Näyteastia
EDTA-putki (K2), vastasyntyneillä riittää EDTA-mikroputki 500 μl.
Lapsilla ja hankalien näytteenottojen yhteydessä näyteputken volyymi suhteutetaan potilaan kokoon ja tilanteeseen.
Näyte
3 ml EDTA-verta, vastasyntyneet 500 μl. Suositellaan käytettäväksi EDTA-putkea, jossa antikoagulantti on kiinteässä muodossa.
Huom. Jos potilaan trombosyytit ovat toistuvasti kasoilla EDTA-verinäytteessä, seuraavan PVK/TVK-näytteen yhteydessä pyydetään ottamaan EDTA-putken lisäksi myös Na-sitraattiputki (hyytymistutkimusputki). Hoitoyksikön on tällöin informoitava näytteenottajaa asiasta (Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä käytössä B-TromSit tutkimus). EDTA- ja Na-sitraattiverinäytteiden täytyy kulkea yhdessä näytteenottopisteestä analyysityöpisteeseen (esim. minigrip-pussissa). Tällaisen potilaan näytteenotto tulisi tapahtua näytteenottopisteessä joka on analyysipisteen välittömässä läheisyydessä (vain poikkeustilanteessa lähetys esim taksilla).
Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely
EDTA-putkeen otettu näyte säilyy huoneenlämmössä 12 h ja jääkaappilämpötilassa 2 vrk.
Na-sitraattiputki: Trombosyyttimääritystä varten Na-sitraattiputkeen otettu näyte tulee toimittaa analyysipisteeseen välittömästi näytteenoton jälkeen. Näytettä ei saa laittaa kylmään. Jos Na-sitraattinäyte joudutaan lähettämään taksilla, tulee se (ja samaan aikaan otettu EDTA-näyte) pitää lämpimässä (+37C) koko kuljetuksen ajan.
Menetelmä
Automatisoitu solulaskenta. Tarvittaessa B-Leuk kammiolaskennalla ja B-HKR hematokriittilingolla.
Sarjatutkimukseen sisältyy seuraavat osatutkimukset:
- B -Leuk (leukosyytit)
- B -Hb (hemoglobiini)
- B -HKR (erytrosyytit, tilavuusosuus)
- B -Eryt (erytrosyytit)
- E -MCH (hemoglobiini, keskimassa)
- E -MCV (erytrosyytit, keskitilavuus)
- E -RDW (punasolujen kokojakauma)
- B -EryBla (erytroblastit)
- B -Trom (trombosyytit)
Tulos valmiina
Päivystystutkimus
Viiteväli
Aikuisten viitevälit perustuvat kansalliseen viitevälimateriaaliin (Suomen Lääkärilehti 51.52/2003). Lasten viitevälit ovat peräisin kirjallisuudesta.
Eri etnistä taustaa olevilla henkilöillä voi olla tulostasoeroja: Kirjallisuuden mukaan afrikkalaistaustaisilla henkilöillä leukosyyttien, neutrofiilien ja trombosyyttien tulostasot voivat olla matalampia kuin kaukaasialaisilla ja afro-karibialaisilla (Bain: Ethnic and sex differences in the total and differential white cell count and platelet count. J Clin Pathol 1996 (49): 664-666).
|
Osatutkimus |
Leuk |
Hb |
HKR |
Eryt |
MCH |
MCV |
RDW % |
EryBla x109/l |
Trom |
|
Lapset |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1 – 7 vrk |
9.0-38.0 |
150-230 |
0.45-0.67 |
4.0-7.0 |
31-37 |
88-126 |
< 17% |
|
150-450 |
|
7 vrk – 1 kk |
6.0-17.5 |
100-206 |
0.36-0.55 |
3.0-5.4 |
29-40 |
85-123 |
< 17% |
|
200-450 |
|
1 – 2 kk |
6.0-17.5 |
95-130 |
0.30-0.42 |
3.0-5.3 |
25-34 |
80-103 |
< 16% |
|
200-650 |
|
2 – 6 kk |
6.0-17.5 |
95-141 |
0.32-0.44 |
3.7-5.3 |
24-32 |
76-97 |
< 16% |
|
200-550 |
|
6 kk – 1 v |
5.0-16.0 |
100-141 |
0.30-0.41 |
3.7-5.3 |
23-31 |
72-87 |
< 16% |
|
200-550 |
|
1 – 2 v |
5.0-15.5 |
100-142 |
0.30-0.42 |
3.8-5.3 |
25-33 |
73-87 |
< 16% |
|
200-450 |
|
2 – 4 v |
5.0-15.5 |
100-142 |
0.30-0.42 |
3.8-5.3 |
25-33 |
73-87 |
< 15% |
|
200-450 |
|
4 – 13 v |
4.5-13.5 |
110-155 |
0.32-0.45 |
4.0-5.3 |
25-32 |
73-95 |
< 15% |
|
180-400 |
|
13 – 17 v pojat |
4.5-13.0 |
130-160 |
0.36-0.48 |
4.0-5.3 |
27-33 |
76-98 |
< 15% |
|
150-400 |
|
13 – 17 v tytöt |
4.5-13.0 |
125-160 |
0.35-0.46 |
4.0-5.3 |
27-33 |
78-102 |
< 15% |
|
150-400 |
|
Aikuiset |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
miehet |
3.4-8.2 |
134-167 |
0.39-0.50 |
4.3-5.7 |
27-33 |
82-98 |
< 14% |
< 0.02 |
150-360 |
|
naiset |
3.4-8.2 |
117-155 |
0.35-0.46 |
3.9-5.2 |
27-33 |
82-98 |
< 15% |
< 0.02 |
150-360 |
Tulkinta
E-MCV:n perusteella anemiat voidaan luokitella makrosytäärisiin, normosytäärisiin ja mikrosytäärisiin anemioihin. Makrosytoosia (MCV > 100 fl) tavataan megaloblastisessa anemiassa, myelodysplastisessa syndroomassa, joskus hemolyyttisissä anemioissa, maksasairauksien ja hypotyreoosin yhteydessä sekä alkoholin käyttöön liittyen. Normosytäärisiä anemioita (MCV 80 – 100 fl) ovat tavallisimmin akuutti vuotoanemia, kroonisiin sairauksiin ja tulehduksiin liittyvät anemiat sekä monet hemolyyttiset anemiat. Mikrosytoosia (MCV < 80 fl) tavataan raudanpuutteen ja -käyttöhäiriön aiheuttamissa anemioissa, globiiniketjujen synteesihäiriöiden yhteydessä sekä tulehdusanemiassa.
