24/7-laboratorioissa tehdään analytiikkaa ympäri vuorokauden
10.5.2022
Fimlabilla on viisi keskussairaaloiden yhteydessä toimivaa 24/7-laboratoriota, jotka ovat aina avoinna. Tampereen, Vaasan, Hämeenlinnan, Jyväskylän ja Lahden laboratorioissa työskentelee noin 200 kolmivuorotyötä tekevää fimlabilaista.
Vaikka keskussairaalat hiljenevät yöksi, Fimlabin 24/7-laboratorioissa työskennellään intensiivisesti. Yövuorossa on aina kaksi laboratoriohoitajaa, jotka hoitavat koko sairaalan yöllisen näytteenoton ja analytiikan sekä muut yönaikaiset toimet.
Laboratorioiden yölliset rutiinit vaihtelevat osaston mukaan. Jyväskylässä hematologian puolella yöt ovat aikataulutettuja verenkuva- ja virtsa-analysaattoreiden pesujen, sammutusten ja kontrollointien vuoksi.
– Verikeskuksessa tehdään yöllä tarvittaessa vasta-ainetunnistuksia ja soitetaan konsultaatioita. Samalla olemme valmiudessa lähettämään verituotteita osastoille ja tarvittaessa hätäverta niitä tarvitseville, kuvailee laboratoriohoitaja Oskari Kekäläinen Jyväskylän sairaala Novasta.
Tulokset valmistuvat yön aikana
Vaasan laboratoriossa ajetaan kaksi kertaa yössä hematologian osastolla kontrolli sekä kemian linjastolla kalium, natrium ja glukoosikontrolli. Näytteenottokierrolle sairaalan osastoille mennään kaksi kertaa yössä. Kello kuuden aikaan alkaa valmistautuminen aamuvuorolaisten saapumiseen, jolloin otetaan kontrollinäytteet sulamaan pakkasesta ja siistitään paikat.
– Potilaat harvemmin tietävät laboratorion päivystävän myös 24/7-toiminnassa, koska työn potilaalle näkyvä osa rajoittuu näytteenottoon. Monesti potilaat yllättyvät kuullessaan tulosten valmistuvan jo yön aikana, laboratoriohoitaja Jenny Sabel Vaasasta kertoo.
Potilaiden nukkuessa veriputket kulkevat vilkkaasti myös öisin sairaalan putkiposti- ja tempusratoja pitkin, joista ne päätyvät automaatioradalle ja sieltä eteenpäin analysaattoreille tutkimuksia varten. Kaikessa hiljaisuudessa tulokset siirtyvät hoitavalle taholle ja ovat valmiina jo ennen potilaan heräämistä.
– Potilaan näkökulmasta on kaikkein olennaisinta, että kaikkiin näytepyyntöihin vastataan myös yöllä. Näytteiden käsittelyn ja analysoinnin lisäksi yöllä tehdään analysaattoreiden huoltoja sekä muita avustavia toimenpiteitä, laboratoriohoitaja Sirita Janatuinen Tampereelta kertoo.
Tampereen kemian 24/7-laboratoriossa muun muassa hyytymistutkimukset ja niiden validointi kuuluvat myös olennaisena osana yötöihin. Aamuyöllä laitetaan kontrollit ja tarvittavat reagenssilisäykset valmiiksi, jotta laitteet ovat aamulla toimintakykyisiä ja valmiina uuteen päivään.
Fimlab ei ole perjantaina 1.4. alkavan lakon piirissä
31.3.2022
Perjantaina 1.4.2022 alkava, terveydenhuoltoa laajasti Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa koskeva lakko ei koske Fimlabin työntekijöitä. Fimlabin toimipisteet ja polikliininen näytteenotto palvelevat normaalisti. Myös Tampereen koronanäytteenottotoiminta Nekalassa jatkuu ennallaan.
Vaasan patologian laboratoriotoiminnot Fimlabille
29.10.2021
• Tiedote päivitetty: 1.11.2021
Fimlabin diagnostinen tarjonta täydentyy Vaasan alueella, kun Vaasan sairaanhoitopiirin patologian laboratorion tutkimuspalvelut ja lääketieteelliset kuolinsyytutkimukset siirtyvät liiketoimintakaupan myötä Fimlabille 1. joulukuuta 2021. Tämä täydentää sovittuna optiona maaliskuussa 2020 toteutettua järjestelyä, jossa pääosa Vaasan sairaanhoitopiirin laboratoriotoiminnasta siirtyi jo Fimlabin toiminnaksi.
