tarjoaa laboratoriopalveluita yli sadassa toimipisteessä Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla. Näytteenoton arki on toisinaan hektistä, mutta positiivinen palaute motivoi työntekijöitä.
Sadat näytteenottajat palvelevat Fimlabin asiakkaita päivittäin useissa eri toimipisteissä. Näytteenottajien työpäivä alkaa tavallisesti tulevan päivän läpikäynnillä. Hoitajat varmistavat, onko tiedossa esimerkiksi jotain poikkeuksellista, kuten erikoistutkimuksia. Jokaisella työntekijällä on päivän aikana oma roolinsa, mutta työt hoidetaan yhteisvastuullisesti.
Näytteenottajien päivä koostuu yleensä asiakaspalvelusta ja näytteenotosta. Näytteet pakataan lähetettäväksi eteenpäin, minkä lisäksi työtehtäviin voi kuulua vaikkapa saapuvan tavaran purkua tai tarvikkeiden pakkaamista ammattilaisasiakkaille. Joissakin toimipisteissä tehdään lisäksi potilastutkimuksia ja näytteiden analysointia. Jotta arki sujuisi mahdollisimman jouhevasti, laboratorion työntekijöiden tukena toimii palvelupäällikkö.
Yksi Fimlabin pohjoisen toimialueen kolmesta palvelupäälliköstä on Tarja Tick-Sinkkilä. Hänen tehtävänään on huolehtia siitä, että palvelu pelaa niin kuluttaja-asiakkaiden kuin ammattilaisasiakkaidenkin kohdalla. Tiivis yhteistyö näytteenottajien kanssa on avainasemassa.
– Teen kaikkeni, jotta hoitajien työ sujuisi ongelmitta. Huolehdin tehtävänjaosta ja ratkon erilaisia ongelmatilanteita, jotta hoitajat voivat keskittyä olennaiseen. Pyrin olemaan heille tukena ja apuna tilanteen vaatimusten mukaan. Tämä vaatii meiltä kaikilta vuorovaikutustaitoja ja avoimuutta, Tick-Sinkkilä kuvailee.
Fimlabilla hyvä maine työnantajana
Palvelupäällikön arki pitää sisällään niin suunnittelua kuin käytännön ongelmien ratkomista. Jos toimipisteen resurssit ovat esimerkiksi joskus vajaat, Tick-Sinkkilä saattaa käydä keskustelemassa vuoroaan odottavien asiakkaiden kanssa ennen varsinaista näytteenottoa.
– Kun kerromme asiakkaille, että aikataulu on viivästynyt, negatiivinen palaute hoitajille vähenee merkittävästi.
Pääasiallisesti näytteenottajien saama palaute on positiivista. Palaute tulee yleensä suoraan asiakkailta näytteenoton yhteydessä. Myös vahva luottamus kollegoihin ja koko työyhteisöön motivoi työntekijöitä. Fimlabin maine hyvänä työnantajana on kiirinyt myös niin, että jo työhakemuksessa joku saattaa mainita sen.
– Kun luen työhakemuksen, josta huokuu aito tahto päästä mukaan juuri meidän tiimiimme, tiedän tehneeni myös omalta osaltani työni hyvin, Tick-Sinkkilä sanoo.
Opiskelijaohjauksella merkittävä rooli laboratorion arjessa
Rekrytoinnista puhuttaessa katse kääntyy opiskelijoihin. Opiskelijoilla ja opiskelijanohjauksella on Tarja Tick-Sinkkilän mukaan koko ajan merkittävämpi rooli Fimlabin ja laboratorioiden arjessa juuri rekrytoinnin näkökulmasta.
– Opiskelijaohjaus on meillä luonteva ja tärkeä osa arkea. Kun opiskelijat on otettu vastaan hyvin, he kokevat olevansa osa Fimlabin tiimiä ja tulevat myöhemmin mielellään töihin meille, Tick-Sinkkilä kertoo.
Onnistuneesta opiskelijanohjauksesta on kiittäminen Fimlabin motivoituneita opiskelijavastaavia. Fimlabissa opiskelija saa käytännössä saman perehdytyksen kuin uusi työntekijä. Lisäksi opiskelijoiden henkilökohtaiset oppimistavoitteet tehdään kaikille tutuiksi, ja palautetta annetaan säännöllisesti.
– Haluamme tarjota mahdollisimman hedelmällisen harjoittelun jokaiselle opiskelijalle, Tick-Sinkkilä toteaa.
Fimlabin työntekijöille on tarjolla monenlaisia mahdollisuuksia kehittyä ja muokata työstä itselle mieluisaa. Tarjolla on säännöllisesti esimerkiksi erilaisia vastuutehtäviä, asiantuntijatehtäviä ja pilotointimahdollisuuksia. Jos intoa vain löytyy, työntekijälle voi olla tarjolla jotain uutta ja erilaista.
– Kerron erilaisista mahdollisuuksista työntekijöille ja välitän myös heidän toiveensa eteenpäin.
Palvelupäällikkö Minna Mäkinen kertoo työstään – katso video!