Indikaatiot

Bakteeriviljely 1 (aerobi- ja anaerobiviljely) on syytä pyytää silloin, kun epäillään taudinaiheuttajaksi myös anaerobibakteereita ja syvien alueiden infektioissa kun bakteerinäyte on otettu punktiolla esim. abskessista, vatsaontelosta, pleuraontelosta, nivelnesteestä tai luuytimestä tai kun näytteeksi saadaan kudospala.
Viljely voidaan suorittaa myös tikkuun otetulle näytteelle (pääasiassa kroonisista haavoista hyvän puhdistuksen jälkeen ja purema-, pisto- ym. traumaattiset haavainfektiot), mutta tikkunäyte ei ole anaerobibakteereita parhaiten säilyttävä näytteenottotapa. 

Huom. 1: Luupankkinäytteille on oma tutkimusnimike ja pyyntönumero: 23358 Pu-LuuPaVi.
(Ei käytössä Pohjanmaalla.)

Huom. 2: Pinnallisille näytteille tilataan aerobiviljelytutkimus 3492 Pu-BaktVi2.

Lähete/tutkimuksen tilaaminen

Mikrobiologian tutkimuspyyntö tai yleislähete. Täytä lähete huolellisesti. Tärkeitä tietoja ovat näytteen laatu, ottotapa, anatomia ja kliiniset esitiedot (esim. epäilty sairaus, eläimen purema). Näytteenottopäivä ja kellonaika ovat tarpeen arvioitaessa anaerobibakteerien säilymistä näytteessä.

HUOM! Mikäli halutaan näytteestä gramvärjäys, tulee se tilata erikseen (1159 -BaktVr). Erillistä näytettä ei värjäystä varten tarvita. Tikkunäytteitä ei värjätä. Värjäykset vastataan erikseen omana tutkimuksenaan.

Näyteastia

Anaerobikuljetuspullo (esim. Portagerm^R)
Pieni ruisku suljettuna tulpalla (ilman neulaa!)
Tehdaspuhdas, tiivis purkki
Bakteerikuljetusputki (esim. eSwab)
Kyretti (kertakäyttöinen rengasveitsi) suojatulpalla Minigrip-pussissa

Aerobiveriviljelypullo (esim. nivelnestenäytteille tarvittaessa)

Tehdaspuhdas putki (luupankkinäytteille)

Näyte

Punktoitu näyte 

• otetaan anaerobikuljetuspulloon (esim. Portagerm) tai erikoistapauksessa (esim. nivelneste) aerobiseen veriviljelypulloon. Näytteenottopaikoissa, joista näyte saadaan tutkivaan laboratorioon max. 2 h kuluessa näytteenotosta (Pirkanmaan tai Pohjanmaan alueen laboratoriot), näyte voidaan ottaa myös tulpalla suljettavaan pieneen ruiskuun. Huom. Neulallisia näytteitä ei saa lähettää laboratorioon. Punktiossa tulee noudattaa hyvää aseptiikkaa.

• puhdista ensin näytteenottokohta
• ime näytettä ruiskuun (mikäli ruiskuun ei saada juoksevaa märkää, ruiskuta onteloon 1 – 2 ml steriiliä keittosuolaliuosta ja ime se takaisin ruiskuun)
• poista ilma ruiskusta
• ruiskuta näyte anaerobikuljetuspulloon (esim. Portagerm^R) tai erikoistapauksissa (esim. nivelneste) aerobiseen veriviljelypulloon

Huom! Anaerobikuljetuspullo on käyttökelvoton, jos geelin yläosa on muuttunut sinertäväksi.

Kudospala 

• lähetetään laboratorioon sellaisenaan tehdaspuhtaassa, tiiviissä kuljetuspurkissa mahdollisimman nopeasti tai bakteerikuljetusputkessa (esim. eSwab) erityisesti, jos kuljetus kestää pidempään kuin 2 tuntia. 