E-RDW (red cell distribution width) kuvaa punasolujen koonvaihtelua. RDW lasketaan punasolujen kokojakaumasta ja se täydentää MCV-arvon tulkintaa. Normaalisti punasolut ovat kohtalaisen tasakokoisia ja RDW on matala (ks. viitealueet). Joissakin tiloissa punasolujen koko vaihtelee merkittävästi (=anisosytoosi) ja tämä näkyy RDW:n nousuna. Tällaisia tiloja ovat mm. raudanpuutenanemia (tai sen hoito), vitamiininpuutoksesta johtuvat anemiat sekä myelodysplastinen syndrooma. Sen sijaan esimerkiksi aplastisessa anemiassa RDW voi olla normaali.
Tumalliset punasolut eli erytroblastit ovat punasolujen esiasteita, joita esiintyy normaalisti verenkierrossa vain vastasyntyneillä ensimmäisten elinpäivien aikana. Vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla niitä ei normaalisti veressä ole. Erytroblastien esiintyminen verenkierrossa vastasyntyneisyyskauden jälkeen voi liittyä esimerkiksi hemolyyttiseen anemiaan (kiihtynyt punasolutuotanto), luuytimen toipumiseen sytostaattihoitojen jälkeen, luuytimen infiltraatioon tai ekstramedullaariseen hematopoieesiin.
Joskus näytteen ominaisuudesta johtuen punasolupuolelta ei voida vastata kaikkia osatuloksia. Näissä tapauksissa vastataan Hb, Leuk ja Trom sekä hematokriittilingolla analysoitu Hkr.
Joillakin henkilöillä trombosyytit kasautuvat EDTA-näyteputkessa (normaali PVK/TVK-näyteputki), mikä voi johtaa virheellisen matalaan trombosyyttitulokseen (ns. pseudotrombosytopenia, putkitrombopenia). Osalla tällaisista henkilöistä kasojan muodostuminen Na-sitraattiputkessa (hyytymistutkimusputki) on vähäisempää kuin EDTA-putkessa ja siitä voidaan saada luotettava trombosyyttitulos. Laboratoriossa tarkistetaan automaattisesti trombosyyttikasojen varalta mm. sellaiset PVK-näytteet joissa verenkuvalaite huomauttaa mahdollisista trombosyyttikasoista sekä näytteet joissa trombosyytit ovat alle 100×109/l ensimmäistä kertaa ko. potilaalla. Mikäli trombosyyttikasoja ei näytteessä todeta, lisätään PVK-vastaukseen huomautus ′Trombosyyttitulos tarkistettu mikroskoopissa. Ei kasoja′. Tällöin trombosytopenia on todellista eikä näytteen ottamisesta Na-sitraattiputkeen ole hyötyä. Mikäli trombosyyttikasoja PVK-näytteessä todetaan, lisätään PVK-vastaukseen huomautus ′Trombosyytit kasoilla′ tai ′Näytteessä lisäksi trombosyyttikasoja. Tulos suuntaa-antava′. Mikäli trombosyyttikasoja on potilaan PVK-näytteissä toistetusti, suositellaan ottamaan normaalin PVK-näytteen lisäksi näyte myös Na-sitraattiputkeen (Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä käytössä 23313 B-TromSit -tutkimus, muualla viestitettävä asia näytteenottajalle muutoin).
Soitettavat hälyttävät tulokset
B-Hb: aikuiset alle 70 g/L tai yli 200 g/L, lapset alle 17 v: alle 70 g/L, ei ylärajaa
B-Leuk: aikuiset alle 0.5×109/L tai yli 200×109/L, lapset alle 17 v: alle 1.0×109/L tai yli 50×109/L
B-Tromb: aikuiset alle 20×109/L tai yli 1000×109/L, lapset alle 17 v: alle 20×109/L, ei ylärajaa
Lisätiedot
Pseudotrombosytopeniaa epäiltäessä otetaan normaalin EDTA-näyteputken lisäksi näyte Na-sitraattiputkeen (hyytymistutkimusputki) hoitavan yksikön pyynnöstä. Tällaisten potilaiden näytteenotto ensisijaisesti näytteenottopisteissä jotka sijaitsevat analyysilaboratorion välittömässä läheisyydessä.
| Tutkimuslyhenne | Toimipisteet akkreditoinnin pätevyysalueella | Akkreditoitu |
|---|---|---|
| 2474 | B -PVK |
Kanta-Hämeen keskuslaboratorio, Hämeenlinna Keski-Suomen keskuslaboratorio, Jyväskylä Pirkanmaan keskuslaboratorio, Tampere FM4 Päijät-Hämeen keskuslaboratorio, Lahti |
Kyllä |
| 2474 | B -PVK | Ei | |