Suosittelemme vahvasti oman maskin tai suu-nenäsuojuksen käyttöä laboratoriossa asioidessasi. Saavuthan laboratorioon vasta juuri ennen sinulle varattua aikaa.
Huom. Ethän asioi laboratoriossa, jos sinulla on hengitystieinfektion oireita.
Varaa aika puhelimitse
Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Päijät-Häme (Arkisin ma-pe klo 7-18)
Soita
010 808 515
Pohjanmaa / Österbotten (Arkisin ma-pe klo 7-15)
Soita
06 213 1626
Hedelmöityshoitolaboratorio (Ma-to klo 8-16 ja pe klo 8-14)
Soita
010 808 525
Asiakas maksaa puhelusta teleoperaattorille seuraavilla periaatteilla:
suomalaisesta lankaliittymästä soitettaessa peritään paikallisverkkomaksu (pvm)
suomalaisen puhelinyhtiön matkapuhelinliittymästä Suomessa soitettaessa peritään matkapuhelinmaksu (mpm)
ulkomailta soitettaessa hinnan määrittelee paikallinen operaattori
Puhelujen tarkka hinta määräytyy asiakkaan puhelinyhtiön kanssa tekemän liittymäsopimuksen perusteella.
Päijät-Häme: Muutoksia verenkuvatutkimuksissa 24.3.2020
Päijät-Hämeen keskussairaalan laboratoriossa otetaan 24.3.2020 käyttöön uudet verenkuvalaitteet. Tietojärjestelmän vaatimat muutokset tehdään maanantaina 23.3. klo 20 – 23 välisenä aikana ja vastauksissa saattaa tuolloin olla viiveitä. Muutoksen aikana käyttäjiä pyydetään rajoittamaan verenkuvatutkimusten pyytämistä muiden kuin päivystysnäytteiden osalta ja tulokset lähetetään osastoille paperitulosteina.
Uusien laitteiden käyttöönoton yhteydessä yhtenäistetään tilaus- ja vastauskäytännöt vastaamaan Fimlabin muuta aluetta. Sen vuoksi teemme seuraavat muutokset tutkimusnimikkeisiin, osatutkimuksiin, viiteväleihin sekä muihin käytäntöihin.
Nykyinen tutkimus
Uusi tutkimus
Muita muutoksia
2474 B –PVK+T
2474 B –PVK
Uusi osatutkimus: B –EryBla (x109/l) Lasten viitevälien ikäryhmissä ja viiteväleissä muutoksia. Ks. lisätietoa alla.
3696 B –TVK
Sisältää B –PVK tutkimuksen ja valkosolujen erittelyn.
Mikäli valkosolujen erittelyä ei pystytä vastaamaan verenkuvalaitteelta, tehdään mikroskooppinen valkosolujen erittely, josta vastataan vain valkosolujen prosenttiosuudet (ei absoluuttisia solumääriä). Ks. tarkemmin alla.
Aikuisten viiteväleissä mono% yläraja nousee 10%>11%, muutoin ennallaan. Lasten viitevälien ikäryhmät ja viitevälit muuttuvat. Ks. alla.
2225 B –Diffi
Ei pysty tilaamaan jatkossa erikseen, sen sijaan tilataan B –TVK.
3238 B -Neut
B –Neut tutkimuksen yhteydessä vastataan aina automaattisesti myös B –PVK tutkimus, joten erillistä B –PVK pyyntöä ei tarvita.
Mikäli B –Neut ei pystytä vastaamaan verenkuvalaitteelta, tehdään mikroskooppinen valkosolujen erittely, josta vastataan vain valkosolujen prosenttiosuudet.
1330 B –Eos
Tutkimus lopetetaan. Jatkossa tilataan B –TVK.
2581 B –Retik
Sisältää jatkossa seuraavat osatutkimukset – B –Retik (xE9/l) – E –Retik (%) – E –RetHe – B –RetInd
Retikulosyyttien tulostaso nousee 10%. Ks tarkemmin alla.
2474 B –PVK Perusverenkuva ja trombosyytit
B –EryBla
Jatkossa PVK:n osatutkimuksena vastataan
myös erytroblastit eli tumalliset punasolut. Nämä ovat punasolujen esiasteita,
joita esiintyy normaalisti verenkierrossa vain vastasyntyneillä ensimmäisten
elinpäivien aikana. Vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla niitä ei normaalisti
veressä ole. Erytroblastien esiintyminen verenkierrossa vastasyntyneisyyskauden
jälkeen voi liittyä esimerkiksi hemolyyttiseen anemiaan (kiihtynyt
punasolutuotanto), luuytimen toipumiseen sytostaattihoitojen jälkeen, luuytimen
infiltraatioon tai ekstramedullaariseen hematopoieesiin.
