19.3.2021
Fimlabissa uudistetaan parhaillaan syövän diagnostiikkaan ja hoitoon liittyviä geenitutkimuksia. Useamman geenin samanaikainen tutkimus eli geenipaneeli laajenee, jolloin saadaan entistä enemmän DNA-lähtöistä tietoa syöpähoitojen tueksi.
Genetiikalla on yhä suurempi merkitys syövän tutkimuksessa, koska sairaus on seurausta geeneissä tapahtuneista muutoksista eli mutaatioista. Hoitoon vaikuttavia geenimuunnoksia tunnetaan yhä enemmän, joten genetiikan tietämyksen kasvaessa myös syöpähoitoa voidaan parantaa täsmälääkkeillä.
Nyt käytössä oleva kasvainten geenipaneeli laajenee 15 geenistä 20 geeniin. Tämä auttaa vahvistamaan riittävää tiedonsaantia hoitoon vaikuttavien geenien osalta. Joissain tapauksissa yhteistyökumppaneiden kanssa tehdään myös laajempia geenitutkimuksia, jotka antavat lisäinformaatiota.
Laajennetun geenipaneelin lisäksi käyttöön otetaan niin sanottu fuusiogeenipaneeli. Sen avulla voidaan tutkia kahden eri geenin yhdistymisessä syntyviä muutoksia, jotka puolestaan voivat johtaa syövän kehittymiseen.
Geenipaneeli tukee päätöksentekoa
Geenipaneelien avulla pyritään saamaan tarkempaa tietoa helpottamaan hoitavan lääkärin työtä. Diagnostiikan tueksi on tärkeää kerätä valtavasta datamäärästä juuri oikeaa tietoa syöpätyypin määrittämiseksi.
– Kohdennetut geenipaneelit auttavat hoitavaa lääkäriä diagnostiikan lisäksi hoitopäätösten tekemisessä ja sairauden seurannassa. Paneelit palvelevat tällä hetkellä hyvin esimerkiksi suolisto- ja keuhkosyövän tutkimuksissa. Jatkossa pystymme niiden avulla tukemaan tutkimustyötä paremmin myös muissa syöpätyypeissä, kuvailee Fimlabin genetiikan erikoisalajohtaja Mauri Keinänen.
Yhteistyötä moniammatillisessa työryhmässä
Fimlab on mukana Tampereen yliopistollisen sairaalan käynnistämässä geeniohjatun syövän hoidon työryhmässä (Molecular Tumor Board), jonka tavoitteena on syövänhoidon kehittäminen. Toukokuussa aloittavan työryhmän on suunniteltu kokoontuvan kerran kuukaudessa käsittelemään potilastapauksia ja niihin liittyviä geenitutkimusten tuloksia.
Työryhmän kokouksiin voi tapauksesta riippuen osallistua esimerkiksi syöpää hoitavia lääkäreitä, patologeja, geneetikkoja, perinnöllisyyslääkäreitä, kemistejä ja molekyylibiologian asiantuntijoita.
– Vuoropuhelun hoitavan lääkärin kanssa pitää olla aktiivista, jotta voimme tuottaa oikeaa, potilasta hyödyttävää tietoa. Alkava yhteistyö parantaa keskusteluyhteyttä. Näin voimme tukea ja seurata potilaan hoitoa entistä paremmin, luonnehtii Keinänen.