Kohdunkaulansyövän seulonta HPV-testillä täyttää Fimlabissa jo kymmenen vuotta
HPV-testillä tutkitaan, onko naisella kohdunkaulan syövälle ja sen esiasteille altistavaa korkean riskin papilloomavirusta. Testiä hyödynnetään kohdunkaulan syövän seulonnoissa. Fimlab oli kymmenen vuotta sitten ensimmäinen suomalaislaboratorio, joka otti testin seulontakäyttöön.
Kohdunkaulansyövän seulontoja on tehty Fimlabissa HPV-testillä jo kymmenen vuotta. Yksi HPV-testausta käynnistämässä olleista henkilöistä on solu- ja molekyylibiologi Saara Kares, joka aloitti työskentelyn Fimlabilla vuonna 2001. Ensimmäiset kymmenisen vuotta vierähtivät molekyylivirologian parissa, minkä jälkeen Kares siirtyi patologian osastolle. Tuolloin maailmalla ja Suomessakin oli jo tehty paljon tutkimusta HPV-testien hyödyntämisestä kohdunkaulansyövän seulonnassa, mutta osaksi organisoitua seulontaa sitä ei vielä ollut otettu.
– Silloisen mikrobiologian, patologian, Taysin gynekologian poliklinikan sekä Tampereen kaupungin hyvä yhteistyö ja uudistusmyönteisyys mahdollistivat sen, että HPV seulonta voitiin ottaa käyttöön Tampereella heti, kun käypähoitosuositus sen mahdollisti, Kares kertoo.
Tähän asti tutkimus on keskittynyt pääasiassa osoittamaan, että HPV-seulonta toimii odotetusti myös rutiiniseulonnassa. Tampereen aineistosta on esimerkiksi voitu todentaa, että HPV-testauksella löydetään enemmän syövän esiasteita kuin perinteisellä papa-kokeella.
Seulontaan osallistuminen on tärkeä osa terveyden ylläpitoa
Suomalaisnaiset saavat kutsun kohdunkaulansyövän seulontaan ensimmäisen kerran 30-vuotiaina. Seulontaan kannattaa osallistua, sillä kohdunkaulan syöpä on usein oireeton, mutta ajoissa havaittujen esiasteiden hoitotulokset ovat hyviä. Tuloksista kerättävää dataa voidaan hyödyntää tutkimuksessa entistäkin tehokkaamman seulonnan kehittämiseksi.
Toinen seulonnoissa vahvasti vaikuttava fimlabilainen on patologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Ivana Kholová. Hän on työskennellyt Fimlabin riveissä vuodesta 2009 ja ollut mukana HPV-testin käyttöönotossa. Kholová on sytologiasta vastaava patologi, eli hän arvioi HPV-näytteiden yhteydessä otetuista papa-näytteistä, onko jatkohoidolle tarvetta. Tärkeitä työpareja patologeille ovat sytologian esitarkastajat, joille Kholová haluaakin antaa erityiskiitosta.
Kholová muistuttaa, ettei kohdunkaulansyöpä ole vain vanhojen naisten tauti ja asia koskettaa kaikkia ikäluokkia. Vain 60 prosenttia kolmekymppisistä osallistuu seulontaan, kun koko väestöstä seulontaan osallistuu noin 70 prosenttia. Positiivinen HPV-testin tulos ei vielä viittaa syövän esiasteisiin, mutta positiivisen tuloksen saanut nainen saa kontrollikutsun noin puolentoista vuoden kuluttua.
– Myös tähän kontrollitutkimukseen on tärkeää osallistua, jotta voimme varmistaa, että HPV-infektio on parantunut itsestään, eikä aiheuita enää kohonnutta riskiä syövän esiasteille, Kholová kuvailee.
Työn alla useampi väitöskirja
Saara Kares tekee tällä hetkellä omaa väitöskirjaansa HPV-seulontaan liittyen. Hänen työnsä on eräänlaista jatkumoa viime syksynä julkaistulle gynekologi Olga Veijalaisen väitöskirjalle. Siinä missä Veijalainen tarkasteli Fimlabin seulonnoista kerättyä dataa gynekologin näkökulmasta, Kares jatkaa aiheesta menetelmän näkökulmasta ja vuonna 2017 HPV-seulonnan piiriin tulleiden 30-vuotiaiden aineistolla. Lisäksi työn alla on patologian erikoislääkäri Johanna Pulkkisen väitöskirja, jonka ohjaajana Kholová toimii. Työssä tarkastelun kohteena ovat lieriösolujen poikkeavuudet ja seulonnan onnistuminen niiden paikantamiseksi.
Tällä hetkellä Fimlab saa tiedon seulontaan kutsuttavista Suomen Syöpäjärjestöjen Joukkotarkastusrekisteristä ja kutsuu nämä tutkimukseen henkilökohtaisella kutsukirjeellä. Seulontakokonaisuus edellyttää Fimlabilta moniammatillista osaamista. Ilman koulutettuja näytteenottajia, molekyylilaboratorion henkilökuntaa, esitarkastajia ja patologeja näytteitä ei voitaisi analysoida. Näiden lisäksi tarvitaan vielä seulontojen organisointia kuntien kanssa, tietojärjestelmiä ja niiden kehitystä sekä paljon muuta asiakkaalle näkymätöntä työtä.
Fimlab vastaa kohdunkaulan syövän seulonnoista 74 kunnan alueella Suomessa. Määrä kattaa neljäsosan kaikista seulonnan piiriin kuuluvista suomalaisista.
Vaasan patologian laboratoriotoiminnot Fimlabille
Fimlabin diagnostinen tarjonta täydentyy Vaasan alueella, kun Vaasan sairaanhoitopiirin patologian laboratorion tutkimuspalvelut ja lääketieteelliset kuolinsyytutkimukset siirtyvät liiketoimintakaupan myötä Fimlabille 1. joulukuuta 2021. Tämä täydentää sovittuna optiona maaliskuussa 2020 toteutettua järjestelyä, jossa pääosa Vaasan sairaanhoitopiirin laboratoriotoiminnasta siirtyi jo Fimlabin toiminnaksi.
Fimlabin vastuulla ovat jo ennestään olleet Vaasan sairaanhoitopiirin näytteenottopalvelut, verikeskuspalvelut sekä kliinisen kemian, hematologian, kliinisen mikrobiologian ja perustason kliinisen fysiologian tutkimuspalvelut.
– Analytiikan palveluvalikoimamme Pohjanmaalla on jatkossa täydellinen, Fimlabin toimitusjohtaja Ari Miettinen sanoo.
Myös Vaasan sairaanhoitopiirin patologian nykyiset työntekijät siirtyvät Fimlabille. Yhdistymisen myötä Fimlabin palvelut vahvistuvat 11:n laboratorioalan ammattilaisen osaamisella.
Syövänhoito vahvistuu Vaasan alueella
Vaasan patologia ja Fimlabin patologia ovat tehneet jo ennestäänkin yhteistyötä paitsi alan erikoislääkärien yhteisen koulutuspolun myös digipatologian kehittämiseksi. Liiketoimintakaupan myötä yhteistyö tiivistyy entisestään.
– Fimlab pystyy jatkossa täydentämään Vaasan alueella esimerkiksi syövänhoidon vaativia diagnostiikkapolkuja ja nopeuttamaan kehitystä, jossa perinteinen histopatologian diagnoosi rikastuu hematologian ja genetiikan uudemmilla menetelmillä, sanoo Fimlabin patologian erikoisalajohtaja Mika Tirkkonen.
Patologiset diagnoosit hoituvat myös etänä
Yhä useampi täsmälääkehoito perustuu patologian diagnoosiin, sillä molekyylipatologian avulla diagnooseista saadaan hyvin tarkkoja. Digitalisaatio turvaa erikoisalan toimintaa sijainnista riippumatta.
Lääketieteen erikoisalana patologia tarkoittaa kudoksilla ja solunäytteillä tehtävää diagnostiikkaa, jonka tarkoituksena on etsiä näytteistä muutoksia, joilla voi olla vaikutusta potilaan tilaan ja hoitoon. Suurimmasta osasta patologian näytteistä halutaan poissulkea tai vahvistaa maligniteetti eli pahalaatuinen solukasvu. Kuten monella muullakin alalla, myös patologiassa toiminnan digitalisointi on kovassa huudossa.

