Johdanto

Akuuttiin selvittelyyn tarkoitettu tutkimus. Sisältää osatutkimukset P -APTT, P -AT3, P -Fibr, P -FiDD, P -F8paiv,  P -Trombai ja P -TT. Tutkimukset tehdään Tampereen keskuslaboratoriossa, paitsi FiDD, joka tutkitaan Päijät-Hämeen keskussairaalassa.

Tiedustelut

PHKS, näytteiden lajittelu ja lähetys p. 041 731 3775 arkisin klo 7-15, muulloin päivystävä laboratoriohoitaja p. (044 719) 5428.

Asiakaspalvelu ja neuvonta, p. 03-311 77800

Indikaatiot

Äkillinen verenvuoto ja hyytymishäiriöt vaikeiden yleissairauksien, invasiivisten toimenpiteiden ja antitromboottisen tai fibrinolyyttisen hoidon yhteydessä.

Disseminoituneen intravaskulaarisen koagulaation (DIC) diagnostiikka.

Vaikea-asteisen tukoksen hoidon seuranta.

Lähete/tutkimuksen tilaaminen

Kiireellisen näytteen ottamisesta ja lähettämisestä tulee ilmoittaa Päijät-Hämeen keskussairaalan laboratorioon p. 041 731 3775 (arkisin klo 7-15) / muulloin p. (044 719) 5428.

HUOM! Hoitoyksikön tulee määrittää näytteen kiireellisyys virka-aikana (reittikuljetus/taksi). Päivystysaikana lähetys taksilla Tampereelle.

Näyteastia

1. Hukkaputki: lisäaineeton hukkaputki 5/4 ml tai hyytymistekijäputki (Na-sitraatti 3.2%, 0.109 M) 5/2,7 ml

2. Hyytymistekijäputki (Na-sitraatti 3.2%, 0.109 M): 5/2,7 ml tai vastaava putkikoko

3. Li-hepariinigeeliputki 5/3 ml

Näyte

Ota hukkaputki ennen varsinaisia näyteputkia. Varsinaiseksi näytteeksi 2 x 2,7 ml sitraattiverta (sitraattiputkeen merkityn täyttöasteen mukaan) sekä Li-hepariiniputkeen 1 ml (vähintään 0,5 ml) plasmaa.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilyy erottelematta huoneenlämmössä 8 tuntia. Näyte säilytetään ja lähetetään huoneenlämmössä. Ei jääkaappisäilytystä. Jos näytettä ei voida toimittaa määritettäväksi 8 tunnin sisällä, näyte on sentrifugoitava (15 min 2500 g), plasma eroteltava muoviputkeen ja lähetettävä pakastettuna.

Tulos valmiina

1 vrk sisällä.

Tulkinta

Äkillisessä vaikeassa verenvuodossa seuraa nopea yleinen hyytymistekijöiden kulutus.

K-vitamiinin vajauksessa (esim. varfariinihoidon aikana, imeytymishäiriössä tai laajakirjoisen antibioottihoidon yhteydessä) hyytymistekijöiden II, VII, IX ja X tasot laskevat, minkä vuoksi P-TT laskee. (APTT on tällöin yleensä viitealueella). P-TT mittaa hyytymistekijöiden II, VII ja X yhteisvaikutusta: tulos on yleensä lähes sama kuin matalimman em. hyytymistekijän aktiivisuus. 

Maksan toimintavajauksessa aluksi laskevat niiden hyytymistekijöiden tasot, joiden puoliintumisaika verenkierrossa on lyhyt. Tästä syystä sopivia maksan synteesikyvyn muutoksen indikaattoreita ovat P-AT3 (T1/2 70 h) ja P-TT. P-TT kuvastaa maksan vajaatoiminnassa kohtuullisen tarkasti FVII:n pitoisuutta. FVII:n lyhyen puoliintumisajan (T1/2 verenkierrossa 4-6 h) vuoksi P-TT reagoi erittäin nopeasti maksan synteesikyvyn muutoksille. (P-TT voi olla matala myös K-vitamiinin vajauksessa ja antikoagulaatiohoidon vuoksi). Vaikeassa maksan vajaatoiminnassa APTT pitenee ja fibrinogeenipitoisuus laskee. APTT pitenee yleensä vasta, kun FXII:n, FXI:n, FIX:n, FVIII:n, FX:n tai FV:n aktiivisuus on alle 20 % tai FII:n taso alle 10 % tai fibrinogeenitaso alle 0.5 – 1.0 g/l. Akuutissa maksan toiminnanvajauksessa ja DIC:ssa FVIII-taso nousee (akuutin faasin proteiini).

Vaikeassa DIC:ssa hyytymistekijätasot laskevat lähtötasoistaan lisääntyneen kulutuksen vuoksi; erityisesti P-AT3 on herkkä DIC:n aiheuttaman kulutuksen mittari. Samalla P-FiDD nousee merkkinä fibriinin hajottamisesta.

Virhelähteet

Antikoagulaatiohoidot vaikuttavat hyytymistekijätuloksiin ja on huomioitava tuloksia tulkittaessa (ks. tarkemmin laboratorio-ohjekirjasta yksittäisten osatutkimusten kohdalta).