Viitevälit
Jatkossa käytössä olevat PVK:n viitevälit
on esitetty alla olevassa taulukossa.
Nämä lasten viitevälit ovat olleet
Tampereella käytössä pitkään ja paikallisten lasten hemato-onkologien mielestä
ne ovat sopivat.
Aikuisten viitevälit ovat samat kuin Lahdessa aiemminkin, ne pohjautuvat kansalliseen viiteväliprojektiin 2000-luvun alkupuolella (lukuun ottamatta RDW ja EryBla).
Leuk x109/l
Hb g/l
HKR osuus
Eryt x1012/l
MCH pg
MCV fl
RDW %
EryBla x109/l
Trom x109/l
Lapset
1-7vrk
9.0-38.0
150-230
0.45-0.67
4.0-7.0
31-37
88-126
<17%
150-450
7vrk-1kk
6.0-17.5
100-206
0.36-0.55
3.0-5.4
29-40
85-123
<17%
200-450
1-2kk
6.0-17.5
95-130
0.30-0.42
3.0-5.3
25-34
80-103
<16%
200-650
2-6kk
6.0-17.5
95-141
0.32-0.44
3.7-5.3
24-32
76-97
<16%
200-550
6kk-1v
5.0-16.0
100-141
0.30-0.41
3.7-5.3
23-31
72-87
<16%
200-550
1-2v
5.0-15.5
100-142
0.30-0.42
3.8-5.3
25-33
73-87
<16%
200-450
2-4v
5.0-15.5
100-142
0.30-0.42
3.8-5.3
25-33
73-87
<15%
200-450
4-13v
4.5-13.5
110-155
0.32-0.45
4.0-5.3
25-32
73-95
<15%
180-400
13-17v pojat
4.5-13.0
130-160
0.36-0.48
4.0-5.3
27-33
76-98
<15%
150-400
13-17v tytöt
4.5-13.0
125-160
0.35-0.46
4.0-5.3
27-33
78-102
<15%
150-400
Aikuiset
miehet
3.4-8.2
134-167
0.39-0.50
4.3-5.7
27-33
82-98
<14%
<0.02
150-360
naiset
3.4-8.2
117-155
0.35-0.46
3.9-5.2
27-33
82-98
<15%
<0.02
150-360
3696 B –TVK Täydellinen verenkuva
B-TVK tutkimus sisältää B –PVK
tutkimuksen ja valkosolujen erittelyn.
Valkosolujen erittelyjakauma vastataan ensisijaisesti verenkuvalaitteen tulosten perusteella. Tällöin vastataan eri valkosolutyyppien %-osuudet ja absoluuttiset määrät.
Mikäli valkosolujen erittelyä ei pystytä vastaamaan verenkuvalaitteelta, tehdään mikroskooppinen valkosolujen erittely. Tällöin vastataan alla mainittujen valkosolutyyppien %-osuudet.
L -Neut L -Eos L -Baso L -Mono L -Lymf L -Blastit L -Promyel L -Myelos L -Metamye
Neutrofiilejä ei eritellä enää jatkossa
sauva- ja liuskatumaisiin vaan nämä lasketaan yhteen. Sekä kansainvälisen
kirjallisuuden että oman kokemuksen perusteella sauvatumaisten laskenta on
huonosti toistettavaa sekä eri työntekijöiden kesken että myös saman
työntekijän toistamana.
Aiemmin tietojärjestelmä on laskenut
automaattisesti neutrofiilien ja lymfosyyttien absoluuttiset määrät (B -Neut ja
B -Lymf) myös mikroskooppisen erittelylaskennan perusteella. Tämä ei ole
jatkossa enää mahdollista vaan tilaaja joutuu laskemaan nämä itse. Laskukaavat
on esitetty alla.
Valkosolujen erittelylaskennan viitevälit
Lapsille otetaan käyttöön uudet
viitevälit jotka pohjautuvat TYKSLABin materiaaliin. Ne ovat olleet käytössä
TYKSissä vuosia ja Tampereella 5/2019 alkaen. TAYSin lasten hemato-onkologien
mielestä ne ovat sopivat.