Fimlabin vastuulla ovat jo ennestään olleet Vaasan sairaanhoitopiirin näytteenottopalvelut, verikeskuspalvelut sekä kliinisen kemian, hematologian, kliinisen mikrobiologian ja perustason kliinisen fysiologian tutkimuspalvelut.
– Analytiikan palveluvalikoimamme Pohjanmaalla on jatkossa täydellinen, Fimlabin toimitusjohtaja Ari Miettinen sanoo.
Myös Vaasan sairaanhoitopiirin patologian nykyiset työntekijät siirtyvät Fimlabille. Yhdistymisen myötä Fimlabin palvelut vahvistuvat 11:n laboratorioalan ammattilaisen osaamisella.
Syövänhoito vahvistuu Vaasan alueella
Vaasan patologia ja Fimlabin patologia ovat tehneet jo ennestäänkin yhteistyötä paitsi alan erikoislääkärien yhteisen koulutuspolun myös digipatologian kehittämiseksi. Liiketoimintakaupan myötä yhteistyö tiivistyy entisestään.
– Fimlab pystyy jatkossa täydentämään Vaasan alueella esimerkiksi syövänhoidon vaativia diagnostiikkapolkuja ja nopeuttamaan kehitystä, jossa perinteinen histopatologian diagnoosi rikastuu hematologian ja genetiikan uudemmilla menetelmillä, sanoo Fimlabin patologian erikoisalajohtaja Mika Tirkkonen.
Jyväskylän kaupunki alkaa tarjota maksutonta klamydian ja tippurin kotitestiä
11.5.2021
Jyväskyläläisten, hankasalmelaisten ja uuraislaisten on jatkossa mahdollisuus hyödyntää maksutonta klamydian ja tippurin kotitestauspalvelua. Jyväskylän kaupunki ja Fimlab päättivät lanseerata palvelun madaltaakseen kynnystä seksitautien testaamiseen.
Suomessa useimmin todettava seksitauti on klamydia. Uusien tartuntojen määrä on ollut tasaisessa kasvussa jo pitkään. Kun uusia tartuntoja vuonna 2010 ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin 12 840, oli vastaava luku toissa vuonna 16 178. Tämä oli suurin koskaan tartuntatautirekisteriin ilmoitettu vuosittainen määrä.
Tippuri on klamydiaa harvinaisempi seksitauti, mutta se on yleistynyt viime aikoina. Vuosina 2010 ja 2019 uusien tippuritartuntojen lukemat olivat 254 ja 605.
– Testausaktiivisuus vaikuttaa todettujen tapausten määrään. Mitä nopeammin tartunta saadaan selville, sitä suuremmat ovat mahdollisuudet vaikuttaa jatkotartuntojen määrään, kertoo palvelujohtaja Anu Mustila Fimlabista.
Jatkossa jyväskyläläiset, hankasalmelaiset ja uuraislaiset voivat hyödyntää maksutonta klamydian ja tippurin kotitestauspalvelua. Heidän lisäkseen palvelu koskee näillä paikkakunnilla opiskelevia ja pidempiaikaisesti oleskelevia.
Kavala oireettomuus
Klamydiatartuntoja todetaan tällä hetkellä eniten alle 30-vuotiailla. Reilu puolet tartunnan saaneista ovat naisia, ja erityisesti juuri heille pitkäaikaisella infektiolla voi olla vakavia seurauksia: pahimpina niistä lapsettomuus ja lisääntynyt kohdunkaulansyövän riski.
Seksitaudit ovat usein oireettomia. Esimerkiksi klamydiaan sairastuneista naisista jopa kaksi kolmesta eivät tiedä saaneensa tartuntaa. Oireeton tartunta voi kuitenkin tarttua siinä missä oireellinenkin. Kotitestauspalvelu onkin suunnattu erityisesti ihmisille, jotka saattavat tietämättään kantaa klamydia- tai tippuritartuntaa.
– Tekemällä testaamisesta mahdollisimman vaivatonta kannustamme ihmisiä testaamaan pienestäkin epäilystä, toteaa Mustila.
Kotitestin voi tehdä, kun suojaamattomasta seksistä on kulunut vähintään viisi päivää.
