Luottamus & Maine -tutkimus 2024: Fimlab on sote-alan parasmaineisimpien joukossa
17.6.2024
Osallistuimme tänä keväänä ensimmäistä kertaa T-Median valtakunnalliseen sosiaali- ja terveysalan Luottamus & Maine -tutkimukseen. Tutkimuksessa selvitettiin yhteensä 39 sote-alan organisaation maine suomalaisten keskuudessa. Mukana oli muun muassa yksityisiä lääkärikeskustoimijoita sekä useita yliopistollisia sairaaloita ja hyvinvointialueita. Suhteessa muihin tutkittuihin sote-alan toimijoihin Fimlab suoriutuu maineeltaan erittäin hyvin. Sijoituimme heti kärkikolmikon taakse.
T-Median tutkimustulosten mukaan sote-ala on kärsinyt heikkenevästä maineesta vuodesta 2020 lähtien. Fimlabin maine on sen sijaan hyvällä tasolla kaikilla tutkimuksen osa-alueilla. Vahvimmaksi mainearvosanaksemme muodostui tuotteet ja palvelut. Tutkimuksen mukaan myös saamamme sidosryhmän tuki on linjassa hyvän kokonaismielikuvan kanssa. Vahvimmin tämä ilmenee haluna käyttää palveluitamme ja luottamuksena toimintaamme kohtaan.
Olemme äärimmäisen ylpeitä ja kiitollisia siitä, että asiakkaidemme luottamus meihin on erinomaisella tasolla. Tämä innostaa meitä entisestään kehittymään vastuullisena laboratorioalan edelläkävijänä.
Kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille.
Tietoa tutkimuksesta
T-Median sosiaali- ja terveysalan Luottamus & Maine 2024 -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 15.3.–15.4.2024. Organisaatioita arvioitiin tutkimusmallilla, jossa mainepistemäärä muodostuu kahdeksan eri osa-alueen keskiarvona. Osa-alueet ovat yrityksen hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet & palvelut, työpaikka ja vastuullisuus. Tutkimuksessa käytettiin viisiportaista arviointiasteikkoa (1–5).
Tutkimukseen osallistui 5 942 suomalaista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti (pois lukien Ahvenanmaa). Tutkimusotos on painotettu väestöä edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. Lisätietoja tutkimuksesta: Luottamus & Maine – T-Media
Kohdunkaulansyövän seulonta HPV-testillä täyttää Fimlabissa jo kymmenen vuotta
6.4.2022
HPV-testillä tutkitaan, onko naisella kohdunkaulan syövälle ja sen esiasteille altistavaa korkean riskin papilloomavirusta. Testiä hyödynnetään kohdunkaulan syövän seulonnoissa. Fimlab oli kymmenen vuotta sitten ensimmäinen suomalaislaboratorio, joka otti testin seulontakäyttöön.
Kohdunkaulansyövän seulontoja on tehty Fimlabissa HPV-testillä jo kymmenen vuotta. Yksi HPV-testausta käynnistämässä olleista henkilöistä on solu- ja molekyylibiologi Saara Kares, joka aloitti työskentelyn Fimlabilla vuonna 2001. Ensimmäiset kymmenisen vuotta vierähtivät molekyylivirologian parissa, minkä jälkeen Kares siirtyi patologian osastolle. Tuolloin maailmalla ja Suomessakin oli jo tehty paljon tutkimusta HPV-testien hyödyntämisestä kohdunkaulansyövän seulonnassa, mutta osaksi organisoitua seulontaa sitä ei vielä ollut otettu.
– Silloisen mikrobiologian, patologian, Taysin gynekologian poliklinikan sekä Tampereen kaupungin hyvä yhteistyö ja uudistusmyönteisyys mahdollistivat sen, että HPV seulonta voitiin ottaa käyttöön Tampereella heti, kun käypähoitosuositus sen mahdollisti, Kares kertoo.
Tähän asti tutkimus on keskittynyt pääasiassa osoittamaan, että HPV-seulonta toimii odotetusti myös rutiiniseulonnassa. Tampereen aineistosta on esimerkiksi voitu todentaa, että HPV-testauksella löydetään enemmän syövän esiasteita kuin perinteisellä papa-kokeella.
Seulontaan osallistuminen on tärkeä osa terveyden ylläpitoa
Suomalaisnaiset saavat kutsun kohdunkaulansyövän seulontaan ensimmäisen kerran 30-vuotiaina. Seulontaan kannattaa osallistua, sillä kohdunkaulan syöpä on usein oireeton, mutta ajoissa havaittujen esiasteiden hoitotulokset ovat hyviä. Tuloksista kerättävää dataa voidaan hyödyntää tutkimuksessa entistäkin tehokkaamman seulonnan kehittämiseksi.
Toinen seulonnoissa vahvasti vaikuttava fimlabilainen on patologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Ivana Kholová. Hän on työskennellyt Fimlabin riveissä vuodesta 2009 ja ollut mukana HPV-testin käyttöönotossa. Kholová on sytologiasta vastaava patologi, eli hän arvioi HPV-näytteiden yhteydessä otetuista papa-näytteistä, onko jatkohoidolle tarvetta. Tärkeitä työpareja patologeille ovat sytologian esitarkastajat, joille Kholová haluaakin antaa erityiskiitosta.