Aikuisten viiteväleissä monosyyttien %-vastauksen yläraja nousee 10%>11%, muutoin aikuisten viitevälit pysyvät ennallaan.
Neut %
Eos %
Baso %
Mono %
Lymf %
Neut x109/l
Eos x109/l
Baso x109/l
Mono
x109/l
Lymf
x109/l
Lapset
vastas
38-78
2-10
0-1
0-6
20-36
2.3-19
0.1-2.4
0.0-0.2
0.0-1.4
1.2-8.6
1-4vk
20-47
3-10
0-1
0-9
40-70
1.2-11
0.2-2.4
0.0-0.2
0.0-2.2
2.4-17
1kk-2v
17-41
3-10
0-1
0-5
45-75
1.0-7.0
0.2-1.7
0.0-0.2
0.0-0.9
2.7-13
2-5v
29-54
0-3
0-1
0-5
35-65
1.2-5.4
0.0-0.3
0.0-0.1
0.0-0.5
1.4-6.5
5-11v
35-70
0-3
0-1
0-4
30-50
1.4-7.0
0.0-0.3
0.0-0.1
0.0-0.4
1.2-5.0
11-17v
40-75
0-3
0-1
0-5
25-45
1.6-7.5
0.0-0.3
0.0-0.1
0.0-0.5
1.0-4.5
Aikuiset
37-75
1-6
0-1
3-11
23-53
1.6-6.2
0.01-0.45
0.01-0.09
0.2-0.8
1.2-3.5
2581 B –Retik Retikulosyytit
Retikulosyyttien tulostaso nousee noin
10% aiempaan verrattaessa.
Viitevälit
Lapsille ei ole olemassa näille
laitteille soveltuvia retikulosyyttien viitevälejä.
Aikuisten uudet viitevälit on esitetty
alla olevassa taulukossa.
B -Retik ja E -Retik viitevälit perustuvat HUSLABin isoon viitevälimateriaaliin. Ne on tarkistettu Tampereella omalla materiaalilla.
B -Retik viiteväli ei tule nousemaan niin paljon kuin tulostaso muuttuu koska vaikuttaisi siltä, että nykyiset retikulosyyttien viitevälit Lahdessa ovat olleet hieman liian korkeat.
Osatutkimus
Aikuisten uudet viitevälit
Aikuisten vanhat viitevälit
B –Retik
30 – 108 x109/l
25 – 108 x109/l
E –Retik
0.7 – 2.3 %
0.4 – 2.2%
E –RetHe
32 – 39 pg
B –RetIND
ks. alla
Uusina osatutkimuksina retikulosyyteistä vastataan jatkossa E-RetHe ja B-RetIND.
E -RetHe (retikulosyyttien hemoglobiinin määrä) kuvastaa sillä hetkellä punasolutuotannon käytössä olevan raudan määrää. Normaalisti retikulosyyttien hemoglobiinin määrä on hieman korkeampi (noin 2 -5 pg) kuin kypsien punasolujen. Raudanpuuteanemiassa retikulosyyttien hemoglobiinin määrä on matala mutta korkeampi kuin kypsien punasolujen, sen sijaan toiminnallisessa raudanpuutteessa retikulosyyttien hemoglobiinin määrä on usein samalla tasolla tai matalampi kuin kypsissä punasoluissa. Retikulosyyttien hemoglobiinin määrää voidaan käyttää näissä tiloissa myös hoitovasteen varhaiseen arviointiin: RetHe nousee nopeasti normaalille tasolle onnistuneen hoidon seurauksena.
E-RetHe viiteväli on peräisin kirjallisuudesta (Pekelharing et al 2010, Sysmex Journal International 20(1)) ja se on tarkistettu omalla materiaalilla.
B –RetIND (retikulosyyttien tuotantoindeksi) avulla retikulosyyttimäärä suhteutetaan anemian asteeseen. Tämä vastataan kun potilaan ikä on yli 16 vuotta ja B -Hb on alle viitealueen.
< 2.0 riittämätön punasolutuotanto (esim. luuydinvaurio, ineffektiivinen erytropoieesi)
Lisätiedot
Tarkemmat tiedot tutkimuksista ja niiden tulkinnasta pyydetään tarkistamaan sähköisestä ohjekirjasta fimlab.fi/ohjekirja, joka päivitetään muutospäivänä.
