Kohdunkaulansyövän seulonta HPV-testillä täyttää Fimlabissa jo kymmenen vuotta
6.4.2022
HPV-testillä tutkitaan, onko naisella kohdunkaulan syövälle ja sen esiasteille altistavaa korkean riskin papilloomavirusta. Testiä hyödynnetään kohdunkaulan syövän seulonnoissa. Fimlab oli kymmenen vuotta sitten ensimmäinen suomalaislaboratorio, joka otti testin seulontakäyttöön.
Kohdunkaulansyövän seulontoja on tehty Fimlabissa HPV-testillä jo kymmenen vuotta. Yksi HPV-testausta käynnistämässä olleista henkilöistä on solu- ja molekyylibiologi Saara Kares, joka aloitti työskentelyn Fimlabilla vuonna 2001. Ensimmäiset kymmenisen vuotta vierähtivät molekyylivirologian parissa, minkä jälkeen Kares siirtyi patologian osastolle. Tuolloin maailmalla ja Suomessakin oli jo tehty paljon tutkimusta HPV-testien hyödyntämisestä kohdunkaulansyövän seulonnassa, mutta osaksi organisoitua seulontaa sitä ei vielä ollut otettu.
– Silloisen mikrobiologian, patologian, Taysin gynekologian poliklinikan sekä Tampereen kaupungin hyvä yhteistyö ja uudistusmyönteisyys mahdollistivat sen, että HPV seulonta voitiin ottaa käyttöön Tampereella heti, kun käypähoitosuositus sen mahdollisti, Kares kertoo.
Tähän asti tutkimus on keskittynyt pääasiassa osoittamaan, että HPV-seulonta toimii odotetusti myös rutiiniseulonnassa. Tampereen aineistosta on esimerkiksi voitu todentaa, että HPV-testauksella löydetään enemmän syövän esiasteita kuin perinteisellä papa-kokeella.
Seulontaan osallistuminen on tärkeä osa terveyden ylläpitoa
Suomalaisnaiset saavat kutsun kohdunkaulansyövän seulontaan ensimmäisen kerran 30-vuotiaina. Seulontaan kannattaa osallistua, sillä kohdunkaulan syöpä on usein oireeton, mutta ajoissa havaittujen esiasteiden hoitotulokset ovat hyviä. Tuloksista kerättävää dataa voidaan hyödyntää tutkimuksessa entistäkin tehokkaamman seulonnan kehittämiseksi.
Toinen seulonnoissa vahvasti vaikuttava fimlabilainen on patologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Ivana Kholová. Hän on työskennellyt Fimlabin riveissä vuodesta 2009 ja ollut mukana HPV-testin käyttöönotossa. Kholová on sytologiasta vastaava patologi, eli hän arvioi HPV-näytteiden yhteydessä otetuista papa-näytteistä, onko jatkohoidolle tarvetta. Tärkeitä työpareja patologeille ovat sytologian esitarkastajat, joille Kholová haluaakin antaa erityiskiitosta.
Kholová muistuttaa, ettei kohdunkaulansyöpä ole vain vanhojen naisten tauti ja asia koskettaa kaikkia ikäluokkia. Vain 60 prosenttia kolmekymppisistä osallistuu seulontaan, kun koko väestöstä seulontaan osallistuu noin 70 prosenttia. Positiivinen HPV-testin tulos ei vielä viittaa syövän esiasteisiin, mutta positiivisen tuloksen saanut nainen saa kontrollikutsun noin puolentoista vuoden kuluttua.
– Myös tähän kontrollitutkimukseen on tärkeää osallistua, jotta voimme varmistaa, että HPV-infektio on parantunut itsestään, eikä aiheuita enää kohonnutta riskiä syövän esiasteille, Kholová kuvailee.
