23.11.2022
Koronan työllistävä vaikutus on ollut jo pidempään laskusuuntainen, minkä myötä Fimlabin mikrobiologian erikoisalalla on voitu jälleen keskittyä paremmin eri projekteihin. Valmiutta pidetään kuitenkin yhä yllä, ja tarpeen vaatiessa testauskapasiteettia voidaan kasvattaa nopeallakin aikataululla.
Koronan myötä moni mikrobiologian erikoisalalla käynnissä ollut projekti jouduttiin laittamaan jäihin, sillä työntekijöiden resurssit ohjattiin voimakkaasti koronatestaukseen. Vaikka tartuntamäärät ovat edelleen melko korkeita, virus on asettumassa yhdeksi hengitystieinfektion aiheuttajaksi monien muiden joukossa. Laboratoriossa tehtävien testien määrä on vähentynyt merkittävästi, ja mikrobiologian erikoisalan työntekijöiden arjessa ollaan palaamassa kohti niin kutsuttua normaalia.
Koronapandemia nosti esiin aukkoja varautumisessa kaikilla terveydenhuollon sektoreilla. Pandemiasta on kuitenkin otettu opiksi, ja valmiutta tullaan jatkossa pitämään yllä aiempaa paremmin.
– Pohdimme nyt aiempaa tarkemmin, millaista valmiutta tulee pitää yllä mahdollisten uusien pandemioiden varalta. Aiemmat varautumissuunnitelmat ovat pohjautuneet influenssaepidemioihin, mutta koronan myötä olemme saneet aivan uudenlaista perspektiiviä esimerkiksi laboratorioiden varautumiseen. Nämä opit ohjaavat nyt kaikkea varautumiseen liittyvää ajattelua ja suunnittelua, Fimlabin Mikrobiologian erikoisalajohtaja Tapio Seiskari kertoo.
Korona työllistää edelleen mikrobiologian erikoisalan henkilöstöä jonkin verran, mutta ei samalla tavalla kuin pandemian pahimmassa vaiheessa. Testausstrategiaa on muutettu pandemian edetessä niin, että kaikkia oireisia ei enää testata, ja samalla kotitestien osuus on kasvanut merkittävästi. Laboratoriossa tehtävät testit kohdentuvat sairaalahoitoisiin potilaisiin ja riskiryhmiin. Valmiutta kasvattaa testauskapasiteettia pidetään kuitenkin edelleen yllä.
Uusi tietojärjestelmä ja muita kehityskohteita
Koronan työllistävän määrän laskiessa Fimlabin mikrobiologian erikoisalalla on pystytty jälleen keskittymään paremmin muihin erikoisalaa koskeviin tärkeisiin asioihin. Esimerkiksi erilaisia projekteja on jälleen herätelty henkiin, ja suunnitteilla on monenlaisia menetelmäuudistuksia.
– Yksi merkittävä asia on bakteeriviljelyssä käytettävän laboratoriotietojärjestelmän uudistaminen. Se tulee työllistämään meitä loppuvuodesta. Uudistuksesta voi seurata hetkellisiä pullonkauloja, mutta se tulee myös avaamaan uusia ovia esimerkiksi laiteliitännöillä, jotka ovat odottaneet uuden järjestelmän käyttöönottoa jo hyvän tovin, Seiskari sanoo.
Toinen kehitettävä kokonaisuus on ulostediagnostiikka, minkä lisäksi listalla on paljon erilaisia yksittäisiä, pienempiä kehityskohteita. Lisäksi henkilökuntaa voidaan perehdyttää nyt muuhunkin kuin koronaan liittyviin tehtäviin.
– Koronan vuoksi muuhun diagnostiikkaan perehtyminen jäi vähemmälle, ja perehdytysvelkaa pyritään nyt paikkaamaan, Seiskari vakuuttaa.