Lausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 241/2020 vp).
Tiivistetysti
Fimlab Laboratoriot Oy (Fimlab) kiittää sosiaali- ja terveysvaliokuntaa mahdollisuudesta antaa lausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 241/2020 vp).
Kiinnitämme lausunnossamme valiokunnan huomiota seuraaviin hallituksen esityksessä ehdotetun lainsäädännön ongelmallisiin piirteisiin:
- Julkisen terveydenhuollon tarvitsemia laboratoriopalveluita tuotetaan vakiintuneesti sairaanhoitopiirien välisenä yhteistyönä. Yksikään sairaanhoitopiiri ei ole omavarainen laboratoriopalveluiden tuotannon osalta eikä tähän tilanteeseen ole odotettavissa muutoksia tulevaisuudessa. Laboratoriopalveluiden järjestäminen sairaanhoitopiirien yhdessä omistaman osakeyhtiön (kuten Fimlab) toimesta on yksi nykylainsäädännön mahdollistama ratkaisu palveluiden tuottamiseksi.
- Ehdotetussa laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (järjestämislaki) edellytettäisiin hyvinvointialueilta riittävää omaa palvelutuotantoa (järjestämislain 8 § 2 momentti). Hyvinvointialueen omana palvelutuotantona pidettäisiin vain hyvinvointialueen palveluksessa olevan henkilöstön tuottamia palveluita. Esimerkiksi Fimlabin tuottamia laboratoriopalveluita yhtiön omistaville hyvinvointialueille ei enää pidettäisi hyvinvointialueiden omana palvelutuotantona.
- Järjestämislain 8 §:n 2 momentin mukainen vaatimus hyvinvointialueen riittävästä omasta palvelutuotannosta rajoittaisi hyvinvointialueiden edellytyksiä järjestää julkisen terveydenhuollon laboratoriopalvelut siten, että palvelut tuottaa hyvinvointialueiden yhteisesti omistama osakeyhtiö. Tämä johtaisi kestämättömään tilanteeseen, jossa sairaanhoitopiirien vakiintuneita yhteistyöjärjestelyitä palveluiden laadun ja saatavuuden tuottamiseksi jouduttaisiin purkamaan. Tällöin menetettäisiin myös ne kustannussäästöt, joita viiden sairaanhoitopiirin yhteisen osakeyhtiön toteuttamilla rakenneuudistuksilla on aikaansaatu ja joiden ansiosta niiden laboratoriopalvelujen kustannustaso on olennaisesti alempi kuin muissa Suomen sairaanhoitopiireissä. Laboratorioalan asiantuntijoiden jatkuvasti pienenevän määrän johdosta hyvinvointialueiden yhteistyömahdollisuuksien kaventaminen vaarantaisi myös terveydenhuollon ydintoiminnalle täysin kriittisten tukipalveluiden laadun ja riittävän saatavuuden.
- Kiinnitämme valiokunnan huomiota siihen, että vaatimusta hyvinvointialueen riittävästä omasta palvelutuotannosta on hallituksen esityksessä perusteltu perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaisella julkisen vallan velvollisuudella turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Käsityksemme mukaan perustuslain 19 §:n 3 momentista ei kuitenkaan seuraa oikeudellista välttämättömyyttä säätää hyvinvointialueen riittävästä omasta palvelutuotannosta tavalla, joka rajoittaa hyvinvointialueen mahdollisuutta järjestää tarvitsemansa laboratoriopalveluiden tuotanto hyvinvointialueiden yhdessä omistaman osakeyhtiön toimesta. Esimerkiksi Fimlab on vastannut omistajasairaanhoitopiiriensä tarvitsemien laboratoriopalveluiden tuotannosta jo vuodesta 2011 alkaen ilman, että kyseisen järjestelyn olisi katsottu olevan joiltain osin perustuslain vastainen.
- Järjestämislain 12 §:ssä säädettäisiin lisäksi edellytyksistä palveluiden hankkimiselle yksityiseltä palveluntuottajalta. Yksityisen palveluntuottajan määritelmä kattaisi myös julkisomisteiset eli hyvinvointialueen, kunnan ja valtion omistamat yhtiöt, kuten Fimlabin. Hallituksen esityksessä näiden rajoitusten säätämistä on perusteltu perustuslain 124 §:n vaatimuksilla, jotka koskevat julkisen hallintotehtävän antamista yksityiselle. Käsityksemme mukaan perustuslain 124 §:n mukaisten rajoitusten ulottamista julkisen terveydenhuollon laboratoriopalveluiden tuotantoon ei kuitenkaan voida pitää oikeudellisesti perusteltuna.