Työn alla useampi väitöskirja
Saara Kares tekee tällä hetkellä omaa väitöskirjaansa HPV-seulontaan liittyen. Hänen työnsä on eräänlaista jatkumoa viime syksynä julkaistulle gynekologi Olga Veijalaisen väitöskirjalle. Siinä missä Veijalainen tarkasteli Fimlabin seulonnoista kerättyä dataa gynekologin näkökulmasta, Kares jatkaa aiheesta menetelmän näkökulmasta ja vuonna 2017 HPV-seulonnan piiriin tulleiden 30-vuotiaiden aineistolla. Lisäksi työn alla on patologian erikoislääkäri Johanna Pulkkisen väitöskirja, jonka ohjaajana Kholová toimii. Työssä tarkastelun kohteena ovat lieriösolujen poikkeavuudet ja seulonnan onnistuminen niiden paikantamiseksi.
Tällä hetkellä Fimlab saa tiedon seulontaan kutsuttavista Suomen Syöpäjärjestöjen Joukkotarkastusrekisteristä ja kutsuu nämä tutkimukseen henkilökohtaisella kutsukirjeellä. Seulontakokonaisuus edellyttää Fimlabilta moniammatillista osaamista. Ilman koulutettuja näytteenottajia, molekyylilaboratorion henkilökuntaa, esitarkastajia ja patologeja näytteitä ei voitaisi analysoida. Näiden lisäksi tarvitaan vielä seulontojen organisointia kuntien kanssa, tietojärjestelmiä ja niiden kehitystä sekä paljon muuta asiakkaalle näkymätöntä työtä.
Fimlab vastaa kohdunkaulan syövän seulonnoista 74 kunnan alueella Suomessa. Määrä kattaa neljäsosan kaikista seulonnan piiriin kuuluvista suomalaisista.
Satakunta: Virheellisiä seulontakutsuja kohdunkaulan syövän seulontaan
4.1.2022
Fimlabista on lähtenyt 1.–3.1.2022 välisenä aikana virheellisiä seulontakutsuja kohdunkaulan syövän seulontaan satakuntalaisille seulottaville. Nämä seulontakutsut ovat aiheettomia eikä niihin tarvitse reagoida mitenkään.
Seulontakutsut lähtevät Fimlabin järjestelmästä automaattisesti. Järjestelmäasetuksiin jääneen virheen vuoksi järjestelmä lähetti aiheettomia seulontakutsuja useisiin Satakunnan kuntiin. Virhe seulontakutsujen lähetysasetuksissa havaittiin maanantaina 3.1.2022 ja saatiin viipymättä korjattua. Järjestelmä ei lähetä enää virheellisiä seulontakutsuja.
Fimlabista aikavälillä 1.–3.1.2022 satakuntalaisille tulleet seulontakutsut ovat aiheettomia eikä niihin tule reagoida mitenkään. Jatkossakin satakuntalaiset seulottavat toimivat oman kotikuntansa lähettämän seulontakutsun ohjeistuksen mukaisesti.
Pahoittelemme tilanteesta aiheutunutta vaivaa.
Kanta-Häme: Hämeenlinnan pääterveysasemalla gynekologisten seulontanäytteiden ottoa 27.11. ja 11.12. ajanvarauksella
16.11.2021
Hämeenlinnan pääterveysaseman Fimlabin laboratorio palvelee gynekologisten seulontanäytteiden ajanvarausasiakkaita lauantaina 27.11.2021 ja 11.12.2021 klo 9–15.
Vuoronumeroasiointi ei ole tällöin käytössä.
Seulonta ehkäisee kohdunkaulan syöpää
11.3.2021
Suomessa kaikki 30–60-vuotiaat naiset saavat kutsun kohdunkaulan syövän seulontaan viiden vuoden välein. Myös Suvi Poikkeus osallistui seulontaan täytettyään 35 vuotta.
Tänä vuonna 37 vuotta täyttävä Suvi ei vielä pari vuotta sitten osannut arvata, että hänelläkin voisi olla syövän esiaste. Ilman seulontaa hän ei välttämättä olisi edes hakeutunut gynekologiseen irtosolu- eli PAPA-kokeeseen, sillä hän oli täysin oireeton.