Kotitestauspalvelun toimintaperiaate on yksinkertainen: Ensin asiakas täyttää seksitautien oirearvion Omaolo.fi-palvelussa. Oirearvion perusteella hän saa ohjeet jatkoa varten. Mikäli kotitestaus on oirearvion mukaan riittävä, ohjautuu asiakas kotitestauspaketin tilauslomakkeelle. Kotitestaukseen tarvittavat välineet ja ohjeet toimitetaan tilaajan kotiin huomaamattomassa kuoressa. Tämän jälkeen hän ottaa virtsanäytteen ja lähettää sen Fimlabille analysoitavaksi.
Vastaus valmistuu muutamassa päivässä ja se lähetetään tiedoksi nimettömänä tekstiviestinä. Tulos siirtyy myös kaupungin potilastietojärjestelmään ja Omakantaan, mikä helpottaa positiivisen tuloksen saaneiden henkilöiden jatkotoimenpiteitä.
– Toivon, että lähitulevaisuudessa kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus käyttää samanlaista palvelua, ja saamme tartuntaluvut kääntymään laskusuuntaan, Mustila sanoo.
Klamydian ja tippurin kotitestauspalvelun tarjoaa Jyväskylän kaupunki ja käytännön toimista vastaa Fimlab Laboratoriot Oy. Kotitestauspalvelua voivat hyödyntää jyväskyläläiset, hankasalmelaiset ja uuraislaiset sekä näillä paikkakunnilla opiskelevat. Palvelu ei koske ulkoistettujen terveysasemien (Korpilahti, Tikkakoski ja Säynätsalo) asiakkaita.
Kemistinä automaatiolaboratoriossa
6.5.2021
Laboratoriodiagnostiikka on keskeinen osa terveydenhuoltoa, sairauksien diagnosointia ja hoidon seurantaa. Tampereella sijaitsevan Fimlabin keskuslaboratorion täysautomaatiolinjaston ansiosta ammattilaisille jää enemmän aikaa erityistä huomiota vaativien tulosten analysointiin.
Sairaalakemistinä jo kymmenen vuoden ajan Fimlabissa työskennellyt Anne Rauhio vastaa Tampereella kemian automaation menetelmistä ja automaatiolinjaston toiminnan sujuvuudesta. Automatisoitu näytteenkäsittely- ja tutkimuslinjasto ei toimisi, ellei järjestelmää ohjaamaan olisi luotu tarkkaa säännöstöä. Tämä säännöstö on osin Rauhion käsialaa.
– Säännöstön ansiosta näytteet kulkevat linjaston läpi jouhevasti ja vain erityistä huomiota vaativat näytteet analysoidaan tarkemmin, Rauhio kertoo.
Näytteitä saapuu Tampereelle koko Fimlabin alueelta, aina Pietarsaaresta asti. Saavuttuaan laboratorioon näytteet käydään ensin läpi esikäsittelylinjastolla. Tämän jälkeen linjasto kuljettaa näytteet analysaattoriin tutkittaviksi, minkä jälkeen näyte jatkaa matkaansa arkistoon, josta se hävitetään määrätyn ajan jälkeen. Kaikki tämä tapahtuu automaattisesti.
– Parhaimmillaan ihminen ei koske näytteeseen kertaakaan sen jälkeen, kun näytteenottaja on asettanut sen telineeseen. Jos laitteisto kuitenkin huomaa, että esimerkiksi potilaan veriarvot ovat muuttuneet radikaalisti, näyte siirtyy jälleen ihmiskäsien kautta jatkotutkimuksiin.
Päivittäin 10 000 näytettä
Vaikka järjestelmä on toimiva, sekin ruuhkautuu toisinaan. Suurimmat ruuhkapiikit keskittyvät alkuiltapäivään, kun maakuntien näytteet saapuvat. Päivystysnäytteet käsitellään kiireellisinä, jotta ne eivät jäisi normaalien rutiininäytteiden jalkoihin.
Fimlabin laboratoriossa testataan päivittäin keskimäärin 10 000 näytettä. Näytteet voivat olla niin verta, virtsaa kuin selkäydinnestettä. Erilaisia tutkimustyyppejä on peräti 250: Näytteistä selvitetään esimerkiksi kreatiinin, kaliumin ja natriumin määrää, arvioidaan kilpirauhasen toimintaa ja mitataan rasva-arvoja, kuten kolesterolia. Lisäksi näytteistä määritetään hormoneja, lääkeaineita, entsyymejä ja vaikkapa syöpämarkkereita.
Kun näytteen tulos on tullut, järjestelmä lähettää sen automaattisesti eteenpäin. Hyväksymisprosentti on korkea, joten tarkempaan käsittelyyn päätyy vain pieni osa kaikista näytteistä.