Kholová muistuttaa, ettei kohdunkaulansyöpä ole vain vanhojen naisten tauti ja asia koskettaa kaikkia ikäluokkia. Vain 60 prosenttia kolmekymppisistä osallistuu seulontaan, kun koko väestöstä seulontaan osallistuu noin 70 prosenttia. Positiivinen HPV-testin tulos ei vielä viittaa syövän esiasteisiin, mutta positiivisen tuloksen saanut nainen saa kontrollikutsun noin puolentoista vuoden kuluttua.
– Myös tähän kontrollitutkimukseen on tärkeää osallistua, jotta voimme varmistaa, että HPV-infektio on parantunut itsestään, eikä aiheuita enää kohonnutta riskiä syövän esiasteille, Kholová kuvailee.
Työn alla useampi väitöskirja
Saara Kares tekee tällä hetkellä omaa väitöskirjaansa HPV-seulontaan liittyen. Hänen työnsä on eräänlaista jatkumoa viime syksynä julkaistulle gynekologi Olga Veijalaisen väitöskirjalle. Siinä missä Veijalainen tarkasteli Fimlabin seulonnoista kerättyä dataa gynekologin näkökulmasta, Kares jatkaa aiheesta menetelmän näkökulmasta ja vuonna 2017 HPV-seulonnan piiriin tulleiden 30-vuotiaiden aineistolla. Lisäksi työn alla on patologian erikoislääkäri Johanna Pulkkisen väitöskirja, jonka ohjaajana Kholová toimii. Työssä tarkastelun kohteena ovat lieriösolujen poikkeavuudet ja seulonnan onnistuminen niiden paikantamiseksi.
Tällä hetkellä Fimlab saa tiedon seulontaan kutsuttavista Suomen Syöpäjärjestöjen Joukkotarkastusrekisteristä ja kutsuu nämä tutkimukseen henkilökohtaisella kutsukirjeellä. Seulontakokonaisuus edellyttää Fimlabilta moniammatillista osaamista. Ilman koulutettuja näytteenottajia, molekyylilaboratorion henkilökuntaa, esitarkastajia ja patologeja näytteitä ei voitaisi analysoida. Näiden lisäksi tarvitaan vielä seulontojen organisointia kuntien kanssa, tietojärjestelmiä ja niiden kehitystä sekä paljon muuta asiakkaalle näkymätöntä työtä.
Fimlab vastaa kohdunkaulan syövän seulonnoista 74 kunnan alueella Suomessa. Määrä kattaa neljäsosan kaikista seulonnan piiriin kuuluvista suomalaisista.
Raportointi ohjaa toimintaa
18.2.2021
Fimlabin kokoisessa organisaatiossa dataa kertyy valtavasti. Arvokasta tiedosta tulee, kun sen avulla voidaan helpottaa päätöksentekoa ja ohjata toimintaa. Fimlabin raportointitiimi johtaa tiedon koostamista ja analysointia yhdessä yli erikoisalarajojen.
Fimlabilla on käytössään yksi yhtenäinen tietovarasto, johon kertyy dataa esimerkiksi laboratoriojärjestelmistä. Fimlabin asiakkaisiin kuuluvat muun muassa sairaalat ja terveyskeskukset viiden eri sairaanhoitopiirin alueella, joten dataa kertyy valtavasti. Fimlabin raportointitiimi koostaa tietovaraston tiedosta systemaattisia raportteja asiakkaidensa ja oman tuotantonsa käyttöön.
Kerätty data paljastaa esimerkiksi tutkimusten ja näytteenottojen määrät, tavallisimmat tutkimukset sekä tutkimusnimikkeet, joissa on tapahtunut eniten muutoksia.
– Emme kuitenkaan kerää tietoa yksittäisistä ihmisistä, vaan tutkimuksista ja näytteenotoista kokonaisvaltaisemmin, Fimlabin data-analyytikko Tiina Jarvala selventää.
Tiedosta hyöty
Järjestelmistä kertyvä aineisto ei ole heti vertailukelpoista, vaan se yhteismitallistetaan, jotta tuloksia ja suoritemääriä voidaan vertailla. Yksi tärkeimmistä raportoinnin tehtävistä on ohjata asiakkaita hyödyntämään käytössä olevat resurssit parhaalla mahdollisella tavalla.
Kerätty data antaa Jarvalan mukaan loputtomasti mahdollisuuksia. Raportointitiimin tehtäväksi jää tunnistaa asiakkaan ja Fimlabin kannalta oleellisimmat asiat.
– Toivoisin, että voisimme tulevaisuudessa tehdä asiakkaillemme myös tulosseurantaa esimerkiksi terveyden edistämisen kehittämiseksi. Tulosseurannan tekeminen olisi periaatteessa jo toteutettavissa, mutta vielä se ei toteudu.
Oleellinen esiin
Runsaasta datan määrästä huolimatta on muistettava, että ilman asiantuntijoita ja analysointia tiedosta ei saada hyötyä irti. Raportointitiimin työn tukena ovat Fimlabin asiantuntijat, joiden avulla kaikki oleellinen tulee huomatuksi.
– Asiantuntijat ovat myös yksi raportointitiimin asiakasjoukoista. Teemme datasta raportteja, jotka ovat parhaimmillaan yksilöllisiä työkaluja, ja näin pyrimme saamaan tiedosta hyödyn, Jarvala kuvailee.
Fimlabin ammattilaisasiakkailta Jarvala toivoo aktiivisuutta ja rohkeutta kertoa tarpeistaan. Näin raportoinnista saadaan entistä suurempi hyöty.
– Olemme onnistuneet työssämme, kun raportointimme auttaa ohjaamaan asiakkaidemme käytännön työtä, Jarvala kiteyttää.