Pian seulontaan osallistumisen jälkeen Suvi sai kotiinsa kirjeen, jossa kerrottiin havaituista muutoksista. Kutsu kontrollitestiin tuli vuotta myöhemmin ja Suvi kävi jälleen antamassa näytteen. Sen jälkeen kotiin saapui uusi kirje, jossa kerrottiin, etteivät muutokset olleet kadonneet.
– Joskus muutokset saattavat kadota itsestään, mutta minun tapauksessani niin ei ollut käynyt. Sain nopealla aikataululla ajan naistentautien poliklinikalle jatkotutkimuksiin, Suvi kertoo.
Fimlab lähettää tutkituille kirjallisen tiedon tutkimustuloksesta kahden kuukauden sisällä näytteenotosta. Mikäli löydös edellyttää jatkotutkimuksia, Fimlab tekee automaattisesti lähetteen jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon ja ilmoittaa tästä kirjeessä tutkittavalle.
Sähkösilmukkahoito on nopea hoitomenetelmä
Jatkotutkimuksissa Suville kerrottiin tarkemmin muutoksen syistä. Kohdunkaulan syövän tärkeimpiä riskitekijöitä on HPV:n eli ihmisen papilloomaviruksen aiheuttama pitkittynyt infektio. Arvioiden mukaan 80 prosenttia ihmisistä altistuu elämänsä aikana papilloomavirukselle, mutta valtaosalla infektio paranee itsekseen parissa vuodessa.
Naistentautien poliklinikalla Suvilta otettiin kolme koepalaa, jotka lähetettiin patologin tutkittavaksi. Noin kuukauden päästä saapui tulos, jossa selvisi, että Suvilla oli syövän esiastemuutos.
– Tuloksen selvittyä sain kutsun sähkösilmukkahoitoon, eli loop-hoitoon, jossa kohdunsuulta poistettiin kudospala, jossa muutosta oli havaittavissa. Toimenpide oli nopea ja paikallispuudutuksen ansiosta myös kivuton, Suvi kuvailee.
Poistettu alue lähetettiin vielä patologin tutkittavaksi. Aivan äskettäin Suvi sai jälleen kotiinsa kirjeen. Tällä kertaa uutiset olivat positiivisia: muutosalue oli saatu poistettua ja kaikki oli nyt kunnossa. Puolen vuoden kuluttua edessä on vielä kontrollitutkimus.
Ajoissa löydetty on helpommin hoidettu
Ensimmäisen kirjeen saatuaan Suvi ehti jo hieman hätääntyä, sillä terveenä nuorena naisena hänen mieleensä ei ollut juolahtanut, että hänkin voisi sairastua syöpään. Moni jättääkin osallistumatta seulontoihin, koska ajattelee olevansa vielä niin nuori. Suvin viesti muille naisille on kuitenkin selvä.
– Seulontaan kannattaa ehdottomasti osallistua. Olin itsekin oireeton, mutta jos en olisi osallistunut seulontaan, muutokset olisivat voineet edetä ajan myötä syöväksi. Seulonta on pieni vaiva oman terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, Suvi muistuttaa.
Seulonnalla on saatu Suomessa vähennettyä kohdunkaulan syövän esiintymistä 80 prosentilla. Fimlab saa tiedon seulontaan kutsuttavista Suomen Syöpäjärjestöjen Joukkotarkastusrekisteristä ja kutsuu nämä maksuttomaan tutkimukseen henkilökohtaisella kutsukirjeellä.
Seulonta vähentää suolistosyövän aiheuttamia kuolemia
22.2.2021
Fimlab on toteuttanut suolistosyövän seulontaa kokonaispalveluna Suomen Syöpärekisterin koordinoimassa suolistosyövän seulonnan pilotissa vuodesta 2019 lähtien. Suolistosyövän seulontaa pilotoiva Fimlab on tällä hetkellä ainut suolistosyövän seulontalaboratorio Suomessa.