- Laboratoriotoimintaan ei liity julkisen vallan käyttöä tai julkisen hallintotehtävän hoitamista. Laboratoriot ainoastaan toteuttavat tutkimuksia, joita potilaiden tutkimisesta ja hoitamisesta vastaavat lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattihenkilöt tilaavat. Ehdotetun sääntelyn riskinä onkin, että vakiintuneet ja toimiviksi havaitut palvelutuotannon rakenteet, joilla todennettavasti edistetään lakiesityksen tavoitteita, jäävät perusteetta hyödyntämättä, mikäli palveluntuottajille asetetaan sellaisia yleishallinto-oikeudellisen sääntelyn vaatimuksia, jotka eivät ole tarpeen palvelujen saatavuuden, laadun tai asiakkaiden oikeuksien turvaamiseksi.
Yhteenveto ja muutosehdotukset
- Lausunnossa tarkemmin kuvatuin perustein esitämme, että yhtenä vaihtoehtona hyvinvointialueen tehtävien hoidon edellyttämien laboratoriopalvelujen tuottamiseksi tulee mahdollistaa kyseisten palveluiden tuottaminen hyvinvointialueiden kokonaan omistamassa osakeyhtiössä, johon hyvinvointialue käyttää hankintalain edellyttämällä tavalla määräysvaltaa kuten omaan toimintaansa. Vaatimus kunkin hyvinvointialueen riittävästä omasta palvelutuotannosta johtaa laboratoriopalveluiden osalta kestämättömään ja epätarkoituksenmukaiseen lopputulemaan. Tällaisen vaatimuksen säätämistä ei voida myöskään pitää välttämättömänä perustuslain 19 §:n 3 momentin nojalla.
- Laboratoriopalvelut ovat lääkinnällisiä tukipalveluja, joissa ei ole miltään osin kyse perustuslain 124 §:ssä tarkoitetun julkisen hallintotehtävän hoitamisesta. Näin ollen yksityisiltä palveluntuottajilta tehtäviin palveluhankintoihin sovellettavia oikeudellisia rajoituksia ei ole perusteltua ulottaa koskemaan tilannetta, jossa hyvinvointialue hankkii laboratoriopalveluita tai muita lääkinnällisiä tukipalveluita omistamaltaan osakeyhtiöltä.
- Lausunnossa todetun nojalla esitämme, että valiokunta tarkentaisi järjestämislain 8 §:n 2 momentin mukaisen riittävän oman palvelutuotannon vaatimuksen soveltumista siten, että mainittua vaatimusta ei sovellettaisi hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvittaviin laboratoriopalveluihin ja muihin lääkinnällisiin tukipalveluihin. Hyvinvointialue voisi täten järjestämislain 8 §:n 2 momentin estämättä järjestää näiden palveluiden tuotannon yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa esimerkiksi olemalla osakkaana hyvinvointialueiden yhdessä omistamassa osakeyhtiössä, joka tuottaa osakkaana oleville hyvinvointialueille kaikki näiden tarvitsemat lääkinnälliset tukipalvelut yhtiön ja hyvinvointialueiden väliseen sopimukseen perustuen.
- Esitämme lisäksi, että valiokunta tarkentaisi järjestämislain 12 §:n soveltumista laboratoriopalveluiden ja muiden lääkinnällisten tukipalveluiden hankintaan hyvinvointialueiden yhdessä omistamalta osakeyhtiöltä siten, että hyvinvointialue voisi hankkia kaikki järjestämisvastuunsa toteuttamisen edellyttämät laboratoriopalvelut ja muut lääkinnälliset tukipalvelut yhdessä muiden hyvinvointialueiden kanssa omistamaltaan osakeyhtiöltä ilman, että tällaisen hankinnan katsotaan vaarantavan hyvinvointialueen edellytyksiä huolehtia kaikissa tilanteissa järjestämisvastuunsa toteuttamisesta myös hankittavien palvelujen osalta. Hyvinvointialue voisi hankkia edellä mainittuja palveluita omistamaltaan osakeyhtiöltä riippumatta siitä, onko hankittavissa palveluissa kyse perusterveydenhuollon vai erikoissairaanhoidon yhteydessä toteutettavista palveluista.