Päijät-Häme: 

• haava tulee puhdistaa huolellista aseptiikkaa ja käsihygieniaa noudattaen. Mahdollinen kate ja nekroosi poistetaan mekaanisesti esim. veitsen, kyretin tai saksien ja pinsettien avulla, jonka jälkeen haava huuhdellaan steriilillä keittosuolaliuoksella
• näyte voidaan ottaa bakteerikuljetusputkeen (esim. eSwab) 

Kyretillä syvämärkänäyte otetaan haavan pohjalta seuraavasti:

• • ota bakteerikuljetusputki lähelle (esim. eSwab) 
  • kaavi kudosnäyte haavan pohjalta (voimaa ei tarvitse käyttää!)
    • jos haavan pohjaa ei ole tarvetta kaapia, näyte voidaan ottaa eSwabin pumpulitikulla
  • pyöritä kyrettiä tai pumpulitikkua eSwabin bakteerikuljetusputkessa
  • laita bakteerikuljetusputken ympärille potilaan tunnistetarra

HUOM! Mikäli näyte lähetetään kyretissä, on kyretin päähän asennettava suojatulppa ja kyretti laitettava suojatulpan kanssa Minigrip-pussiin. Jos suojatulppa puuttuu, näytettä ei työturvallisuussyistä tutkita laboratoriossa.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Veriviljelypulloon otetut steriilit nesteet säilytetään ja kuljetetaan huoneenlämmössä (steriilien alueiden näytteet, joissa bakteerien rikastuminen on toivottavaa). Muut näytteet säilytetään jääkaapissa ja toimitetaan laboratorioon kylmäkuljetuksena (märkänäytteet yms.).

Menetelmä

Näytteet viljellään sekä aerobisissa että anaerobisissa olosuhteissa. Muille kuin tikkunäytteille tehdään lisäksi rikastusviljely.  Merkittäviksi katsotut bakteerit tunnistetaan ja niille tehdään herkkyysmääritys, mikäli se on mahdollista ja kliinisesti tarpeenmukaista.

Tulos valmiina

Tutkimus suoritetaan maanantaista lauantaihin.
Pohjanmaa: ma-pe (Vaasan keskussairaalan aerobiviljelyt luetaan mahdollisuuksien mukaan myös lauantaisin).

Viljelytulos: Viljelytulos on normaalisti valmis viikon kuluessa. Hidaskasvuisten bakteerien osalta lopullisen tuloksen valmistuminen voi kestää pidempään. Näissä tapauksissa pyritään antamaan alustava vastaus ennen viljelyn lopullista valmistumista.

Viljelyprotokolla:

Maljoille viljeltyä näytettä kasvatetaan 2 vrk ajan. Aerobikasvu luetaan sekä 1 vrk että 2 vrk kasvatuksen jälkeen. Anaerobikasvu luetaan 2 vrk kasvatuksen jälkeen. Mikäli näyte on negatiivinen, se vastataan 2 vrk kasvatuksen jälkeen. Positiivisista näytteistä tehdään jatkotutkimukset jotka vastataan heti niiden valmistuttua.

Näytteistä (poislukien tikkuun otetut näytteet) viljellään myös rikastusputki, jota negatiivisiksi maljaviljelyssä jääneillä ja negatiivisina vastatuilla näytteillä kasvatetaan kaikkiaan 10 vrk ajan. Rikastusputkia tarkastellaan mahdollisen kasvun havaitsemiseksi päivittäin. Mikäli rikastusputkessa havaitaan kasvua, tehdään putkesta sekä aerobi- että anaerobimaljaviljely. Kasvava bakteeri/bakteerit tunnistetaan ja vastataan huomautuksin ”Kasvaa rikastusviljelyn kautta” ja ”Aiemmin vastattu negatiivisena”.  Rikastusviljelyssä kasvavista, aiemmin negatiivisina vastatuista kriittisistä näytteistä (esim. nivelneste) ilmoitetaan puhelimitse.

Tulkinta

Todennäköiset patogeenit vastataan mahdollisine herkkyysmäärityksineen.

Virhelähteet

Näytteen kontaminoituminen puutteellisen aseptiikan vuoksi. Anaerobikasvun puuttuminen voi johtua näytteen hapettumisesta kuljetuksen aikana.

Lisämääre

Syvämärkänäyte, punktiot, kudokset, ym.