Ethän asioi laboratoriossa, jos sinulla on hengitystieinfektion oireita. Suosittelemme maskin käyttöä laboratoriossa asioidessasi. Saavuthan laboratorioon vasta juuri ennen sinulle varattua aikaa.
Varaa aika puhelimitse
Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Päijät-Häme (Arkisin ma-pe klo 7-18)
Terho Lehtimäki on yksi maailman eniten siteeratuista lääketieteen huippututkijoista. Hän on ollut rakentamassa Fimlabin menestystä yli 25 vuoden ajan. Vaativassa työssä menestyy, kun ympärillä on erinomainen tiimi ja laaja yhteistyöverkosto.
Jos tutkijaprofessori Terho Lehtimäki osallistuisi kaikkien niiden tutkimusten palavereihin, joissa hän on mukana, miehen päivät täyttyisivät pelkistä kansainvälisistä telekonferensseista. Mutta se ei ole mitenkään mahdollista, sillä Lehtimäellä on myös muuta tekemistä kuin olla vuorovaikutuksessa valtavan laajan yhteistyöverkostonsa kanssa. Hän esimerkiksi toimii Fimlabin ylilääkärinä, opettaa lääketieteen opiskelijoita, toimii kliinisen kemian professorina Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian yksikössä sekä edistää lukuisia uraauurtavia tutkimushankkeita.
– Ylilääkärinä Fimlabilla, tutkimuksen ja koulutuksen vastuualueen johtajana olen kliinisen tutkimuksen näköalapaikalla, ja kauttamme kulkee noin 150 tutkimusta vuosittain. Olemme osa suurta kansainvälistä yhteistyöverkostoa ja teemme yhteistyötä kaikkien TAYS:n toimialueiden sekä PSHP-konsernin liikelaitosten ja osakeyhtiöiden tutkijoiden kanssa. Verkostooni kuuluu yli 40 kansainvälistä ja aktiivista konsortiota.
Tampereen yliopistossa koulutuksensa saanut Lehtimäki erikoistui kliiniseen kemiaan vuosina 1994–1999, missäpä muualla kuin Fimlabissa. Yli 35 vuoden kokemus tutkimuksen teosta Tampereella näkyy ja kuuluu ympäri maailmaa.
Ainutlaatuisia tutkimushankkeita
Lehtimäki on aktiivisesti mukana lukuisissa käynnissä olevissa tutkimuksissa. Vuoden 2018 alussa alkaneessa EU:n tukemassa hankkeessa Lehtimäki tutkii yhdessä 14-henkisen sydän- ja verisuonisairauksiin keskittyneen tutkimusryhmänsä kanssa kaulasuonten repeämiä ja plakkeja. Ne ovat aivohalvauksen suurin riskitekijä.
– Kyseessä on äärimmäisen merkittävä tutkimus, sillä pelkästään Suomessa aivohalvaukseen kuolee vuodessa yli 6 000 ihmistä ja lääkkeitä ateroskleroosiin eli valtimonkovettumatautiin syö noin 300 000 suomalaista.
Synnynnäisen tutkijanmielen ja loputtoman tiedonjanon omaava tutkijaprofessori on myös mukana muun muassa tulevaisuuden laboratorion analytiikan kehittämisessä. Työn alla on sensori, ”keinonenä”, joka haistaa syövän virtsasta ja leikkauksessa kudoksesta. Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimus on puolestaan kolmen sukupolven 40-vuotinen seurantatutkimushanke, joka pyrkii muun muassa todistamaan, että hankinnaiset ominaisuudet, kuten tupakoinnin vuoksi kohonnut sydän- ja verisuonitautiriski, periytyvät vanhemmilta epigeneettisellä mekanismilla lapsille.
Tutkimustyössä Lehtimäkeä kiehtoo erityisesti loistavan tiimin kanssa työskentely.
– Strategiani on aina yhteistyöstrategia: mennään ja tehdään yhdessä. Huipputiimin kanssa tehdessä oppii koko ajan. Toivottavasti opiskelijani oppivat jotain myös minulta. Nautin työstäni joka päivä ja koen olevani oikealla alalla.
