Suosittelemme maskin käyttöä laboratoriossa asioidessasi, mikäli sinulla on hengitystieinfektion oireita. Saavuthan laboratorioon vasta juuri ennen sinulle varattua aikaa.
Varaa aika puhelimitse
Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Päijät-Häme (Arkisin ma-pe klo 7-18)
Arki Fimlabin mikrobiologian laboratorioissa on ollut helmikuusta lähtien jatkuvaa kehitystyötä. Koronapandemian toisella aallolla virta ei vie niin voimakkaasti kuin ensimmäisellä, sillä nyt koronaviruksesta on paitsi kokemusta myös paljon tietoa.
Alkukeväästä puhjennut koronapandemia polkaisi vauhtiin nopeatempoisen, erityisesti mikrobiologian erikoisalaa haastaneen kehitysvaiheen. Uusia testausmenetelmiä alettiin pystyttää kiivaasti. Volyymia kasvatettiin nopeasti isommille laitteille, sillä tuotanto vaati kipeästi moninkertaistamista. Kevään mittaan tilanne koheni ja yhä suurempia näytemääriä saatiin tutkittua. Hiljalleen kansalliset rajoitustoimet alkoivat purra, ja kesään mennessä tilanne rauhoittui.
Rauhoittunut tilanne antoi laboratorion henkilökunnalle ansaitun hengähdystauon. Kääntöpuolena positiivisten näytteiden vähäisyys hidasti kehitystyötä.
– Toinen aalto nosti päätään alkusyksystä. Sitä mukaa, kun positiivisten näytteiden määrä kasvoi, myös tutkimus- ja kehitystyömme eteni. Parhaimmillaan olemme tutkineet yli 4000 näytettä päivässä, kertoo mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari.
Yhdistelmätestit sairaalapotilaille
Henkilöstöä koronadiagnostiikkaan on lisätty huomattavasti: näytteenottoon noin sata uutta työntekijää ja analytiikkaankin useita kymmeniä. Laitehankintoja koronatestaukseen on tehty hyvin etupainotteisesti. Odotusajat ovat kuitenkin valitettavan pitkiä. Kun laitteet saadaan asennettua, voi tarvikkeiden saatavuus muodostua ongelmaksi.
Syksyn aikana näytemäärät jälleen nousivat ajoittain hyvinkin nopeasti ja haastoivat testauskapasiteettia suuresti. Seiskarin mukaan kansallinen tilanne on tällä hetkellä huolestuttava.
– Tartuntamäärät ovat kovassa kasvussa monella alueella. Tämä näkyy myös sekä tekemiemme covid-19-tutkimusten määrän nousuna että positiivisten tulosten osuuden kasvuna.
Uutena kehitysaskeleena Fimlab on ottamassa käyttöön yhdistelmätestit. Niiden avulla voidaan tutkia samalla analyysilla sekä korona että influenssa nopeasti yhdellä testillä. Yhdistelmätestit on tarkoitettu vaikeammin oireilevien sairaalapotilaiden hoitoon kattavamman diagnostiikan tueksi, erityisesti influenssakautta ajatellen. Pandemian hillitsemiseksi tehtävässä massatestauksessa sen sijaan riittää edelleen se, että näytteistä tutkitaan ainoastaan koronavirusta.
Testaus ei pysäytä pandemiaa
Kansainvälisellä mittapuulla Suomessa on meneillään toisen aallon kiihtyvä vaihe. Toisin kuin viime keväänä, viruksesta ja sen leviämiskyvystä on nyt hyvä käsitys. Tämä osaltaan auttaa koronan leviämisen hillitsemisessä.
Seiskari muistuttaa, että vaikka testaus lisää tietoa koronaviruksesta, se ei riitä pysäyttämään pandemiaa.
– Tähän tarvitsemme alueellisia rajoituksia. Nyt ei saa tulla taisteluväsymystä, vaan jokaisen on kannettava vastuu omalta osaltaan. Kuten aiemmat kokemuksemme ovat osoittaneet, nopeakin leviäminen voidaan saada kuriin.