Suolistosyövän seulonta on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää suolistosyövän aiheuttamia kuolemia. EU onkin suosittanut suolistosyövän seulontaa vuodesta 2003 alkaen. Toistaiseksi Suomessa on kuitenkin vasta pilotoitu seulontaa.
Ensimmäinen seulontapilotointi alkoi Suomessa vuonna 2004. Sitä jatkui vuoteen 2016 asti, minkä jälkeen seulonnat lopetettiin, sillä pilotista saadut tulokset eivät olleet erityisen hyviä. Nyt käynnissä olevan pilotoinnin testimenetelmä on edeltäjäänsä luotettavampi ja laadukkaampi sekä seulottavalle helpompi, ja myös tulokset näyttävät lupaavammilta.
– Kuluneen kahden vuoden aikana osallistumisprosentti on ollut korkea, 80 prosentin luokkaa. Näytteistä noin 3–4 prosenttia on ollut positiivisia, eli jatkotutkimuksiin johtavia, Fimlabin projektipäällikkö Satu Saloranta kertoo.
Tällä hetkellä seulontoja pilotoidaan vain Fimlabin seulontalaboratoriossa. Suomen sosiaali- ja terveysministeriössä on kuitenkin valmisteilla suolistosyöpien seulontaohjelma, jonka myötä käynnistyisivät valtakunnalliset seulonnat. Toiveena on, että valtakunnallinen seulonta aloitettaisiin vuonna 2022.
Suomen kolmanneksi yleisin syöpä
Paksu- ja peräsuolen syövät ovat Suomessa kolmanneksi yleisin syöpämuoto. Seulontojen avulla sairastuneet voidaan ohjata hoitoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin hoito on helpompaa ja edullisempaa.
Seulonnoissa näytteistä etsitään merkkejä syövän esiasteesta. Fimlab kokoaa ja postittaa seulottavalle näytteenottosetin, jossa on mukana kutsu, esitietolomake, ulosteen näytteenotto-ohje sekä näyteputki ja palautuskuori. Näytteen otettuaan seulontaan osallistunut postittaa palautuskuoren normaalina kirjepostina.
– Näytteenotto on tehty mahdollisimman helpoksi ja se onkin otettu hyvin vastaan. Testin tekoon ei liity ruokavalion rajoitteita ja sen voi tehdä koska tahansa. Yksi näyte riittää ja se on helppo ja siisti ottaa itse kotioloissa, Saloranta kuvailee näytteenottoa.
Varsinainen näytteen analysointi tehdään Tampereen keskuslaboratoriossa. Seulonnan vastaus postitetaan seulontaan osallistuneelle noin kuukauden sisällä näytteenotosta. Mikäli näyte on positiivinen, Fimlab on yhteydessä myös seulottavan kotikunnan seulontahoitajaan, joka organisoi jatkotutkimukset. Jatkotutkimuksena seulontapositiiviselle Syöpärekisteri suosittaa ensisijaisesti kolonoskopiaa.
Seulonnat koskevat 60–74-vuotiaita
Fimlab lähettää kutsuja seulontaan tasaisesti lähes vuoden ympäri. Näin myös analysoitavaksi tulee näytteitä tasaisena virtana. Seulontaan osallistuva saa kotitestipaketin kahden vuoden välein.
Seulonnassa on mukana 60–74-vuotiaita, joskin eri ikäryhmät on otettu mukaan tutkimukseen portaittain. Kun ministeriön asettama seulonta-asetus tulee voimaan jossain vaiheessa, ikähaarukka voi olla jokin muu.
– Monen ylilääkärin toiveena on ollut, että myös nuoremmat kuin 60-vuotiaat olisivat mukana seulonnoissa. Näin syöpä huomattaisiin ajoissa ja henkilön olisi mahdollista jatkaa esimerkiksi töissä eläkeikään asti, Saloranta selventää.