Kemistin työ on moniammatillista yhteistyötä
Automaatiolaboratorion linjaston kapasiteetti on kasvanut Rauhion uran aikana merkittävästi. Ilman automaatiota kemisti joutuisi käyttämään enemmän aikaa poikkeavien testitulosten parissa ja prosessi olisi huomattavasti hitaampi. Automaation ansiosta myös virhemarginaali on hyvin pieni.
– Työni on moniammatillista yhteistyötä, mikä onkin koko työn suola. Siihen kuuluu yhteydenpitoa niin laboratorion omien lääkäreiden, hoitajien kuin logistiikan kanssa. Myös IT-järjestelmillä on nykyään suuri rooli, Rauhio sanoo.
Tampereen keskuslaboratorio on myös paikallisten laboratorioiden ja niiden henkilökunnan tukena. Etenkin uusien laboratorioiden avaaminen on aina suuri muutosprosessi, mutta Fimlab on onnistunut niissä Rauhion mukaan hyvin.
– Yhteydenpito kollegoiden kanssa on aina ollut sujuvaa. Henkilökohtaisesti koen, että organisaatiossamme on paljon rautaisia ammattilaisia, joiden kanssa on äärimmäisen mukava tehdä töitä. Heidän kaikkien osaaminen mahdollistaa toimivan automaatiolaboratorion.
Koronavirusmuunnosten sekvensointi aloitettu Fimlabissa
1.3.2021
Fimlabin Tampereen keskuslaboratoriossa on käynnistetty koronavirusmuunnosten tunnistaminen sekvensoinnilla. Sekvensointia käytetään virusvarianttien seurantaan nopeasti kehittyvässä pandemiassa. Mutaatioita seuraamalla voidaan tarkimmillaan selvittää yksittäisten tartuntaketjujen kulkua.
Sekvensointi on pystytetty tiiviissä yhteistyössä mikrobiologian ja genetiikan erikoisalojen sekä Tampereen yliopiston kanssa. Genetiikan laboratoriolla vakiintuneessa käytössä olleet menetelmät ja kokemus sekvensoinnista osana muun muassa syöpädiagnostiikkaa ovat edesauttaneet menetelmän käyttöönottoa myös virusvarianttien tunnistamiseen.
Sekvensoinnin tavoite on epidemiologinen seuranta
Koronaviruksen osoitus potilasnäytteistä perustuu PCR-testaukseen, jossa tutkitaan yhtä tai muutamaa ennalta määritettyä sekvenssipätkää kerrallaan. Tämän vuoksi menetelmä sopii hyvin viruksen osoittamiseen suurista näytemääristä.
Sekvensoinnin merkitys osana koronadiagnostiikkaa heräsi tarpeesta seurata maailmalla leviämään lähteneiden virusvarianttien kulkua. Nyt on selvää, että variantit leviävät vauhdilla, ja brittivariantista on tulossa uusi valtavirus myös Suomessa.
– Elämme murrosvaihetta sen suhteen, millainen testausstrategia virusvarianttien sekvensointiin tullaan linjaamaan. Resurssien turvaamisen näkökulmasta on tärkeää, ettei lähdetä ylimitoitettuun sekvensointiin. Tarvitsemme systemaattista sekvensointia tietääksemme, minkälaisia viruskantoja Suomessa on liikkeellä. Näin voimme varmistaa myös PCR-diagnostiikan toimivuuden, toteaa mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari.
– Vallitsevassa tilanteessa on tarkoituksenmukaista pysytellä nimenomaan epidemiologisen tilannekuvan rakentamisen tasolla, koska tällä on merkitystä arvioitaessa esimerkiksi rokotteiden tehoa kiertäviin viruskantoihin, lisää mikrobiologian erikoislääkäri Minna Paloniemi.
Sekvensointimenetelmiin kohdistuvat vaatimukset kasvavat, kun genomia määritetään tarkemmin, eikä vain seurata tiettyjen, yksittäisten varianttien leviämistä.
– Yhden sekvenssinäyte-erän kattava analysointi koko virusgenomin osalta on vaativaa ja kestää kaikkine vaiheineen useamman päivän. Siksi sekvensointi ei varsinaisesti palvele taudin diagnostiikkaa, vaan enemmänkin juuri epidemian seurantaa, sanoo genetiikan erikoisalajohtaja Mauri Keinänen.