13.9.2022

---

Fimlabin patologian laitoksella on skannattu histologiset näytteet jo vuoden ajan. Työskentely on tehostunut monin tavoin, mikä alkaa näkyä asiakkaille muun muassa aiempaa nopeampana palveluna. Lähitulevaisuudessa tekoäly tuo apua diagnostiikkaan.

Yhteishankintana Varsinais-Suomen ja Vaasan sairaanhoitopiirien sekä SataDiagin kanssa toteutettu digipatologiaan siirtyminen on ollut valtava muutos Fimlabissa. Kompleksiseen kokonaisuuteen on liittynyt runsaasti koordinointia eri IT-toimijoiden kanssa, jotta laitteet ja eri järjestelmät on saatu toimimaan yhteen. 

Fimlabilla on käytössään maailman huipputeknologiaa edustavat palvelinohjelmistot ja skannerit. Kaikista Fimlabin erikoisaloista patologia tuottaa eniten dataa: vuodessa skannataan noin 370 000 näytelasia, mikä tarkoittaa yhteensä noin 0,5 petatavua* dataa.

– Suuri datamäärä edellyttää palvelimilta skaalautuvuutta tiedon käsittelyssä. Järjestelmien on oltava tehokkaita ja puskettava tietoa nopeasti patologien työskennellessä, havainnollistaa patologi Teemu Tolonen.

Digitaalinen katselujärjestelmä on korvannut mikroskoopit vuodessa lähes tyystin. Digikuva peittoaa näytelasin käyttömahdollisuuksiltaan monin tavoin. Skannerin kamera kuvaa näytteen näkymä näkymältä ja lopulta liittää ne yhteen ikään kuin laajaksi panoraamakuvaksi. Lopputuloksena näytteestä saadaan valtava, jopa kahden miljardin pikselin kokoinen kuva.

Hyötynä nopeus ja paikkariippumattomuus

Kansainvälisten raporttien mukaan digitaalisuus tehostaa patologien työtä tällä hetkellä noin 15–25 prosenttia. Analytiikka ruudulta on nopeaa ja vanhoja näytteitä voidaan hakea digitaalisesta kuva-arkistosta esille jopa kahdessa sekunnissa. Tästä on apua muun muassa moniammatillisissa hoitokokouksissa, kun tapauksia demonstroidaan kuvanhallintajärjestelmän kautta.

– Paikasta riippumaton konsultaatio nopeuttaa työskentelyä, kun näytelasien siirtämisen sijaan voidaan kollegalle jakaa kuva katselunäkymässä. Digikuviin voidaan myös helposti tehdä merkintöjä, joihin voidaan palata myöhemmin hoitopolun varrella, perustelee Tolonen.

Fimlabin patologit siirtyivät joustavasti ja vapaaehtoisuuteen perustuen omilla aikatauluillaan digipatologian puolelle. Kaikille patologeille hankittiin työpaikalle tehotyöasemat ja tehokannettavat kotiin etätyöskentelyä varten. Laitteisiin asennettiin peliteollisuudessa kehitetyt tehokkaat näytönohjaimet, joiden avulla jättimäisten kuvien selailu on sujuvaa.

Tekoäly mullistaa patologian

Myös tekoälyrintamalla on tapahtunut huomattavaa kehitystä viimeisen seitsemän vuoden aikana. Tekoäly soveltuu hyvin yleisimpien kasvaintyyppien ja esimerkiksi helikobakteerin analysointiin. Jotkut algoritmit tunnistavat syövän ja osaavat arvioida aggressiivisuusasteen vähintään yhtä hyvin kuin patologi. Erilaiset mittaukset esimerkiksi kasvaimen kokoon ja resektiomarginaaleihin liittyen tapahtuvat nopeasti ja tarkasti.

– Meillä on tarkoitus hankkia sopiva portfolio tekoälyalgoritmeja diagnostiikan avuksi esimerkiksi rinta-, eturauhas- ja mahasuolikudoksiin. Pilotoimme parhaillamme eturauhaskoepalojen tekoälyanalytiikkaa, ja tulokset ovat hienoja, toteaa Tolonen.

Kun integraatiot lisääntyvät ja algoritmit kehittyvät, tekoäly tulee mullistamaan diagnostiikan ja opetustyön. Digipatologian arkipäiväistyessä ei jatkossa enää puhuta digipatologiasta vaan patologiasta.

* Mittayksiköt: 1 PB = 1000 TB = 1 000 000 GB = 1 000 000 000 MB