– Näytteiden skannaaminen ruudulle mahdollistaa sekä etädiagnostiikan että moniammatillisten etäpalaverien pitämisen. Molemmat auttavat merkittävästi toiminnan turvaamisessa niukkojenkin resurssien puitteissa, Fimlabin erikoistuva sairaalasolubiologi Teppo Haapaniemi kertoo.
Digijääleikepalvelu on uusi, validointivaiheessa oleva palvelu, jossa leikkauksenaikainen histologinen tutkimus suoritetaan osittain etänä.
– Digijääleikepalvelun validointi on parhaillaan käynnissä Fimlabin laboratoriossa Lahdessa. Sen avulla nopea diagnoosi leikkauksen aikana saadaan varmistettua, vaikka lähin patologi olisi Tampereella, toteaa Haapaniemi.

Ketterää virtuaalista yhteistyötä
Jääleiketutkimuksia on tehty jo pitkään. Uutta on toiminnan digitalisointi, jossa laboratoriohoitaja huolehtii ensin näytteen tavanomaisesta jääleikeprosessista ja skannaa lopulta tutkimuslasille asetetun jääleikenäytteen kuvana päivystävän patologin tutkittavaksi. Kun patologi on tulkinnut etänäytteen, hän soittaa leikkaavaan yksikköön kertoakseen diagnoosin. Haapaniemen mukaan tyypillinen jääleikenäyte on rinnan vartijaimusolmuke.
– Tällaisesta näytteestä pyritään poissulkemaan rintasyövän metastasointi. Samasta leikkauksesta voidaan lähettää patologin tutkittavaksi useampi imusolmuke. Patologin diagnoosi voi vaikuttaa leikkauksen jatkoon.

Lahdessa on tällä hetkellä kolme jääleikeskanneria, joten hyvin nopean skannauksen ja diagnoosin teko on mahdollista myös etänä. Jääleikkeiden ohella kaikki tutkittavat näytelasit ovat skannattavissa, joten myös konsultaatioavun saaminen on aiempaa helpompaa. Näytelasien skannaamista voidaan Haapaniemen mukaan hyödyntää lisäksi moniammatillisten etäpalaverien järjestämisessä.
– Asiantuntijuuden ja osaamisen jakamisen näkökulmasta yhteiset palaverit, joissa käydään läpi hoidollisesti merkittäviä näytteitä ja niiden tulkitsemista, ovat äärimmäisen tärkeitä. Digitalisaation myötä yhteistyö käy entistä ketterämmin.