30.6.2021
Nykyihminen syrjäytti neandertalinihmisen noin 40 000 vuotta sitten. Tuore tutkimus osoittaa, että nykyihmisen menestyksen taustalla vaikuttavat geenit.
Tampereen yliopiston tutkijat ovat onnistuneet tunnistamaan kaikkiaan 267 tunnepohjaiseen reagoivuuteen, itsehillintään ja itsetietoisuuteen vaikuttavaa geeniä, jotka löytyvät vain ihmiseltä ja jotka erottavat meidät niin neandertalinihmisistä kuin lähimmistä elossa olevista sukulaisistamme, simpansseista.
Tutkimus perustuu suomalaisen Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimuksen (LASERI) aineistoon. Pitkään jatkunut yhteistyö useiden eri alojen, kuten psykologian, genetiikan, neurotieteiden, paleoantropologian ja tekoälytutkimuksen välillä on tuottanut tulosta.
– Selvitimme ensin ihmisten luonteenpiirteiden genetiikkaa sekä temperamentin genetiikkaa ja lopulta näitä yhdessä. Tekoälymenetelmillä saimme ensimmäisenä maailmassa selvitettyä kaikki temperamenttien, luonteenpiirteiden ja näiden yhdessä muodostaman persoonallisuuden variaatiot ja genetiikan, kuvailee Fimlabin ylilääkäri ja Tampereen yliopiston kliinisen kemian professori Terho Lehtimäki.
Yhteistyö ja luovuus menestyksen salaisuutena
Tutkimus on osoittanut, että löydettyjen geenien ansiosta nykyihminen on selviytynyt suurista muutoksista, kuten pandemioista, yhteistyön ja luovuuden avulla. Kyseisiä geenejä tullaan tarvitsemaan myös tulevaisuudessa.
Löydetyt geenit vaikuttavat erityisesti niissä aivojen osissa, joissa oppiminen ja muistaminen tapahtuvat. Niiden ansiosta olemme sellaisia kuin olemme: pystymme tekemään tiedettä ja taidetta ja selviydymme neuvokkuudella tiukoissakin olosuhteissa.
Pitkään ajateltiin, ettei tällaista tutkimusta voitaisi koskaan tehdä. Luultiin, ettei luista ja niistä eristetystä muinais-DNA:sta saataisi selville mitään henkisistä ominaisuuksista. Lehtimäen ja professori emerita Liisa Keltinkangas-Järvisen luotsaama tutkimusryhmä kuitenkin uskoi, että tekoälyä hyödyntämällä voitaisiin avata ikkuna historiaan ja siihen, miten persoona on kehittynyt.
– Ihmislajin luovuuden ansiosta käytössämme on teknologiaa ja osaamista, jolla tämäkin tutkimus tehtiin. Lisäksi löytämiemme geenien ja niiden meissä esiin tuoman luovuuden avulla ihmiskunta voi vielä selättää itse aiheuttamansa ongelmat, kuten ilmastonmuutoksen, Lehtimäki muistuttaa.
Tutkimus on Fimlabin kivijalka
Professorin viran lisäksi Terho Lehtimäki työskentelee Fimlabissa ylilääkärinä. Synergiaedut ovat selvät: Fimlab saa käyttöönsä tuoreimman tutkimustiedon ja Lehtimäki saa keskittyä itselleen olennaisimpaan, eli tutkimustyöhön.
– Tutkimus on Fimlabin kivijalka. Pidämme koko ajan sensorit pystyssä uusien teknologioiden ja innovaatioiden varalta, Lehtimäki kuvailee.
Lehtimäki myös kiittelee Fimlabia tutkimusmyönteisyydestä ja siitä, millaista tukea ja kannustusta hän itse on saanut esimieheltään.
Yhteistyö tutkijoiden kanssa on nostanut Fimlabin eniten akateemista yhteistyötä tekevien yritysten listan sijalle 12. Nature Indexin ylläpitämälle listalle pääsy on vaikuttava osoitus Fimlabin yhteistyöstrategian onnistumisesta.