Fimlabin
toiminta-alueella koettiin lokakuussa koronatilanteen nopea kiihtymisvaihe. Tilastot
osoittavat, että testiin hakeutumisessa ja positiivisten tulosten
ilmaantuvuudessa on sukupuolisidonnaisia eroja. Asiantuntijat muistuttavat,
että myös lieväoireisten on syytä hakeutua testattaviksi ja välttää sosiaalisia
kontakteja.
Fimlabin toiminta-alueella todettiin syyskuun
lopussa vain noin 10–12 positiivista covid-19-tutkimustulosta päivässä. Lokakuun
alussa viiden päivän aikana positiivisten tulosten määrä moninkertaistui lähes
90:een päivässä. Yli 60 positiivisen tutkimustuloksen päivävauhti jatkui kaksi
viikkoa. Neljässä viikossa tilanne saatiin hallintaan ja saavutettiin syyskuun
lopun ilmaantuvuustilanne.
Voidaan siis sanoa, että infektion leviäminen
tapahtui muutamassa päivässä, sammuttaminen kesti ainakin kaksi viikkoa ja
jälkisammutustoimet vaativat jopa neljä viikkoa.
– Parin viikon ajan olimme samalla ilmaantuvuustasolla kuin ennen ilmaantuvuuden äkillistä nousua, kunnes aivan viime päivinä ilmaantuvuus kääntyi taas huolestuttavasti uuteen nousuun. Emme siis voi tuudittautua siihen, että korona on selätetty, vaan on ymmärrettävä, että tilanne voi riistäytyä käsistä muutamissa päivissä, sanoo mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari.
Positiivisten koronatulosten keskiarvoinen, päiväkohtainen ilmaantuvuus seurannan aikana 13.7.–16.11.2020.
Naiset kävivät testattavana miehiä aktiivisemmin
Heinäkuulta alkavan seurannan mukaan naiset hakeutuvat
testattaviksi miehiä aktiivisemmin. Sen sijaan positiivinen tutkimustulos on
todennäköisempi miehillä. Tutkimuksessa
käyneistä kaikkiaan 42 prosenttia oli miehiä ja silti positiivisista tuloksista
yli puolet todettiin heillä.
Kaikkein
aktiivisimmin testattiin työikäisiä naisia. Heidän osuutensa testatuista oli enimmillään
lähes viidenneksen suurempi kuin vastaavan ikäisten miesten.
– Tämä selittynee terveydenhuollon ja opetustoimen henkilöstön runsaalla testaamisella. Runsas testaaminen ei kuitenkaan tuonut esille vastaavassa määrin positiivisia tuloksia, toteaa palvelujohtaja Anu Mustila.
Seurannan aikana testatuista henkilöistä 42 prosenttia oli miehiä ja 58 prosenttia naisia. Positiivisista tuloksista yli puolet, 52 prosenttia, todettiin miehillä.
Se, että myös iäkkäämmät, yli 60-vuotiaat miehet
hakeutuivat testattaviksi harvemmin kuin saman ikäiset naiset, jää vaille
selitystä. Paitsi näissä ikäryhmissä myös nuorilla 21–30-vuotiailla miehillä
positiivinen tutkimustulos oli kaikkein todennäköisin.
Testiin matalalla kynnyksellä
Sitä, hakeudutaanko covid-19-tutkimuksiin
samanlaisella kynnyksellä iästä ja sukupuolesta riippumatta, on Mustilan mukaan
syytä pohtia laajemmin.
– Miesten hakeutuminen testeihin on ollut iästä riippumatta naisia vähäisempää. Mikäli tutkimuksiin ei hakeuduta lieväoireisina tai vältetä kontaktia toisten ihmisten kanssa, voi covid-19-ilmaantuvuus nousta aivan yhtä nopeasti kuin lokakuun alussa tapahtui.
Positiivisten koronatulosten osuus koko ikäluokan tutkimusmäärästä (naiset ja miehet yhteensä).
